torstai 17. lokakuuta 2013

Ensimmäinen konkreettinen tavoitteeni

Tavoitteellisessa treenaamisessa puhutaan luonnollisesti tavoitteista. Että semmoinen pitäisi olla ja sitä kohti pitäisi koko ajan pyrkiä. Timo Haikarainen kirjoitti mm. tavoitteista tämän kuun alkupuolella (postauksessa kohta kaksi) ja tuon jälkeen aloin asiaa miettiä oikeastaan ensimmäistä kertaa. Ihan vaan, koska siitä kirjoitti Timo. :D Eikkukin oli asiaa ajautunut blogissaan miettimään.

Mulla on aina ollut vain tavoitteena se, että seuraavalla kerralla enemmän. Että jotain kasvua tapahtuisi jossain ja että sieltä ja tuolta oisi vähän suurempi ja miksei jostain ehkä vähän pienempi. Että lihakset näkyisivät nätisti. Itselleni ihan selkeästi suurin motivaatio koko punttitreenaamiselle on peili. Sen jälkeen tulee vahvuus ja hyvät olot ynnä muut. Eli kyllä, treenaan suureksi osaksi ulkonäöllisistä syistä. Se on se pääsyy, miksi aikoinani aloitin koko puntteilun ja se on edelleen se pääsyy, miksi jatkan. Koska lihaksikas keho on nätti ja tahdon itsellenikin sellaisen. Kaikki muu, mikä sen lisäksi tulee, on valtavaa plussaa ja ilman niitä touhu voisi olla aika tylsää. Siksi olen iloinen, että sivutuotteena saan siitä loistavan fiiliksen, tulen vahvemmaksi ja pääsen ylittämään itseni useasti. Aerobiset sitten taas menee mielen, hyvän olon ja kaiken muun kuin ulkonäön piikkiin ja siksi niistä en koskaan luovukaan. Tasapaino. Mutta yhtä kaikki, molemmassa sortissa arvostan valtavasti sitä, mihin kehoni pystyy ja siitä olen kropalleni isosti kiitollinen.


Konkreettista tavoitetta on ollut todella hankala miettiä, enkä sitä kyllä tälläkään kertaa hakemalla hakenut. Siis kyllähän minä tahdon, että saisin pyllyyn muotoa ja kokoa ja tosi kovin teen sen eteen töitäkin. Mutta ei sekään ole konkreettinen tavoite. Painooni liittyvää tavoitetta en tahdo asettaa, enkä käy edes vaa'alla säännöllisesti. Enkä tahdo muutenkaan mitään lihasnäkyvyyteen ja kiristymiseen liittyviä juttuja, sillä tällä hetkellä hoidan kehoani, enkä siis aiheuta sille mitään ylimääräistä stressiä. En myöskään saa motivaatiota siitä, että tavoittelisin nostaakseni jonkin tietyn painomäärän jossain tietyssä liikkeessä, kun treenaan yksinkertaisesti niin paljon tuntumalla, en painoilla. Siksi painoilla ei ole niin merkitystä itselleni. Pyllylle tahtoisin asettaa jonkin tavoitteen, mutta en tiedä miten sen tekisin. Siksi kiinnitin huomion siihen lihakseen, jota tahdon treenata seuraavaksi eniten. Siihen inspiraatio tuli hiljattain, kun kaksi senttiä huomasin hauiksen ympäryksestä karanneen jonnekin muualle. Silloin hoksasin, että voisin asettaa tavoitteen sen ympärysmitalle, josko saisin joskus hauikseni takaisin ja vähän vielä lisää. Myös tietysti ojentajat näyttelee suurta osaa tuossa ympärysmitassa, joten siihenkin treeniin pitäisi vaikutukset ulottua.


Tavoitteen sanoin ääneen miehelleni ehkä puolitoista viikkoa sitten ja pakko myöntää, että ihan oikeasti tuntuu jo vaikutusta. Sen muistaa aina, kun aloittelee hauistreeniä ja sen muistaa ojentajia treenatessa. Se on mielessä suorituksen aikana. Sitä tekee mahdollisimman puhtaasti ja mahdollisimman täysillä. Treenin loputtua lihakset on ihan loppu. Lisäksi sitä mm. tulee varmasti syötyä tarpeeksi, jotta kehitys olisi ylipäätään mahdollista. Teen siis monellakin osa-alueella töitä saadakseni tavoitteeni täyteen. Aivan niin kuin pitäisikin tehdä. Uskon, että tässä onkin se ratkaiseva ero, kun treenaa tavoitteena 'ensi kerralla enemmän', tai kun tavoitteena on jotain hyvinkin konkreettista. Iso ero on myös siinä, että tällaista konkreettista pystyy seuraamaan, että kehittyykö se. Ilokseni olen huomannut jo nyt kehitystä.

