torstai 28. helmikuuta 2013

Hiljaisuus



Pari rankempaa päivää takana. Jotain yllättävää tapahtui, jonka pyörteissä hukkasin itseni kokonaan.




Hetkeksi maailma lakkasi totaalisesti liikkumasta. Ruoka ei maistunut pariin päivään, vaikka vatsa kuinka sitä huusi.




Kesken eilisen kävelyn saatu sähköposti ystävältä avasi asioihin uusia näkökulmia ja toi niin paljon toivoa, että meinasi pakahtua. En ollutkaan niin hukassa, kun luulin olevani. Olen sittenkin minä.




Keho on vähän heikko vähäisistä syömisistä johtuen, joten päivän jalkatreeni tehtiin kevyesti. Nyt palautellaan ruokahalua ja etsitään taas tasapainoa. Ja ehkä blogikin heräilee tästä enemmän eloon jälleen.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Viikko 8

Hiiohoi ja oksat pois! Oli meinaan loistosunnuntaitreeni täällä. Viikko näytti tällaiselta:

Maanantai: selkä, hauikset. Kesto: 1:11, keskisyke: 119, max: 171, kulutus: 203kcal.
+ kävelylenkki, 8.06km, kesto: 1:32, keskisyke: 107, max: 140, kulutus: 221kcal.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 1:17, keskisyke: 134, max: 171, kulutus: 294kcal.

Torstai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet. Kesto: 1:19, keskisyke: 116, max: 156, kulutus: 219kcal.

Perjantai: selkä, hauikset. Kesto: 1:06, keskisyke: 124, max: 174, kulutus: 205kcal.
+ kävely/hölkkä, 8.08km, kesto: 1:19, keskisyke: 131, max: 167, kulutus: 292kcal.

Lauantai: lepo.

Sunnuntai: jalat, vatsa. Kesto: 1:18, keskisyke: 139, max: 176, kulutus: 333kcal.


Toisinpäin. Ja sit toisinpäin. Kääntyilin tänään. Ensin toisinpäin. Ja sit toisinpäin.

Tuntuu, että perjantaina heräsin oikein eloon! Silloin oli päätös tehty, että ei enää plussia, ja fiilis treeneissä muuttui siitä sata lasissa -treenityylistä satakymmenen lasissa -tyyliin. ;) Taas mennään ja kaikki varmasti annetaan, eikä ole tarvinnut miettiä enää treenin päätteeksi, että annoinko nyt kaikkeni vai en. Kyllä annoin!

Ihan käsittämätöntä on, että hauikset mulla ei kipeydy juuri koskaan (oikeasti on ehkä tässä vuosien varrella neljästi ollut vähän arkuutta treenin jälkeen), mutta nyt on tänään edelleen siis kosketusarat perjantain hauistreenistä!! Kipu alkoi jo perjantaina illemmalla. Tulihan sitä tehtyä ihan eri meiningillä ja perille tosiaan meni niin että koskee. Onhan siihen muitakin vaihtoehtoja kuin überhyvä treeni, kuten alhaisemmat kalorit, eli ei tarpeeksi palautumista varten. Tai sitten olen lusmuillut edeltävissä habatreeneissä pidemmän aikaa, että nyt tuntuu kuin olisi pidemmän tauon jälkeen tehnyt kunnolla.. Toivottavasti ei ole kuitenkaan tämä viimeinen vaihtoehto, vaikka habatreenit onkin tökkineet ennen tuota perjantaita.

Tänään sitten annoin todellakin kaikkeni jalkatreenissä. Oksennus hiipi kurkkuun ja taju oli mennä ja välillä piti vaan maata lattialla haukkomassa happea. :D Mies lähti siinä kesken treenini juoksulenkille ja tapani mukaan piti heipat sanoa. Hieman eri tyylillä kuin ennen, eli makasin siinä selälläni eteisessä ja vilkutin, kun toinen lähti. :') Siinä oli hyvä tauko keräillä itseä hetki supereitten jälkeen. Järkyttävä superipari on pakarapotkut ja pistoolikyykyt. Ei ne ole ihan aitoja supereita kylläkään, sillä mun on pakko odottaa että se syke laskee sieltä +170 lukemista edes alle 160 ennen seuraavaa. Jokunen sekunti siinä menee ja sitten taas. Pistoolikyykyt on s**tanasta ja siksi ne on jalkatreenin vakioliikkeitä! ;)

Täydellä tohinalla ensi viikkoa kohti mennään ja odotan jo niiiiin innolla, mitä kaikkea treenirintamalla tapahtuu, kun on vapaus tehdä ihan mitä huvittaa (eli kävellä miten paljon vain!). Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!

p.s. Jenna teki minusta haastattelun blogiinsa tänne, jos jotakuta kiinnostaa käydä lukaisemassa! Oli kivoja kysymyksiä! :)

perjantai 22. helmikuuta 2013

Uutta vaihdetta silmään

Eilen päätin, että tämän aamuisen punnituksen jälkeen lähtee keventelyt kehiin. Ei enää plussakaloreita! Nipsaistaan pois sieltä täältä ja lisätään aerobista. Tämä kaikki on ihan superhelppoa, sillä syön esimerkiksi lähes jokaisella päivän aterialla pähkinöitä/siemeniä, joista on helppo nipsiä. Ja aerobinen tulee puhtaasta halusta, sitä ei tarvitse pakottamalla tehdä. Jalkapäivinä vähän enemmän ravintoa kuin muuten. Hiilarit aina pääasiassa treenin ympärille, eli aamupäivälle.

Alkuperäinen suunnitelmahan oli se, että kesäksi vasta pudotellaan ja siihen asti kerätään lihasta. Syy tämän kaiken aikaistamiselle on mm. seuraavat:

- En ole enää pystynyt antamaan treenissä 110%. Sata ei riitä.
- Halu käydä kävelyillä/hölköttelyillä tms. kasvaa koko ajan, enkä tahdo enää miettiä, että onko se fiksua, jotta jäisin silti plussalle. Linnutkin muuttaa jo kohta ja kamerakäsi kuumottaa!
- En tahdo myöskään miettiä kävelyvauhtia, lenkin pituutta, mitään tällaista. Tahdon vain kävellä.
- En ole enää hetkeen kokenut suuria kehityksiä painoissa tai peilissä, ilmeisesti koska en ole pystynyt antamaan sitä 110 prosenttia.
- Huomaan sen sijaan, että kehoon alkaa kerääntyä sitä muuta kuin lihasta, ja sitä en kaipaa.

