torstai 20. joulukuuta 2012

Olkapäämietteitä ja vähän ojentajistakin

Taas lähti! Eilen vielä takkusi treeni. Illalla käytiin allekirjoittamassa vuokrasopimus ja saatiin avaimet käteen, ja tänään taas kulki treeni. Oisiko näillä jotain yhteyttä? :P Etukäteen olin aivan satavarma, että huono on tänäänkin. Olkapäässä on jotain häikkää, siitä kohta, ja olin sillä mielellä, ettei kyllä tule olkapäätreenistä yhtään mitään. Mutta mitä vielä! Se missä viimeiset kolme treeniä on olleet kellon tuijottamista, nyt en voinut käsittää, että 1:56min meni treeniin! Mulla oli niin kivaa! Vaikka erinäiset asiat ehkä häiritsivät, kuten tuo olkapää, mutta ei vienyt ajatusta ja puhtia treenistä pois. Tuli enemmän toistoja tähänkin treeniin, jopa selkeästi!


Ensinnäkin, olen tässä ihmetellyt, että millä lailla mun käteni mahtaa olla eri paria. Jotain oleellista niissä on eri tavalla. Esimerkiksi hooverin asento on luonnollisesti kiero. Se asento, mihin keho hakeutuu, ei ole linjassa. Mun on paras olla hooverissa niin, että kyynerpäistä oikea on muutaman sentin alempana toista. Lisäksi jalat eivät ole linjassa loppukehon kanssa vaan sojottavat vasemmalle, kunnes ne suoristan. Ja yhä edelleen, niin kuin on ollut melkein aina, kuulo lähtee osittain hetkeksi oikeasta korvasta hooverin jälkeen. Jokin menee niin oleellisesti kireälle, että vetää kai jonkin hermon liian piukealle. Korva ei siis mene perinteisesti lukkoon, vaan jostain muualta tapahtuu jotain. Sama tapahtuu joskus esimerkiksi kaupassa, kun kannan laukkua oikealla olalla.

Tänään huomasin, että hartioiden kohautus mahdollisimman korkealle (ei siis treeniliikkeenä vaan muuten) nostaa vasemman vaivatta, mutta oikea jää paljon alemmas. Ei nouse sitten millään, enkä osaa sanoa mikä sitä estää, mutta ihan selkeästi tulee kuin seinä vastaan ja joka puolelta ottaa kiinni. Ei se satu, ei vain nouse. Harrastan tuota kohautusta välillä kun lihakset kiristää, saan sillä monesti solisluut ruksahtamaan ja olen siinä uskossa, että veri kiertää heti paremmin. En tiedä tapahtuuko näin oikeasti, mutta automaattisesti teen näin kun liikaa kiristää. Olkapäitä eteen-taakse liikuteltaessa mulla rutajaa koko solisluun seutu ja näin on ollut niin kauan kuin muistan (mikä paikka mulla ei rutisisi?!). Tosin nyt tässä tuota tehdessä huomasin, että rutinaa tulee nähtävästi enää oikealta puolelta. Ehkä olkatreeni on iskenyt vasemmalle puolelle paremmin ja vaikuttanut tähän.

Kun huomasin tämän kohautuksen puolieron, katsoin oikein peilistä kunnolla, että miten menee viparit ja muut, jos vertaan puolia. No eri tavalla ne menee! Oikea olkapää tipahtaa eteen ja alas, vasen pysyy kiltisti paikoillaan. Muutenkaan en ehdi juuri saada tuntumaa vasemmalle, kun oikea on jo ihan rikkipoikki ja sarja on purkitettu. Onneksi vasen on kuitenkin kehittynyt silti, ja ilmeisesti enemmän kuin oikea. Ihmekös tuo, kun oikea tipahtaa aina väärään asentoon ja liike menee varmaan osittain jonnekin muualle kuin olkaan. Otin videota pystypunnerruksesta (tuolilla), jotta näkisin miten kädet käyttäytyy. Mielestäni ensimmäiset pari toistoa meni ilman suurempia puolieroja, mutta sitten alkoi tapahtua, ja se näytti tälle:

AHAHAHAAA ei se kyllä oikeasti näyttänyt ihan tälle :'D Tässä pysäytyskuvassa oli hampaaton 101 -vuotias
mummo, joten sensuroin. Laitoin kauniimman naaman. <3