Jaa mikäkö tavoitteeni on? Ympärysmitta 30cm. Muille pieni ja mulle suuri. :) Välitavoite on saada se täyteen ensin pumpissa ja sen jälkeen ilman. Jännitettynä siis, peruspullistus. Vasemmalla puolella, koska se on suurempi. :) Tänään treenin päätteeksi pumpissa oli jo 29cm (enemmän kuin 'hei-hei hauis' -postauksen aikaan), eli alan saada hauikseni takaisin. Tuo 29cm oli pumpittomana mittana tammikuussa, jolloin painoin parisen kiloa enemmän, eli hyvällä mallilla ollaan. Joka kerta en treenin päätteeksi mittaa ota, mutta säännöllisesti kuitenkin. Pari-kolme kertaa kuussa. On jännä nähdä, miten tämä tavoite tulee vaikuttamaan asioihin. En usko, että vahingossa, ilman konkreettista tavoitetta, voisin tuohon edes päästä. Niin kauan on junnattu paikoillaan ja menty sitä takapakkiakin, johon ei tosin ollut itselläni niin paljon vaikutusta. Mutta jännät paikat siis!


Millaisia tavoitteita teillä on? Onko teillä konkreettisia tavoitteita, joita voi mitata jollain lailla? Vai riittääkö, että ensi kerralla enemmän? Tuleeko sillä tarpeeksi kehitystä? Oletteko huomanneet, että tavoitteen asettamisen jälkeen on alkanut kehitystä tapahtua enemmän kuin ennen?

26 kommenttia:

  1. Tän hetken ainoo tavote on vatsamakkaran pienennys.. ei ole hyvä tämä nykyinen kroppa. Katsotaan mitä tavotteita keksitään sen jälkeen. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää luulen, että tämmönen vatsamakkarajuttu on aika suosittu tavoite. :) Liittyisin joukkoon, jos nyt ei tarttisi syödä niin isosti ja tietynlaisia ruokia, jotka mulla kerää sitä masumakkaraa. Joten pitää keskittyä haban kasvatukseen. :D Tsempit sulle makkaran kanssa! (ei yhtään kuulostanut kaksimieliseltä se :D)

      Poista
  2. Mun on pakko linkata sulle tää video vaikka se naurettava onkin:

    https://www.facebook.com/photo.php?v=447710712005037&set=vb.190385971070847&type=2&theater

    Tuli vaa mieleen noista senteistä ja pyllystä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori en osaa linkata tänne sillai et se ois oikeesti linkki :(
      Mut ehkä sä osaat tosta copypastettaa ton osotteen ;)

      Poista
    2. Haaa, eli nyt tiiän mikä oisi se maaginen pyllymitta, mitä kohti voisi pyrkiä. :D

      p.s. En mäkään osaa linkata näihin! :') Mutta osaan sentään copypastetella! Jee! :D

      Poista
    3. Mulle ei oo tullu aikasemmin ees mieleen et peppua vois myös tuossa suunnassa mitata :D Et jos ite mittaisin pyllyjä nii ottaisin ympärysmitan ;)

      Ehkä jossain ois jopa ohjeet siihen miten saa tehtyä ihan oikeen linkin tähän? Sä osaat kuitenkin tehä linkkejä noihin blogiteksteihin, et ehkä siin ois jotenkin sama tekniikka ;)

      Poista
    4. Tieks must on aivan mahtavaa et sä oot päässy tommoseen "lihaskimppukondikseen" iha itekses ja ilman kaiken maailman mömmöjä. Siis iha vaa perustreenillä ja perusravinnolla (tai no sulla on vielä se erikoisuus et oot kasvissyöjä, yleensähän sanotaan ettei voi yhistää kasvisruokavalioo ja lihaskasvatusta) ja järkevillä lisäainelisillä.
      Ku nykyään joka toisella tuntuu olevan tavotteena bikinifitnesit yms ja kuntoon päästäkseen ne tyypit palkkaa armeijan valmentajia ja vetävät purkkitolkulla kaiken maailman mömmöt enne treeniä, treenin aikana, treenin jälkeen, ja joka välissä muutenkin. Jotenkin se on musta vaa nii epäluonnollista ja keinotekosta.
      Joten jatka samaan malliin ja todista edelleen ettei tartte mitää vippaskonsteja saadakseen lihaksikkaan kropan! Se ei todellakaan oo rakettitiedettä ;) Oot ehottomasti suuri inspiraation lähde ja muuten vaa ihannoinnin kohde monelle! :)