Joten. Parempi laittaa stoppi plussille tässä kohtaa, pudottaa ylimääräinen pois (olen niin innoissani että saan kohta mun pyllyni takaisin :D) ja elellä sitten sillä lailla taas ainakin syksyyn asti. Itseni tuntien voisin kuvitella jälleen tahtovani siirtyä plussille silloin. :)


Kasvatin jenkkikset.

Heti tänään kun oli tämä ensimmäinen päivä tällä uudella tyylillä, selkähabatreeniin tuli laakista annettua se 110% pitkästä aikaa. Ei tarvinnut enää miettiä, tekeekö kaiken nyt varmasti niin suurella teholla, että lihas varmasti kasvaa, niin suurilla painoilla, onko kehitystä tapahtunut.. Senkun pistin vain menemään ja supereita tein jälleen. En ole aikoihin saanut hauiksiin enää sitä totaaliuupumusta, mutta tänään onnistuin siinäkin. Pienensin vähän painoja ja kasvatin toistoja. Kaikki toistot oli tänään välillä 12-20. Liikkeitä seitsemän, jokaista 3xmax. Suurin osa supereita, ja aikaa kului vain tunti ja kuusi minuuttia. Ihan kiva maksimisykekin, kun näytti lukemaa 174. On sellainen jalkatreenin lukema tuo, eikä tässä ole varmaan koskaan noussut moisiin lukemiin.

Selkä näyttää kiukkuiselta. :D
Viimeisenä liikkeenä seinää vasten hauiskääntöjä pienehköllä painolla.
Ei tule heijaria liikerataan.

Treeni oli jo aamulla tehty ja yhdeksän aikoihin lähdin kävelylle. Osan matkasta hölköttelin ja muuten kävelin ripeästi. Ylämäet mentiin tyylillä 'vauhti ei hidastu vaikka tie edessä nousee koko ajan'. Kahdeksan kilometriä aikaan 1:19. Pelkästään rauhaisasti kävellen tämä sama matka on mennyt noin varttia hitaammin. Oli ehkä kivointa ikinä, että sai paahtaa menemään ihan puhtaasta halusta, eikä tarvinnut miettiä kaloreita, syömistä, lihaskatoa tai muutakaan. :')

Oli pipopäivä taas, kylmä viima tosin meni siitäkin läpi. Tuolla vuorella me taannoin vaellettiin, btw.

Puntari näytti aamulla 49.9kg. Lähtöhän oli 46.3kg. Saas nähdä paljonko pitää tipauttaa, että on valmis. Mittarina mulla toimii takamus ja sinne kerääntyneet ylimääräiset. Ne lähteekin viimeisenä, mutta kun menevät, niin sitten on valmis. Toivomus tietysti olisi, ettei ihan samaan lukemaan asti tarvitse tipauttaa, mutta en nyt hengitystäni pidättele.. :D En osaa sanoa, onko tullut lisää lihasta vai onko se kaikki peilin kertoma ollut harhaa siinä mielessä, että se on ollut ylimääräistä siinä lihaksen päällä, ja onko kehitys painoissa ja toistoissa ollut pelkästään plussakaloreiden antaman ylimääräisen energian ansiota. No, täähän nähdään sitten jossain kohtaa! En ole asettanut mitään aikarajaa tai pudotusvauhtia tai mitään sellaista. Leppoisasti mennään.

Loppuun vielä mustanaamio tekemässä arnold pressejä ja sen myötä hyvät viikonloput itse kullekin!




keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Kolme päivää

Heipä hei! Lyhyesti ja kuvallisesti näistä viimeisistä kolmesta päivästä!

Arvaatteko mikä treeni oli maanantaina aamulla? :D



Treenin jälkeen kävin taas kävelyllä. Oli aivan iiiihana ilma ja aamun raikkaudessa sai mennä..




Maanantaina myös kokkailin ja viilsin sipulin lisäksi vähän jotain muutakin, tiistaina oli laastaria vielä kädessä.




Tiistaina kokkailin soijarouhetomskumaustesössöllä täytettyjä marrow-kurpitsoja. NAM.




Tiistai oli myös lepopäivä, ja tänään keskiviikkona oltiin taas heti aamusta treenin kimpussa, jalkoja kiusaamassa.




Nyt kello on kymmenen aamulla ja treenit ja suihkut on jo hoidettu alta pois. Tästä tulee hyvä päivä. :)

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Viikko 7 ja infoa

Paketoidaan viikko seitsemän!

Maanantai: lepo.

Tiistai: jalat. Kesto: 1:16, keskisyke: 133, max: 171, kulutus: 280kcal.

Keskiviikko: olkapäät, ojentajat, vatsa + kyljet. Kesto: 1:08, keskisyke: 116, max: 160, kulutus: 190kcal.

Torstai: selkä, hauikset. Kesto: 1:04, keskisyke: 115, max: 162, kulutus: 177kcal.

Perjantai: lepo.

Lauantai: jalat, vatsa. Kesto: 1:32, keskisyke: 144, max: 178, kulutus: 389kcal.

Sunnuntai: olkapäät, ojentajat, vatsa + kyljet. Kesto: 1:21, keskisyke: 119, max: 159, kulutus: 236.

+ kävely. 8.09km, kesto: 1:33, keskisyke: 111, max: 135, kulutus: 234kcal.


Päivän naama (panostin taas) ja arnold pressia ekaa kertaa ikinä.

Nyt on ensimmäinen viikko tehty uudella tavalla. Jokainen treeni koostuu pääasiassa supereista ja viikkoon mahtuu yksi tai kaksi lepopäivää, josta kumpikin on vapaavalintaisessa paikassa. Eli treenipäivät elää koko ajan. Viime huhtikuusta asti on menty sillä, että tiettynä päivänä on tietty treeni ja jokaikinen lauantai on ollut lepopäivä. Oli ehkä aikakin muuttaa päivärutiineja? :D Nyt on vaan ihan sekaisin päivistä, kun ei enää olekaan tiettyä treeniä kertomassa mikä viikonpäivä on menossa. :')

Tänään aloitin taas treenin heti aamulla ennen kuin aamupalan jälkeen ehti tulla nälkä ja oisi pitänyt taas syödä. Tänään ei ikkunat menneet huuruun eilisen tapaan eikä tukkakaan ollut ihan yhtä mahtava kasarikampauksineen.. :D Mutta loistotreeni oli! Treenin jälkeen lähdin vielä ulos kävelylle eilisestä erittäin kankeilla jaloilla, palauttelumielessä. Hitaasti tallustelin aurinkoisessa Skotlannin säässä kahdeksan kilometriä. Otin ajan selviittääkseni hieman ajatuksiani ja onnistuinkin siinä, taas. Olen onnellinen siitä, että tuolla ulkona on aina paikka, jossa mieleni kirkastuu. Jos jokin on epäselvää enkä saa ajatuksista kiinni, painun pihalle peltojen keskelle ja jo alkaa tapahtua, kun on tarpeeksi kaukana kaikesta metelistä. Silloin kuulen sen, mitä kaikkea tuolla sekamelskassa pään sisällä myllertää ja tulen takaisin kotiin aivan eri ihmisenä kuin millaisena lähdin.