Tuossa vaiheessa alkaa olla ihan selkeä puoliero! Olkapää tipahtaa jonnekin ylöstyöntövaiheessa. Tällä hetkellä oikea olka myös kipuilee. Siinä olkapään yläosan kiinnityskohdassa(?) jotain tapahtunut. Aika lailla se kohta, missä solisluu päättyy ja kiinnittyy olkaluuhun (oikeasti vain heittelen tätä anatomiaa tässä, oikeista nimistä tai luiden kiinnityksistä ei ole mitään hajua). Siitä kirpaisee välillä, ei tosin hirveän kovin, mutta esimerkiksi treenissä se joissain liikkeissä tuntuu, etenkin vipareissa eteen. Ei niin, ettei pystyisi tekemään. Mutta tarpeeksi, etten tehnyt 3x max vipareita eteen vaan ainoastaan 2x max. Lisäksi sitä kohtaa sormella painamalla tuntuu arkuutta. Ei kipua, mutta arkuutta kuitenkin. Kyllä se välillä kirpaisee ihan muussakin kuin treenissä.

Normaalisti nukun aina oikealla kyljellä. Olen nyt koittanut opetella vasemmalla kyljellä nukkumisen. Siksi, että olen oikealla kyljellä nukkuessa aina herännyt yöllä siihen, että oikea käsi on puutunut. Siis ihan aina, joka yö. Jokin kiristää. Vasemmalla kyljellä nukkuessa täytyy oikea käsi asettaa ainakin osittain vartalon myötäisesti (sen sijaan, että olisi koukussa nyrkki naaman lähettyvillä), sillä muuten herään jonkin ajan kuluttua siihen, että käsi särkee kovin. En kyllä tiedä onko tämä särky trigger -särkyä vai jotain muuta. Puutuminen ei kyllä triggeristä johdu.

Sitten vielä lisää vaivoja, nyt kun vauhtiin päästiin! Olen ottanut dippaamisen vakkariksi ja sitä on nyt tehty tämä kolmisen viikkoa. Maanantaina sain tehtyä kaksi sarjaa ja kolmas jäi tekemättä, koska toisen sarjan jälkeen tuli inhottava fiilis rintaan tai kaulaan, sellainen ei hirveän selkeä, mutta tunne, ettei saa henkeä tarpeeksi. Tänään tein yhden sarjan ja sama fiilis tuli. Sijoittaisin sen tuohon solisluiden keskelle. Ihmeellinen tunne, kun ei ole niin selvä tunne, mutta aivan hirveän häiritsevä ja epämiellyttävä. Syke on tuolloin alhainen, ettei mitään siihen liittyvää pitäisi olla. Tiedä sitten, kun olen niin hartiaseutuvaivainen, että mikä loppujen lopuksi johtuu mistä ja mikä kireys aiheuttaa missäkin mitä ja mikä triggeröi jotain jonnekin toisaalle. Mut pitäisi rakentaa uudelleen ihan alusta, kiitos. :D

Mutta jotain hyvääkin - ratkaisin, että olen tehnyt hieman väärällä liikeradalla yhden käden triceps extensionia. Maanantaina viimeksi taistelin, että perhana, en saa tuntumaan sitä ojentajassa. Koitin oikein ohjeita katsoa ja lukea ja giffiä aiheesta pyöritellä, mutta silti ei onnistunut. En muista missä näin liikkeestä jotenkin niin kunnollisen kuvan tässä viime päivinä, että se oli yhtäkkiä täysin selvää, mitä olen tehnyt eri tavalla. Olin koittanut laskea kättä ja painoa tavallaan käden itsensä taa, enkä pään taa. No jo tuntui, kun laskin pään taa! Olin ihan ekstaasissa ja tein 5 x max per käsi. Oijoi. Tuosta meni ojentajat semmoiseen pumppiin, että käsiä ei saanut tämän enempää taakse taivutettua:


Voi sentään, muistan vielä aikoja jolloin harrastin tuota venytystä monta kertaa päivässä töiden ohessa. Käsistä kiinni ja taakse ja ylös. Hyvä ettei suoraksi saanut. Nyt otti ojentajat vastaan, mutta normaalisti ottaa ihan selkälihakset vastaan ja venytys on oikeasti mahdoton. Ei ne kädet hirveästi enempää tuosta taakse taivu.

Ensi viikolle voisi ottaa vähempikalorisen viikon väliin. Jo tässä on plussailtu vissiin.. ööh.. seitsemän viikkoa? Ensi viikolla pääsee omaan kotiin, tulee yksi tai kaksi treenitöntä päivää muuttojuttujen takia ja sitten pääsee CROSSTRAINERILLE. Oih ja voih <3 Ei tarvitsisi edes niin kovin miinuksille varmaan mennä, karsii vähän ja sitten hyppää sille crossarille muutaman kerran niin johan se siinä sitten olisikin. Ja sitten taas kalorit ylös seuraavalle viikolle. Tällaista olin suunnitellut yksin hiljaa mielessäni. Kyllä.