      Poista
    5. Joo ympärysmitan mäkin ottaisin. :D

      Jotkut osaa linkitellä näihin kommenttikenttiinkin ja ihan varmasti oisi ohjeet olemassa, jos semmosia jaksaisi ettiä. :') Postauksiin ne sentään onnistuu nappia painamalla vaan, joten siinä ei tarvitse pienen ihmisen päätä vaivata. :D

      Ja kiitos Venla!! Tuli hyvä mieli. :) Mä tosiaan tykkään pitää touhun mahdollisimman luonnollisena, vaikka olenkin kasvissyöjä ja sen lisäksi varsinainen hardgainer, johon lihas tarttuu muutenkin heikommin kuin suurimpaan osaan ihmisistä. Ainoa tähän liittyvä mömmö onkin tosiaan palkkaririisiproteiini, missä ei siinäkään ole mitään muuta kuin puhdasta riisiprotskua vaan. Ei ees makua. :D Kun ei se maku mua auta palautumaan, vaan se proteiini.

      Kiitosta vielä kerran! :')

      p.s. Skypettelin tossa äipän kanssa ja kuulemma on töissä ensi yönä sun äippäsi kanssa. :D En kyllä kestä miten pieni maailma on.

      Poista
    6. Luin kommenttini uuestaan läpi ja huomasin et oon kirjottanu "lisäainelisillä", tarkotin siis tietenkin ravintolisiä kuten vitaminit ja sen semmoset :D

      Oi, mulle tuli hyvä mieli siitä et sulle tuli hyvä mieli :) Aika ihqua suorastaan ;) Ja ole hyvä vaan :)

      Mut iha oikeesti nykyään tuntuu ettei ihmiset osaa treenata ilman mömmökikkailuja. Luullaan et tuloksia saadaan vaan sillä et ostetaan kaikki maholliset palkkarit ja boosterit ja kreatiinit ja ties mitkä muut. Vaik oikeesti riittäis et hyvän treenin lisäks söis kunnolla ja terveellisesti, sekä nukkuis tarpeeks. Tää "pyhä kolminaisuus" on se mikä saa kehityksen aikaan, ei mömmöt. Tosin omasta kokemuksesta tiiän et vaikka "pyhän kolminaisuuden" toteutus kuulostaa helpolta, nii ei se aina sitä oo...Aina ei saa aikaseks panostettua ruokaan nii hyvin ku pitäis, tai mentyä ajoissa nukkumaan jne. Mut hei ihmisiä me vaa ollaan, erehtyväisiä :) Motivaatiostahan se yleensä on eniten kiinni ja aina sitä vaa ei tunnu olevan tarpeeks...

      Myönnän et oon itekin joskus aikoinaan ostanu kaupasta näitä "peruspalkkareita" eri makusina, "koska muutkin, nii mun pitää kans ottaa treenin jälkee palkkaria". Sittemmin oon perehtyny niihi vähä enemmä ja todennu et maustetut palkkarit on mm. aspartaamilla makeutettuja eli niien käyttö loppu siihen. En mä noista oikeesti mitää ymmärrä, mut onneks mun pt-kaveri tietää aiheesta enemmän ja vinkkas mulle paremman palkkarin. Pahaa se on ku se on maustamatonta, mut kyl sen alas saa ku sekottaa sopiviin makuihin :D Kuten luomu tuorepuristettuun omppumehuun <3 Mut joka tapaukses se riittää mulle ainooks mömmöks, ja sekin lähinnä vaa protskun takii on käytös :) Sitä ku tulee sekotettuu esim. protskulettutaikinaan josta tulee hyviä aamupalalettuja, eli on käytössä muulloinkin ku vaa treenin jälkeen.

      p.s. Voihan äipät sentään :D

      Poista
    7. Oon huomannut samanlaista trendiä, että pitää olla ne kaikki avustavat mömmöt ja sekoitukset käytössä, jonka avulla treenataan. Ei se mitään, jos tuloksia tulee ja ihmiselle itselleen sopii kyseiset aineet. Mutta sitten toisinaan ihmetellään, että miksi mitään ei tapahdu, kun kaikki mömmötkin on. Pitäisi ensin katsoa ne perusasiat kuntoon ja sillä pääsee jo pitkälle. :)

      Mä olen jotenkin ihan koukuttunut mun maustamattomaan riisiprotskujauheeseeni. :D Pahaa se on, tiedän sen, mutta silti se on olevinaan hirveän hyvää. :D Riisimaidon seassa menee ja kuola poskella sitä oottaa treenin loppupuolelta lähtien. :'D Kaikkeen sitä tottuu.