Päivän kävelylookkia.

Mistä sitten tahdon teitä infota? No siitä, että jatkossa ainakin jonkin aikaa tulee ehkä hieman vähemmän postauksia. Energiani suuntautuu tällä hetkellä hieman toiseen suuntaan. Ihan siis koska tahdon, eli mitään ei ole sattunut! :) Treenit jatkuu niin kuin tähänkin asti ja tavoitteet on samat. Treenien ulkopuolisella energiamäärällä tahdon keskittyä hieman toisiin asioihin, ja jokapäiväinen blogin päivittäminen saattaa sitä välillä häiritä. Toisin sanoen, jos mulla ei ole aivan todellista asiaa, en päivitä. Aivan poikkeuksellisista huipputreeneistä kirjoitan edelleen, mutten siis jokaisesta päivän treenistä. Huumaavan hyvästä kokkailukokemuksesta kirjoitan varmasti myös, mutten jokapäiväisestä sapuskasta. Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, viimeistään viikon lopulla katsellaan taas viikon treenisaldoa. Eiköhän tässä välissäkin jotain silti ehdi sattua, josta on pakko kirjoittaa.

Siihen asti, mukavia treenejä itse kullekin. :)

lauantai 16. helmikuuta 2013

No ny!

Kesto: 1:32 Keskisyke: 144 Maksimisyke: 178 Kulutus: 389kcal

Hell yeah! Tämmösellä keskisykkeellä olekaan ihan hetkeen painettu.. Ikinä!? Ja ihan mukavat maksimit! Kyseessä siis lauantain jalka-/vatsatreeni, mikä hoidettiin alta pois ennätysaikaisin! Heräsin kuudelta ja ennen kahdeksaa olin treenin parissa. Alla aamupala ja -kahvi. Normaalisti menee 3-4 tuntia heräämisestä ennen treeniä, koska tahdon syödä siinä välissä jotain. Koska tulee nälkä. Ja sitten pitää ootella hetki, että voi aloitella, ettei se sapuska nouse ylös kesken treenin. Tänään ei tehnyt mieli odotella yhtään mitään, tahdoin treenata.

Eilinen oli ihan kamala päivä. Aamulla vaaka ei suostunut yhteistyöhön eikä ole mitään havaintoa mitä painoin. Edellispäivän seitsemän kipupilleriä väsytti eilen niin kovin, että tuntui kuin olisi ollut kuumetta ainakin miljoona astetta (eikä ollut yhtään). Olin niin lopen uupunut, että vaikka alla oli hyvät yöunet, kelvollisen mittaisetkin (yli seitsemän tuntia), päädyin ottamaan päikkärit. Joita en ota ikinä. Nukuin yli kaksi tuntia ja heräsin silloinkin puhelimen ilmoitettua saapuneesta sähköpostista. Olin tosi, tosi poikki. Niin juu, ja rikotin meidän vessanpytynkin siinä aamupäivällä. Semmosta pientä. :'D Sanomattakin selvää, että vaihdoin lepopäivän eiliselle ja treenipäivän tälle päivälle. Onneksi, sillä tänään oli tosiaan puhtia! Hiki oli valtaisa, ja kattokaa mitä tein treenihuoneen ikkunalle:


Moista ei ole kyllä koskaan ennen tapahtunut. :D Mutta en ole kyllä tosiaan näin kovin hikoillutkaan ennen! Jos olisi ollut joku muu kuin musta toppi päällä, olisitte saaneet nähdä hikilänttejä vaatteilla. Kiittäkää siis onneanne, että oli musta toppi! Mutta iloksenne todistan hikimäärän treeninaikaisella tukalla, mikä sekään ei ole ennen taipunut moisiin kampauksiin (:D):

Laitoin taas kuvakäsittelytaitoni sauhuamaan! :D :D

Pää oli ihan märkä! Vaatteet oli ihan märät! Ikkuna oli ihan märkä! Koko huone oli varmaan ihan märkä! No mitä mä sitten treeniksi oikein tein?!

Lämmittelyksi crossailua 5min

Superina:
Takareidet kuminauhalla 35-30-30
+ Syvä kyykky 34,4kg 15 39,4kg 8-8

Yhden jalan tuettu syvä kyykky ilman painoa 3x20/puoli
(joiden välissä) Pakarapotku kuminauhalla 3x30/puoli

Hoover +20kg 2min
Hoover ilman painoa 2x2min

Superina:
Russian Twist vatsalihaspenkillä 20kg 2x40
+ Voimapyörä 2x20


Kyykyssä oli tarkoitus olla tuo 39,4kg heti alusta lähtien, mutta en taas osannut laskea. :D Ihmettelinkin, miten oli niin kevyt, mutta äkkiä sen taas tajusin, että jäi jotain oleellista lisäämättä tankoon. Yhden jalan kyykyt ja pakarapotkut oli tarkoitus tehdä superina, mutta olihan mahdoton kun ensimmäisten jälkeen syke paukutti 178 ja oksetti ja taju oli lähteä, oli pakko pitää tauko ja odottaa edes, että se syke laskee jonnekin 150 tienoille! Että mä vihaan noita yhdellä jalalla tehtäviä liikkeitä. Ne on vaan niin rankkoja. Siksi niitä tekeekin.. Se on hyvä merkki, kun ensimmäisten jälkeen pelotti tehdä seuraavia, siitä tuli niin huono olo. :')

Lopun vatsasuperit oli kanssa aika makoisia, ei enää voimapyörällä rullattu ihan normaaleita määriä! Tämä treeni oli aikalailla ihan puhdasta rakkautta. Olin aivan rikkipoikkikuollut tuon jälkeen, nälkäinen kuin hevonen ja hikinen kuin (hikinen) possu. Palkkariksi soijajogurttia lisukkeilla ja nälkääni ahmaisin sen niin nopsaan että enempi se meinasi tulla ylös kuin tahtoi mennä alas. Ah, tästä mä tykkään!