25 kommenttia:

  1. Mul on kans toi korvat lukkoon efekti! Tai toinen korva myös:D ja toinen hartiakin alempana, mut mulla taitaa tulla siitä ku toine kylki lyttymmässä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee toinen moinen :D Tosin mulla ei tosiaan mene lukkoon vaan jotenkin muuten. :') Mutta hartiakaveri kanssa. :D

      Poista
    2. Ei mullakaa mee lukkoo mut kuulo jotenki nihkeilee:D

      Poista
    3. Jee nihkeileväkuulokaveri :D

      Poista
  2. Minkään lihaksen ei pitäisi vaikuttaa korvan hermotukseen ja sitä kautta varsinaisesti kuuloon, koska korvan hermo kulkee aivorungosta sisäkorvaan kallon sisässä, eikä se oikein voi venyäkään kyseisellä matkalla kun simpukka johon se kiinnittyy on myös kiinni ihan kallossa.

    Ennemminkin kuvittelisin että se korvan ja nielun välinen tiehyt menee sulla jotenkin tukkoon kun sitä ympäröivät lihakset kramppaa tjtn. Krampin seurauksena paine välikorvassa kasvaa eikä korva enää oikein reagoi sit ääniärsykkeisiin. Ton siis pitäisi tuntua juurikin siltä että korva menee lukkoon. Eli tosi outo jos se ei siltä tunnu!

    Käytkö kuinka usein hierojalla? Jos et juuri ollenkaan niin suosittelen. Hyvät hierojat saa lihaslukot ja muut jumit auki, ja treenaaminen voi jatkua taas paremmin ku aiemmin. Tähän nyt vielä kommentti että itsellä ei ole kokemusta hierojasta, mutta paljon treenaava kaverini vannoo että sille on hieroja ihan välttämätön ku välillä treenaa lihaksensa jotenki jumiin mitä ei sit avaa millään muulla ku ammattimaisella hieronnalla. JA ne oikeasti tuntuu tietävän luu- ja liikuntaelimistä paljon enemmän ku normilääkärit. Vois löytyä syy tolle sun olkapään putoamisellekin hierojalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpompi mulla linkittää tähän pari aikaisempaa postausta kun alkaa käydä kaikkea uudestaan läpi, joten näistä kahdesta löytyy näihin asioihin liittyen lisätietoa:

      http://eioorakettitiedetta.blogspot.co.uk/2012/07/vaivapostaus-ii.html

      http://eioorakettitiedetta.blogspot.co.uk/2012/07/verisuonistoa.html

      En siis saa enkä edes voi käydä hierojalla.

      Poista
    2. Ohhoh, oon sun blogia niin vähän aikaa seurannu että noita postauksia en ollu lukenut. Siinäpä lääketieteellinen mysteeri. Sulla on kyllä selkeesti toi vasen puoli noissa verisuonikuvissakin ihan erilainen ku oikea, ja voin lyödä vaikka vetoa että johtuu just noista löydöksistä ja ehkä vielä mahdollisesti löytämättömistäkin löydöksistä toi puoliero. Mutta hyvä silti että sun oireet on (vissiin?) helpottanu noista aiemmista?

      Poista
    3. Ohhoh niinpä. :') Tuntuu että koko niskahartiaseutu on yksi sekametelisoppa, mistä ei saa mistään tietystä kiinni ja kaikki johtuu kaikesta. Oireet pysyy tosiaan kurissa päivittäisellä kotihieronnalla, eli sellaisella millä ei tehdä hallaa, niin kuin ammattilaiset saa aikaan. :D Onhan ne aina läsnä, joskus enempi ja joskus vähempi. Siihen on jo niin tottunut, että pitää oikein välillä pysähtyä miettimään, että mikä on normaalia ja mikä on minun normaalia. Kyllä ne kaksi eri asiaa on.

      Poista
  3. Jos olisit Suomessa, suosittelisin kalevalaista jäsenkorjaajaa. Ne osaavat korjailla noita kehon epäsymmetrisyyksiä aika tehokkaasti. Mutta vähän veikkaan, ettei Skotlannista löydy kovinkaan montaa sellaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla liian eksoottista tosiaan täällä moiset. :)

      Poista
    2. Jäsenkorjausta on muutakin kuin kalevalaista. Osteopaatteja on varmaan joka puolella maailmaa. En sit tiiä, voiko sua naksautellakaan, kun sulla on ne oudot verisuonet.