      Poista
  3. Hyvältä kuulostaa, ja se on aina niin mahtava fiilis jos asettaa jonkun, edes pienen tavoitteen ja sen saavuttaa (tai se alkaa lähestymään pikku hiljaa koko ajan), mutta toisaalta joitakin se voi alkaa taas masentaa jos takapakkia tulee :/

    Itselläni on N´niiin paljon tavoitteita ja niin vähän aikaa, tai no onhan tässä koko loppuelämä aikaa, mutta tavoitteitakin tulee varmasti sitten lisää :D nooh urheilun suhteen isoimmat tavoittee: kiinteytyneepi/lihaksikkaampi kroppa, enemmän leukoja, kehittyä paremmaksi ohjaajaksi ja saada lisää kokemusta ja lähteä kilpailemaan kickboxingissa/nyrkkeilyssä kunhan sparraaminen kehittyy :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kun ei kuulu tulla takapakkia, kun kuuluu vaan määrätietoisesti mennä kohti sitä tavoitetta niin kauan, että sen saavuttaa. :D Näin mä suunnittelin! :')

      Sulla on ihan kiva määrä tavoitteita, ei ainakaan kesken lopu ja tule tilannetta, että pitäisi miettiä, että mitäs sitten. ;) Onhan yksi noista sama kun mullakin, eli lihaksikkaampi kroppa. Se on se mun 'ensi kerralla enemmän' -tavoite. Nyt pitää alkaa pilkkoa jo pienempiin, eli haban verran kerrallaan aletaan rakentaa isommaksi! :')

      Poista
  4. Hei, kiitos tästä! Sait mut pohtimaan, josko sitä vihdoin vaivautuisi asettamaan itselleen jonkin konkreettisen tavoitteen. Ei huono juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistohomma! Paljon tsemppiä tavoitteen ja sen saavuttamisen kanssa! :)

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Apua, iihhh! <3 Mutta miksi ihmeessä on nyt ihanuutta ilmassa?! :')

      Poista
  6. Näköjään tuolla sun "seuraavalla kerralla enemmän"-mentaliteetilla pääsee pitkälle! ;) Tietysti konkreettisemmatkin tavoitteet välillä motivoi, ja tuut varmasti omasi saavuttamaan :)

    Aika mojova kyl tuo eka kuva, huhhuh!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sillä edelliselläkin jonnekin asti pääsi, nyt voisi mun puolesta vähän nopeammin tulla kehitystä, ja olla ainakaan tulematta sitä takapakkia! :)

      Mojova kiitos! :D

      Poista
  7. Tän hetken tavoite on saada rintalihakset vahvemmiksi. ne vähän junnavat paikallaan. Tai siis kehitys junnaa. Haluaisin jaksaa nostaa penkistä 20kg(+20kg:n tangon) x8, kolme sarjaa. Enkä mä jaksa. Murr. Mutta miesten punnerruksia jaksan jo kohtuullisesti, eli kai se tästä joskus ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkin varmaan aika yleinen tavoite tällainen tietyn painon nostaminen tietyssä liikkeessä. Voi jopa olla, että se penkki on myös aika suosittu tavoiteliike! ;) Jos sulla jo miesten punnerruksen sujuu kivasti, niin kyllä se siitä tosiaan. Tsempit urakkaan, räyhäkästä raivofiilistä vaan kehiin! :D

      Poista
  8. Vielä ei ole hirveästi kehitystä tapahtunut ;). Mutta tavoite on mielessä liki koko ajan, enemmän tai vähemmän taustalla se ohjailee tekemisiäni (syömistä ja treenaamista).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin kyllä jännä, kun sen ääneen sanoo (tai kirjoittaa ylös), niin se on koko ajan taustalla mielessä. Ei kuitenkaan painostavasti, vaan ohjaamassa toimia sen täyttymiseen.

      Poista
  9. Hyvä ja konkreettinen tavoite, hyvä sinä! ♥ Siitä se lähtee.. lapasesta, hihi. Ainakin mulla kävi niin. Ensin en keksinyt mitään tavoitetta ja sitten niitä oli yhtäkkiä ihan liikaa. Mutta kyllähän ne motivoi :) Tsemppiä siis tavoitteen saavuttamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta! <3 Hihi, mä muistankin, että sulta ei ne tavoitteet ihan kesken loppuneet. :) Mä koitan pitäytyä yhdessä tämmösessä konkreettisessa kerrallaan. Tosin en kyllä edes keksimällä saa keksittyä mitään muita, joten mennään tällä. :D

      Poista