Päivän muut tapahtumat eivät sitten jälleen onnistuneet niin kuin pitäisi ja PMS kiittää. Ehkä jossain toisessa elämässä sitten kaikki menee niin kuin pitääkin. :D Mutta onneksi edes treeni sujui!

PMS -hirmu laittaa loppuun ihan kiusaksenne yhden sensuroimattoman kasarihikitukkakuvan myös. Siinä teille lauantaita, olkaa hyvät.



torstai 14. helmikuuta 2013

Kivun kautta.. no, kipuun!

Päivä ei alkanut ihan parhaalla tavalla. Tai alkoi, mutta pian se siitä muuttui. Aamulla kävi selväksi, että on se päivä kuukaudesta (sori mieslukijat). Sain napattua kaksi pilleriä heti orastavaan kipuun (yksihän on täysin hyödytön). Ei mennyt hirveän kauaa kun kipu lähti pois ja olin iloinen, että helpollapa siitä päästiin, kerrankin sain ajoitettua oikeaan aikaan pillereiden ottamisen, ennen kuin kipu pääsi iskemään täydellä voimalla. Senhän jälkeen siihen ei auta enää mikään. No, siinä kahdeksan aikoihin olin valmistautumassa treeniin, siirryin treenihuoneeseen, treenivaatteet päällä ja yhtäkkiä kipu iski läpi. Ihan salamana pillereiden vaikutus loppui. Ei voinut ajatellakaan treeniä siinä vaiheessa, joten vaatteet taas vaihtoon, pilleri naamaan ja sohvalle peittojen alle. Normaalisti auttaa kun nukahtaa ihan hetkeksikin, vaikka vain sekunniksi, ja kipu on poissa. Ilmeisesti rentouttaa jotenkin niin totaalisesti krampit vatsassa ja kipulääke pääsee auttamaan. No ei sitten tietty tänään käynyt näin, ensimmäistä kertaa ikinä, vaikka siihen sohvalle nukahdin jokuseksi minuutiksi. Ootin ja ootin, mutta aina sattui. Piti ottaa neljäs pilleri. Se onneksi vaikutti sitten jossain kohtaa ja pääsin vihdoin treenaamaan - puolen päivän aikaan!

En siinä ollut ehkä ihan täydessä terässä enää ja pieni pilleripöhnä oli päällä, mutta hyvin sai taas superit perille ja kelvollisessa ajassa! ;) Selkää ja hauista oli tänään, plus takaolkapäät.


Treeni oli tällainen tänään:

Superina:
90° kulmasoutu mutkatangolla 31kg 12-10-10
+ hauikset vinopenkissä 6,8kg 12-10-10
+ hauikset tangolla 20kg 12-10-10

Superina:
Laajan kulman kulmasoutu mutkatangolla 28,5kg 3x12
+ hauiskääntö seisten 6,8kg 15- 9kg 10-10

Rear delt row KP 11kg 15-12-12

Preacher curl mutkatangolla 18,5kg 8-6 16kg 10-8


Meikä tykkäsi! Ensimmäinen setti on mulle jo ihan kuolemaksi, ei meinaa tuo tanko enää nätisti nousta. :) Normaalisti sentään tangossakin on painoa lisää, mutta tässä setissä ei kykene! Iloksenne aivan mahtavia ilmeitä seuraa tästä ensimmäisestä superisetistä (huomannette mitä kuvia tarkoitan..):

Ensin kulmasoutua..
..sitten hauiskääntöjä vinopenkillä.. (:D :D :D)
..ja sitten habaa tangolla (eli bärsse, nähtävästi).

Voi mulla oli hauskaa kun katselin noita vinopenkkikuvia :'D. Maailman edustavin kuvakulma selkeästi!

Seuraavissa supereissa oli kulmasoutua suuremmalla kulmalla ja habakääntöjä. Näissä kuvissa hauskinta on se, että tuossa kulmasoudussa näyttää sille, että mulla olisi tosi isot tissit. Eikö ookki teistäkin hauskaa? :D Tästä voimme myös päätellä, että tuo kamera saattaa ihan joskus pikkasen vääristää mun lihasten kokoa suuremmaksi, että olkaa skeptisiä vaan! :')


Muista liikkeistä en napsinutkaan kuvia. Olihan siinä jo. Viimeisissä preachereissa tuo 18,5 kg on ollut mulle maksimi puhtaissa, mutta tälleen viimeisenä liikkenä se oli vähän liian rankka, kun oli alla jo vaikka mitä. Parani suoritustyyli hirveästi kun laskin painon 16 kiloon. Sillä sai puhtaita siihen loppuun täydellä liikeradalla.

Selkääni olen selvästi saanut, siltä tuntuu nyt. Hyvä hyvä! Treeniin meni aikaa tunti ja neljä minuuttia. Tosiasiassa varmaan tunti. Saatoin lopussa pullistella kameralle (katso ensimmäinen kuva) ja unohdin sykemittarin vielä päälle. Hah!

Tänään oli tarkoitus käydä vielä kävelyllä, mutta meni tuon treenin aloituksen kanssa niin myöhään, ettei ollut mitään mahdollisuuksia enää edes harkita asiaa. Joku toinen päivä sitten! Kyllä tääkin mulle kelpasi ja riitti. :)

Nyt on taas pari lisäpilleriä otettu ja ootellaan, josko se tästä taas. Koitin kestää kipua, mutta sen verran kalpeaksi vetää, että päätin, että tajuissaan oisi kuitenkin kiva olla ihan tämä loppupäiväkin. :)

Semmonen ystävänpäivä täällä. Toivottavasti teillä on ollut vähän vähemmän kivulias. Paitsi jos se on positiivista lihaskipua ollut. :P

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Synttäritreenari

Synttärityttö täällä hyvää päivää! Miten kauan saa kutsua itseään tytöksi? Onko se sallittua vielä 29 -vuotiaana?

Tänään kun heräsin, oli päässä aika villi synttärikampaus!

Selkeesti kranaatti räjähtänyt takaraivolla yön aikana.