      Poista
    3. Veikkaan, että kalevalainen on jollain tavalla erilainen kuin muut. ;) Mutta joo, en menisi kuitenkaan. Enkä muillekaan niksauttelijoille. Voisi olla vähän kuin hengellä leikkisi. Mieluummin sitten vaikka hierojalle, jos valita pitäisi.

      Poista
  4. Ootko käyny hierojalla? Se voi olla yks syy miks sun olkapää jumittaa jos et oo käyny...

    Pakko vähän kuitenki hehkuttaa omia eilisiä olkapää treeniä ! Oon ennen ihan vihannut niitä treenejä mutta eilen <3 Ah kunnon pumppi ja pystyin siirtymään pystypunnerruksessa 10 kilosta 12.5 kilosiin käsipainoihin! Jes :) Toivottavasti sullakin jatkossa olkapää toimii paremmin (y) peukkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue ihmeessä heti toinen kommentti ja mun vastaukseni siihen. ;)

      Hienoa että siellä treenit toimii ja kehittyy! :)

      Poista
    2. No hups.. olimpa sokea :D

      Poista
  5. No voihan rähmä. :( Toivottavasti saat pian selon tuohon olkapäähommaan.
    Ihanaa joulua Heidi! <3 (vaikket jouluihminen ookkaan.. ;D )
    Toivottelen jo nyt, koska lähetään reissuun huomenna...
    Ja ennen kaikkea tsemppiä muuttoon ja ihanaa kun pääsette ihan pian omaan kotiin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja tsempeistä tietty kanssa! Kolme päivää muuttoon! Jee! :')
      Ja oikein hyvää, rauhaisaa, ihanaa ja kaikkea sellaista joulua sulle Monna!! <3

      Poista
  6. Varmaan kaikilla on ainakin pientä asento- tai lihasepäsymmetriaa. Tästä postauksesta tuli mieleen, että pitäisikin taas panostaa noihin yhden käden liikkeisiin, koska mulla vasen hauis on merkittävästi heikompi kuin oikea. Teen hauistreeniä melkein aina tangolla tai taljassa, niin siinähän se vasuri pääsee laiskottelemaan kun oikea hoitelee hommat.

    Olin muuten joitain vuosia sitten mieheni kanssa sellaisella Method Putkisto-kurssilla, jossa parin kanssa venytettiin kroppaa eri tavoilla. Olin lattialla makuuasennossa, kun mies venytti mun oikeaa kylkeä, jalkaa ja koko oikeaa puolta kokonaisuudessaan. Sitten ohjaaja käski nousta seisomaan ja katsomaan itseään peilistä; mun koko oikea puoli oli varmaan viisi senttiä pidempi kuin vasen :D. Se näytti tosi oudolle. Harmi kun en enää muista, mitä kaikkea siellä tehtiin, mutta siis koko tämän ajatuksenvirtakommenttini pointti oli se, että ilman kaikenlaisia jäsenkorjaajiakin saa ainakin jonkun verran epäsymmetrioihin vaikutettua ihan itse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Tää olikin hauska ajatus, että toinen puoli ihmisestä on aika huomattavasti toista puolta pidempi. Mahtoi olla oudon näköistä! Kyllähän näissä voi ihan venyvyysasioillakin olla sormensa pelissä. Mä luulen, että mulla on tuolla oikealla puolella joku pahemman luokan jumi mikä tämän tekee. Sitä en tiiä onko se etu- vai takapuolella ja mistä se sitten lähtee. Siitä lihakset on hassuja ja haastavia, kun kaikki voi johtua kaikesta ja syy saattaa olla jossain ihan muualla missä seuraus.

      Mulla on kanssa vasen hauis oikeaa heikompi. Tosin nyt hiljattain, kun olen tehnyt (ennen muuttoa) liikkeet pääasiassa tangolla, tämä on tasoittunut. En sitten tiedä miksi. Ennen ero oli useampi toisto, nyt se tuntuisi olevan pääasiassa yksi toisto. Mutta on ne kyllä kovin erimalliset keskenään. :')

      Poista
  7. Täällä jonkinasteinen kohtalotoveri! :D
    Sama ongelma oikean korvan kanssa, se "kuuroutuu" yleensä jokaisen vähänkin intensiivisemmän treenin puolenvälin jälkeen ja sitten ollaan toiskorvaisia pari tuntia. Yleensä kuulo palautuu kotona vajaa tunti treenin jälkeen. On muuten harvinaisen ärsyttävää! Mutta syytä tähän en ole löytänyt, yritän vaan kaikille sanoa että "puhukaa mun vasempaan korvaan kun mä en kuule" :D