Ojentajat ja olkapäät oli vuorossa tänään (ja vatsa ja kyljet). Supereita tietty taas ja siinä ohjelmaa ylös kirjatessa aattelin vielä kokeilla semmosta yhdistelmäliikettä, missä teen ensin viparit eteen, sitten sivuille suorina ja sitten 90° kulmassa sivuille. Nuo kolme yhdessä siis yksi toisto. Eli:

Ihan kun oisi jotenkin radikaalisti naama muuttunut ekan jälkeen.. :O

Eteen, alas, sivuille kädet suorina, alas, sivuille 90° kulmassa ja alas = yksi toisto. Nimesin nämä nyt triplavipareiksi. Otin ensin aika ahneesti 6,8kiloa kätösiin ja sillä sain juuri ja juuri kamppailtua kaksi kokonaista toistoa. Tiputin kuuteen kiloon, ja sillä sai sentään jo 3x6 tämmöstä. Oli kyllä aika mojova tripla! Tosi yhtenäisesti meni muuten etuvipareissa alaslasku..



Setti oli kokonaisuudessaan tämmönen tänään:

Hoover 20kg selän päällä 2min

Superina:
Jalkojen nostot penkillä alavatsalle 2x30
+ hooverit ilman lisäpainoa 2x2min

Triplaviparit (6,8kg 2) 6kg 3x6

Kylkitaivutus 26kg 2x18/kylki

Superina:
Ranskalainen punnerrus käsipainoilla, penkillä maaten 6,8kg 15-12-12
+ kickback 6,8kg 3x12

Superina:
Pystypunnerrus tangolla 24,4kg 12-10-10
Ranskalainen seisten käsipainolla 6kg 3x10/käsi


Vatsaakin välillä, vaikkei se siitä
oo tainnutkaan juuri muuttua.
Alavatsalla nestettä.

Uffff! Jo alun vatsoissa meni lihakset niin kramppiin että alkoi miltei oksettaa. Ihanaa. :') Viimeinen superipari oli aika kamala. Sen jälkeen kun on ensin tehnyt nuo pystypunnerrukset niin ei käsi jaksa yksinkertaisesti enää nousta. Ja ei muuta kuin heti vaan paino käteen ja heilauttamalla (kun ei muuten nouse) se ranskalaisen aloitusasentoon, jossa se jo särkee, saati sitten että sitä pitää liikuttaa siellä kymmenen toistoa. Apua! Tuon jälkeen ei käsi sitten enää noussutkaan hetkeen. Oli ihan rikkipoikkikatki! Jee!


Aikaa treeniin kului 1:08, eli oikein kelpomitta taas. Tosi hyvä fiilis jäi ja semmoinen tunne, että tämmösillä treeneillä tahdon kyllä jatkaa!


Ruoaksi tahdoin tänään tehdä jotain erityisen herkkua, kun eilen tehty kasvissoppa oli mulle melkeimpä vastenmielistä. Pikkasen tökki se hamppuproteiini silloin kun sitä veteli muutaman päivän ja selkeesti jäi pieni (suuri) ällötys sitä kohtaan. Eilen tein kasvissosekeittoa, johon soseutin papuja sekaan (lanttu-pinaatti-papu). Se oli vihreetä ja se maistui ihan hirveesti hamppuproteiinille. Sain oikeesti sen vaivoin alas. Mies vetelee meillä edelleen hamppua, joten hänelle kyllä kelpasi. :D Yff. No tänään sitten tein tämän hetken ehdotonta lemppariani, eli portobello -sieniä taas ♥. 

Mun mielestä nuo on kaikista parhaimpia kokonaisena, joten tänään paistoin ne kokonaisina pannulla, kaveriksi laitoin tomaattisilppua, sipulia, kikherneitä, pinaattia, tuoretilliä, -ruohosipulia ja -basilikaa, ja kasan mausteita tietty. Oli hyvvee!

Siinä porisoo.

Enää ei porisoo.

Kohta aattelin naatiskella ihan ittekseni vähän omatekosta banaanijätskiä. Ihan vaan synttäreitten kunniaksi! Muutenhan en sitä koskaan syö. En.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Jiihaa!

Treenit jatkuu taas täysillä! Aivan paras jalkatreeni oli tänään. Muutoksia on tosiaan treeneihin luvassa ja pääpiste sillä, että kesto lyhenee ja intensiteetti kasvaa. Tänään kävi juurikin näin ja se oli kuulkaas rakkautta. <3 Ja koska treeneistä ei ole kuvia, tätä postausta kuvittaa kaikenlaiset muut kuvat tältä päivältä.



Jotta sain lyhennettyä treeniaikaa lyhentämättä itse treeniä, otin tämän päivän jalkatreeniinkin mukaan superit, mitä olen jo noissa muissa käyttänyt siellä täällä. Mylläsin vähän muutenkin järjestystä. Mulla on kyykky ollut aina ensimmäinen, ns. pääliike, mutta nyt ei napannut. Siirsin sen loppupäähän, pudotin vähän painoa ja otin sillekin supersarjakaverin. No nyt nappasi taas! Tämän päivän setti oli tämänmoinen:


Lämmittely crosstrainerilla 5 min

Superina:
Takareidet maaten kuminauhalla 35-35-30
+ leg curl on ball 25-25-20

Pakarapotku kuminauhalla 35-30-30/puoli

Superina:
Kyykky (syvä) 34,4kg 12-12-12
+ loitontajat istuen kuminauhalla 30-30-30

Pohkeet (standing calf raise) 26kg 20-16-12/puoli


Niiiin hyvä setti! Superit toimi loistavasti näin. Aikaa meni tähän 1:16, keskisyke oli 133, maksimit hyppäsi lukemaan 171 ja kaloreita meinasi palaneeksi 280kcal. Sykehuippu tapahtui muuten pakarapotkuissa. Mun bärsse oli tulessa! YEAH BABY! Lopun pohkeet tein myös ilman taukoja, eli ensin toinen pohje, sitten toinen, sitten taas toinen, sitten toinen jne. Normaalisti teen ensin toisen ja sitten toisen. Ja sitten vähän hengitellään ennen kuin jatketaan. Tänään painettiin menemään! Syke pompahteli näin, siitä on helppo seurata mikä liike menee missäkin kohtaa:

Ja nytkähdys ennen pohkeita on pissatauko. :D

Mä luulen, että huomenna kyllä sattuu. Tänään ei himmailtu eikä hidasteltu. Tästä mä tykkään. <3

Eilinen lepopäivä oli myös tuotoksellinen. Suunnittelin vihdoin tatuointini ja päätin, että nyt on se saatava! Otin jo yhteyttä tatskapaikkaan ja kyselin hieman, onnistuisiko kaksi kärpästä (eli tatskaa) yhdellä kertaa, ja saattaisipa onnistua. Täytyy piipahtaa paikalla vielä hakemassa varmistus asialle. Ja tietty varata se aika. On kyllä niin kova hinku! Kattellaan sitten kun se/ne on iholla, että mitä mulle tekivät. ;)

Hello Kitty rulaa! Eli päivän kotiasu.

Treenin sain hoidettua tosiaan ns. alta pois jo aamupäivästä ja hyvää aikaa kaikelle muulle on tässä taas vaikka kuinka! Ja se sopii mulle oikein hyvin. :) Olen saanut aikaan jo vaikka mitä hyödyllistä, kuten:



Selvä. Menen tekemään jotain oikeasti hyödyllistä. Nyt.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

(Kevyt) viikko 6 ja sekalaiset löpinät päälle

Tällä viikolla vietettiin kevyttä punttitreenien osalta ja kolme päivää ihan puhtaasti rötväillen. Teki ihan hirveän hyvää. Niin hyvää, ettei ollut mitään ongelmia sen suhteen, että pysyisi aloillaan. Mä niin tahdoin pysyä vain aloillani. Torstaina palattiinkin treenien pariin, täysin poikkeuksellisesti silloin tehtiin jalkatreeni ja siitä eteenpäinkin on ollut väärä treeni vääränä päivänä, vai miten se nyt menee. No, nyt on rutiini joka tapauksessa heittänyt kuperkeikkaa ja ensi viikollakin mennään samaan tapaan. Katotaan jos joskus tulee tarvetta laittaa taas oikeat treenit oikeisiin päiviin. ;)

Kevyt viikko oli siis seuraavanlainen:


Maanantai - keskiviikko: täyslepo.

Torstai: jalat, vatsa. Kesto: 1:21, keskisyke: 127, max: 162, kulutus: 290kcal.

Perjantai: olkapäät, ojentajat, vatsa + kyljet. Kesto: 1:05, keskisyke: 116, max: 157, kulutus: 201kcal.

Lauantai: vaellus. Matka: 9.62km, kesto: 2:55, keskisyke: 131, max: 169, kulutus: 590kcal.

Sunnuntai: selkä, hauikset. Kesto: 0:52, keskisyke: 113, max: 162, kulutus: 141kcal.


Viikon treenikuvituksena toimii ranskalainen käsipainoilla:


Aikoihin ei ole ollut näin ihana vaan maata. Kolme päivää! Tein ihan pelkästään kivoja asioita, sain aikaa ajatella yhtä ja toista, sain kirjoitusinspiraation ja kirjoittelin jonkin verran, katsoin suurella mielenkiinnolla In Treatment -sarjan kolmatta kautta. Irtauduin treenaamisesta ihan täysin ja annoin kaiken muun vallata mielen. Loppujen lopuksi, kun treenit taas aloitin torstaina, ymmärsin, että voisin tehdä hieman muutoksia niihin. Kestoa lyhyemmäksi, ajankohtaa aikaisemmaksi. Ja sen jälkeen tahdon edelleen tehdä päivässä niitä asioita, mitä tein nyt lepopäivinä. Löysin taas eväät siihen, mikä tekee mun arjesta vieläkin parempaa. Tahdon kirjoittaa, tahdon inspiroitua, tahdon rauhoittua ja tyhjentää mieltä. Nyt osaan sen taas entistäkin paremmin ja sillä mennään ensi viikkoon. :)

Punttitreenit tällä viikolla toteutin siis kevyenä. Joko vähemmän sarjoja kuin normaalisti, vähemmän painoja, vähemmän toistoja. Jollain lailla kevyempänä, liikkeestä ja fiiliksestä riippuen. En kyllä tiedä miten supersarjat ihan sopii kevyeen viikkoon, kun niitä oli joka treenissä. :D Kevyempänä meni kyllä nekin. Tänään selkä-/hauistreenin päätteeksi kun katsoin kelloa, en ollut uskoa että meni viidessäkymmenessäkahdessa minuutissa koko treeni läpi. Ihan käsittämätöntä! Lyhyt, mutta todella napakka. Superina tässä treenissä oli kulmasoutu mutkatangolla-hauikset vinopenkissä käsipainoilla-hauikset tangolla x3, toistot ekassa kierroksessa 12, toisessa 10, kolmannessa 8. Niiden lisäksi sitten muita liikkeitä. Treenin päätyttyä kädet tärisi niin etten ollut saada soijajogua naamaan. Semmonen kevyt treeni se.. :') Ensi viikolla tosiaan paluu normitreeneihin, mutta muutoksia sen verran, ettei kuitenkaan treenin kestot siitä pomppaa takaisin sinne lähemmäs kahta tuntia. Mulla on oikeesti muutakin tekemistä! :D

Huolimatta muuten alkuviikon rötväilystä ja siitä tolkuttomasta syömisestä (kun oli nälkä), paino oli tipahtanut parisataa grammaa. Tietysti lihaspaineet osittain myös (alla oli vain yksi kevyt jalkatreeni) enkä odottanutkaan, että paino olisi noussut. Olisin kuitenkin kuvitellut, että olisin sillä ruokamäärällä tasapainottanut lihaspaineiden poistumista niin, että olisi ollut edes sama paino kuin viikko sitten. No ei. Kertoo minulle sen, että ruokamäärällä paikattiin vajetta, eikä keho sitä tosiaan turhaan huutanut. Kaikki se meni käyttöön. Alkuviikon lämpöilyarvoitus selvisi muuten sillä, että vilkaisin kalenteria. Ei siis mitään muuta taustalla, kuin hormonit.

Ruoka on maistunut edelleen oikein valtaisalla ruokahalulla. Tänään oli hirveän hyvää ruokaa taas, tämmösen näköistä:


Siinä on uunissa kypsyneitä porkkanatikkuja ja sitten pannulla paistelin portobello -sieniä taas, sipulin, tuorepinaatin ja tuoreyrttien kanssa. Ihan hirveän hyvä setti. Mulla on paria uutta maustetta käytössä ja kyllä taas kelpaa. Täältä ei löytynyt suolatonta currya mistään niin Suomesta äiti lähetti, taas maistuu! Tuoksusta tulee ihan mieleen kanaviillokki. :) Kaupasta tarttui perjantaina mukaan savustettu paprika -mauste. Oijoi. <3 Niitä nämä porkkanatkin sai päällensä, muiden mausteiden ohella.