    Ja tuo oikea olkapää, voi se on meikäläisen murheenkryyni. Aloitti kesällä oireilunsa, ihme kyllä penkkiä tehdessä. Nykyään pannassa ovat lähes kaikki rintaliikkeet, paitsi peckdeck.. Kerran viikossa viihdytän itseäni käymällä bodypumpissa, jossa rintabiisi on infernaalista tuskaa vaikka painot on minimissä. Viime viikolla huomasin olkapään reagoivan jo hauiskäännöissä, lähinnä scottia tehdessä. Kipuilun lisäksi ilmenee narinaa ja aika pitkälti samassa paikassa, joten ehkä meillä on sama vaiva :D Tai sitten olemme fysikaalisia kummajaisia :D Itse sain vinkin vahvistaa takaolkapäitäni, olen yrittänyt nyt jokusen viikon keskittyä olkapäätreenissä enemmän niihin, joten ehkä jossain vaiheessa selviää onko siitä mitään apua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooo! :O No kuulostaakin tutulle! Mulla kuulo palailee siinä parissa minuutissa. On varmasti rasittavaa että menee noin pitkään!

      Mähän en treenaa rintaa ollenkaan, oireilevien trigger -pisteiden takia ( http://eioorakettitiedetta.blogspot.co.uk/2012/07/vaivapostaus-iii.html ). Nimenomaan juilii olkapäähän ja todella kipeästi! Ajattelin tosin nyt varoen aloitella ja katsoa, josko kivut nyt pysyisivät kurissa. Vasta hiljattain olen alkanut olkapäitä treenata, kun niitäkään ei ennen voinut. :/ Takaolkapäät otettu myös treeniin mukaan. ;)

      Mutta joo, fysikaalinen kummajainen kuulostaa kyllä sellaiselta termiltä, että siitä tunnistan itseni. :D Jee meitä on enemmänkin. :D

      Poista
    2. On se kyllä rasittavaa, ehkä siihen ajan myötä tottuu - tai sitten ei, mutta mennään näillä :´)

      Katson keväämmällä voinko rintaa treenata yhtään "normaalimmin", jos saisi jotenkin tuon olkapään kivuttomaksi. Kuulostaa kyllä todella tutulta myös nuo trigger pisteiden oireet!

      Vaikka fyysistä kipua siis ilmeneekin, on toisaalta mukava tietää että fysikaalisia kummajaisia on sitten enemmänkin :D

      Poista
    3. Näillä eväillä mennään kun ne on elämältä saatu. :') Toivotaan kuitenkin että meillä helpottaisi nämäkin kummajaisuudet! :)

      Poista
  8. Minulla on rasittava (mutta ei kipeä) epätasapainoisuus olkapäissä, jonka saan todennäköisesti (joskus) korjattua treenaamalla. Eli siis oikea etuolkapää on selvästi isompi kuin vasen ja takaolkapää on pieni kun taas vasemman etuolkapään takaolkapää on seeelvästi isompi kuin oikean puolimmaisen. Ärsyttävämpää tästä tekee se, että tämä epätasapainoisuus tuli siitä, että treenasin molempia käsiä samalla tavoin (tai siis luulin treenaavani, pakkohan mun on ollu tehdä jotain eri tavalla, epäilen peukalon suuntaa sivu- ja etuvipareissa syyksi). Nyt sitten on yrittänyt treenata oikean käden takaolkapäätä ja vasemman etuolkapäätä erikseen yhteisten (samanlaisten!) sarjojen lisäksi. Mielestäni vasen etuolkapää on kasvanutkin hiukan, mut oikean takaolkapäässä ei kasvua tunnu tapahtuvan. Huoh, olen kärrrrsivällinen (en ole, mutta kovasti yritän, aina välillä ainakin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiätkö mä luulen, että mun kropassa ei paikkaa ole, missä molempi puoli olisi edes etäisesti saman näköinen. :D Ojentajat, olkapäät, hauikset, kankut, kaikki eri paria. Lisäksi sitten rasvakin kerääntyy toiselle puolelle enempi kuin toiselle. Tämmösiä me ihmiset ollaan (tai minä ainakin, mutta elättelen toivoa että joku toinenkin on :D), epäsymmetrisiä! Onneksi treenaamalla tietyllä tavalla voinee pystyä vaikuttamaan näihinkin asioihin.

      Poista