Tänään meillä on muuten ollut tämmönen keli:


Pieni kontrasti taas eiliselle auringolle ja vihreille niityille. Tuolla mies kuitenkin juoksenteli. Hirveä tuuli oli kanssa ja huonokuntoiset tiet. Oli vähän ollut syke korkealla.. Itse pysyin treenihuoneessa kiltisti, sieltä tämän kuvankin nappasin. Ja kun säästä puhutaan, niin eilinen viima teki taas tepposet mun naamalle. :( Edellisviikon viikkokatsauksessa mainitsinkin kuvan kera, että mulle ottaa ikävästi kylmä ilma naamaan. Eilen tiesin jo siellä vaellellessa, että varmaan ottaa nyt taas ja kovin. Viima oli niin kylmä välillä, että meni koko poski tunnottomaksi. Illalla sitten olikin naama jo kunnolla paukamilla:

:') Olin justiinsa menossa ihan rikkipoikkiväsynä nukkumaan, ja aattelin, että nappasen kuvat naamasta,
jos joskus tarvii vaikka lääkäriä varten. Siis on pikkasen väsähtänyt naama jo tuossa kohtaa. Anteeksi vaan. :D

Ei noissa kuvissa nyt hirveen hyvin näy miten punainen tai miten paukamilla naama oli (ja on), mutta ehkä jotain osviittaa. Kuvan saa klikattua suuremmaksi. Yleensä nousee muutama paukama poskipäihin vain, nyt sitten otsaa lukuunottamatta koko naama ja vähän kaulaakin. Olin ensin varma että tämä on kylmäurtikariaa, muttei se kyllä täsmää. Ei kutia eikä kirvele. Vähän saattaa aristaa, mutta vaan jos sitä menee rapsimaan. Lisäksi ei nouse heti vaan joskus tuntien päästä kylmän jälkeen, eikä mene pois viimeistään tunnissa vaan vasta jokusen päivän päästä. En sitten tiedä mitä on, vai onko mitään. Ehkä on vain herkkä iho. Kenelläkään muulla samaa vaivaa? Kyllähän tässä pitää vähän miettiä, että jos on jotain tärkeämpää menoa luvassa, niin silloin ei voi muutamaan päivään mennä viimaseen ilmaan, ettei tarvitse sitten naama paukamilla olla niissä menoissa.

Huomenna on nyt sitten lepopäivä kun lauantaina ei ollut ja tiistaina jatketaan jalkatreenillä. Huomenna saa taas siis tehdä kaikkea kivaa. :) Aattelin ainakin kirjoitella, kattella In Treatment -sarjaa taas ja tietysti syödä. ;) Ei muuta kun mukavat viikot itse kullekin!

lauantai 9. helmikuuta 2013

Bennachie

Tänään oltiin vuorikiipeilemässä, kuten eilen oli puhetta! No joo, vaellustahan se oli, mutta vuorilla kuitenkin ja siinä kohtaa kun meni vaelluksesta oikeasti kiipeilyksi niin itkuhan siinä tuli. :D Hah! Olen tosiaan korkeanpaikankammoinen, mutta sen kanssa pärjää silloin kun voi luottaa askeleeseen ja siihen, ettei vaan putoa, mutta nyt ei ollut ihan niin kova luottamus. Joten paniikki iski! Tämä reissu ei tosiaan ollut mitään verrattuna taannoiseen vaellukseen Alpeilla, josta kirjoitin silloin täällä. Siellä oisi sentään voinut henki mennä ehkä tuhanteen otteeseen. :D Tällä reissulla oli se yksi paha paikka vain.

Aamulla oli hieman pukeutumisen kanssa ongelmia, kun ilma oli hankala. Täällä on aina kylmä viima, nyt oli lämpöasteita jokunen ja välillä paistoi aurinko ja välillä ei. Päädyin alusvaatekerrastoon, pitkävartisiin lämpösukkiin + villasukkiin, hieman tuulenpitäviin housuihin (ensimmäinen housuvaihtoehto ei mahtunut päälle :D), fleeceen jonka päälle vielä hupullinen fleece. Jalkaan lenkkarit, kun en bootseissakaan viitsinyt lähteä.. :') Ja hanskat tietty käteen. Päähän en laittanut mitään, muuta kuin sen hupun sitten kun oli tarvis. Selkään reppu ja kolme kiloa kameraa. Repussa evästä ja juotavaa, sekä varuiksi kaulahuivi jos fleece-takkien kaulukset ei riittäisikään. Ei ollut luvassa mitään useiden tuntien suoritusta, joten mihinkään ihmeeseen ei tarvinnut varautua. Ja vaelluksen kohteenahan oli siis meidän pihaltakin avautuva maisema, Bennachie-vuoristo (kukkulosto? mäkistö? kumpusto?).

Osa kuvista on puhelinräpsyjä, osa kameralla. Ei aina jaksa vaihtaa kameraan toista putkea. :)

Alkumatka oli metsäisää, oli lunta ja oli vihreää. Tuonne Mither Tapille oltiin menossa.



Jossain vaiheessa metsä loppui ja siirryttiin aukealle. Siellä olikin kaikki kävelyreitit ihan lumessa. Yllättävän hyvin lenkkareilla pärjäsi, ei luistaneet näin ylös mennessä. Tuolla tuli jo lämmin kun oli melkein tuuletonta menoa ja aurinko paistoi. Ylös mentiin hyvä tovi. Nenä vuosi solkenaan ja niistin sitä vähän väliä. Heti kun oli viimaa, se otti silmiin ja silmät oli laakista likomärät ja ripset täynnä pisaroita. Onneksi olin liikenteessä ihan naturellina, eli vapaasti sai silmiä pyyhkiä. :D Hanskat laitoin pois kun niitä ei tarvinnut ja huppu ei vielä ollut päässä.




Jossain kohtaa ensimmäisen nyppylän päälle päästessä alkoi kuitenkin viimakin käydä kovemmaksi kun oltiin niin ylhäällä ja aukealla. Huppu meni päähän eikä sieltä enää poistunutkaan. Hanskatkin piti laittaa käteen taas. Mutta muuten ei kyllä ollut kylmä, eli vaatetta oli sopivasti.


Huppupäinen kuvaaja kuvaa kuvaajaa.

Ensimmäisen nyppylän jälkeen laskeuduttiin alemmas ja kohti seuraavaa nyppylää. Tossa oli kiva kävellä, ei luistanut eikä tarvinnut poukkoilla missään kivikossa tai vastaavassa. Ripeästi pystyi etenemään. Mä tahdon aina mennä ripeästi jos on mahdollista, en tykkää semmosesta hissuttelusta. :D


Tonne seuraavaksi.

Ihmisiä näkyi siellä huipulla ja muillakin huipuilla. Paljon oli koiranomistajia liikenteessä, oli juoksijoita, oli jopa pyöräilijöitä, jotka liikkuivat hirveetä vauhtia alas mäkiä. Yhdessä kohtaa tuli vastaan joku nuorisoporukka. Täällä nuoriso pukeutuu siis eniten kummallisesti ikinä. Ei niillä oo talvellakaan vaatetta päällä. Pakkasella mennään shortseilla ja t-paidoilla. Ihan käsittämätöntä! Tässä porukassa, siinä kun vuorelta laskeutuivat, oli mm. pari tyttöä, joilla oli sukkahousut (tai kalsaripöksyt) ja minishortsit niitten päällä. Käsittämätöntä! En uskaltanut katsoa oliko vielä korkkaritkin jalassa.

Huppupäinen kuvaaja kuvaa taas.

No mites sitten siellä toisella nypyllä kävikään? :D Oli todella luminen, kivikkoinen ja jyrkkä nousu, semmoista kunnolla talsittua lunta, eli liukasta. Oli liian isoja harppauksia ihan siellä viimeisessä nousussa, etten päässyt enää ylös, koska en voinut yhtään luottaa askeleeseeni. Mies meni ensin ja koitti auttaa, mutten uskaltanut edes niin, koska jalka olisi saattanut lipsahtaa. Ja sitten siinä tuli pieni paniikki. En löytänyt mitään kohtaa mihin jalkani saisin, en mitään reittiä mistä nousta, en uskaltanut katsoa taakse enkä alas ja kohta mitään enää nähnytkään, kun tärisin siinä sitten ja koitin hengitellä ja räpsytellä silmiä kuivaksi että näkisin. :D Takaa pörhälsi ohi joku juoksutrikoinen mies joka hirveellä vauhdilla harppoi vaan eteenpäin askeleitaan miettimättä ja kiipesi ylös kuin mikäkin pikkuapina (:'D) ja minä tärisen siinä huppu päässä ja pillittää vollotan. No, selkeää se oli ettei siitä päässyt. Ei myöskään tiedetty pitääkö samaa reittiä tulla takaisin ja se oli se ratkaiseva asia, että ei kyllä todellakaan enempää asiaa edes mietitä. Sain jotenkin siitä käännyttyä kun mies meni ohitseni alemmas ja antoi tukea. Pikkasen jalat tärisi, mutta onnistuihan se. Tarkoitus oli heittää evästä huiviin siinä huipulla, joten nyt oltiin sitten melkein siellä eikä korkeemmalle enää oltu menossa, niin siitä katottiin kuiva kallio penkiksi ja eväät esiin. Siinä istuessa oli syke vielä satakolmekymmentä, eli paniikkia vielä päällä. Hotkaisin banaanin ehkä nopeemmin kuin koskaan olen banaania syönyt :D ja lisäksi eväänä mulla oli raejuustoa (veikkaisin, että lähemmäs parisataa grammaa), johon olin sekoittanut valmiiksi saksanpähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Upposi hyvin, oli ihan kylmää kun ilma oli sen verran kylmä. Todistusaineistoa puoliksi syödystä ateriasta (tärisevin käsin laukaistu kuva, ihan vaan teitä varten, olkaa hyvät <3).


Tää oli syöntipaikan maisemia. Mua hirvitti katsella.

Ja sitten matka alas. Vähän hirvitti, mutta suurin paniikki oli mennyt ohi. Ei ollut kovin hankala lasku, tuossa ei juuri ollut liukasta ja siinä oli sellaisia kivoja, kuivia, kivenmurikoita melkein koko matkan alas asti. Niihin sai laitettua jalan aina kivasti ja se stoppasi juurikin hyvin. Sitten olikin jonkin matkaa samaa reittiä, sitten vähän eri reittiä ja sitten taas samaa reittiä se koko alun nousuvaihe metsineen kaikkineen. Sitä ennen kuitenkin piipahdettiin vielä yhdellä huipulla, jonne oli selkeästi helppo mennä. Tosin takaisin tullessa taas ihmeteltiin, että oliko se oikeasti niin jyrkkä, mutta ylös ainakin pääsi sujuvasti. :')

Perinteinen maisema oikeastaan koko matkan ajalta. Tuolla jossain mekin asutaan. :)

Vihreetä. Kohta perillä autolla taas.

Vaellukselle (eiku vuorikiipeilylle!) tuli mittaa 9.62km, aikaa kului kaksi tuntia ja viisikymmentäviisi minuuttia. Keskisyke oli 131 ja maksimit 169. Kaloreita Garmin sanoi palaneen 590. Reitti näytti tältä ja jokunen datapläjäys tältä:







Kotona (noin viidentoista minuutin kuluttua) pikasesti jotain ruokaa. Miehelle pakastevihanneksia pannulla erilaisine lisukkeineen ja mulle salaattia, johon tuli päärynää, eilisiä lanttulohkoja ja linssejä + sipulia, raejuustoa ja auringonkukansiemeniä.




Ja sen jälkeen kahvia. <3 Noiden jälkeen on tässä noin neljän tunnin sisällä uponnut hirveä annos soijajogurttia lisukkeineen (ananasmurskaa, kuivattuja luumuja, smoothieta, auringonkukansiemeniä ja kardemummaa). Ei mennyt kauaa kun tein vielä banaanijätskiä taas, kahdesta banaanista ja muutamasta kuivatusta luumusta. Vähän maitoa ja smoothieta sinnekin. Nyt on hetkeksi massu täynnä. Ei ihan taida plussille tänään päästä, mutta kerrankos sitä taas. :) Tänään tietysti syödään vielä, onhan kellokin vasta puoli kahdeksan. Huomenna saa nukkua pitkään (eli vain siihen asti, että kissa herättää).

Toivottavasti teillä on ollut kiva päivä. Meillä oli. Kaksi vuotta tuli kuluneeksi siitä kun mies minua kosaisi. :) Hih!

p.s. kuvia reissulta lisää nähtävissä täällä.