Patukka, josta ei tullut patukka

Seuraa jälleen ruokajuttuja. Aloitetaan eilisestä ruoasta ennen patukka-asiaa. Jääkaapissa odotti pussillinen (kiloko siinä oli) porkkanaa tehtäväksi. Ensimmäinen ajatus oli, että kasvissosekeittoa niin kuin aina ennenkin. Se on hirmuisen hyvää. Mutta sitten jostain juolahti mieleen porkkanakiusaus. En ole koskaan sellaista ennen tehnyt, joten en tiedä mistä se juolahti, mutta piti sitten sellainen kuitenkin tehdä.

Onneksi alla oli jalkatreeni eikä käsitreeniä, sillä noiden porkkanoiden raastaminen on vaan s**tanasta. :') Onneksi myös on hankittu sellainen kiva raastin, missä on kippo johon raaste kerääntyy ja lisäksi kumipohja, joten sitä ei tarvitse itse pitää paikallaan. Mahdollistaa raastamisen kaksin käsin ja vaikka kaksi porkkanaa kerrallaan. Mutta silti se on vaan s**tanasta. Hartiat saa kyytiä. Mulla kesti tämän valmistaminen melkein tunnin, koska raastamiseen meni hirveästi aikaa. Sen lisäksi kuorin ja silpuin kaksi sipulia ja kolme valkosipulinkynttä, plus huuhdoin purkillisen linssejä. Tuoretilliä silppusin sekaan ja heitin mausteet. Kaikki siis öljyvuodeltuun vuokaan sekaisin, vuoka noin tunniksi uuniin ja asteita oli 180°. Välissä oisi voinut käännellä, mutta en tahtonut pilata kivaa kuorta, mikä siihen pinnalle muodostui. :) Sekaanhan voisi heittää jotain ruokakermaa tai juustoa, mutta kun en sellaisia käytä niin en käyttänyt tälläkään kertaa. Miksei voisi maitoakin laittaa. Tästä ei tullut kuitenkaan kuivaa vaan ihan älyttömän hyvää. Pitkästä aikaa oikein superherkkua, sellaista, että tekee mieli ponnahtaa pystyyn ja huutaa taivaisiin, että 'JES, MÄ ONNISTUIN TAAAASSHHHH!!' :D

Uunin jälkeen päälle vielä tuorebasilikaa.

Nam.

Ja sitten. Piti tosiaan tehdä niitä patukoita. En vaan ajatellut, että mitenköhän olin suunnitellut niiden pysyvän kasassa, koska ei ne sitten pysyneet. :D Mutta seuraavia aineksia niihin meni:

tattaria
banaani
hienonnettua mantelia
auringonkukansiemeniä
vaniljaprotskujauhetta
kardemummaa
kanelia

Keitin tattarin, viilensin sen pakkasessa ja sitten heitin muut ainekset sekaan ja surrautin sauvasekoittimella tasaiseksi taikinaksi. Maku oli todella hyvä! Kääräisin niitä elmukelmuun erikokoisiksi patukoiksi erikokoiseen nälkään. :) No, ei ne tosiaan jämähtäneet millään lailla ja sitä mä siinä kääriessä jo ihmettelin, että miten en ajatellut sitä puolta ollenkaan. :D Jääkaapissa ne pysyivät löysinä, joten heitin pakkaseen. Tänä aamuna sulatin yhden pötkön kulhoon mikrossa. Siitä tuli vähän kuin puuroa. :) Sekoitin sekaan raejuustoa ja lusikalla suuhun. Ja sekös olikin hyvää! Keksin heti erilaisia keinoja käyttää näitä ja syödä milloin minkäkin kanssa. Noissa tosiaan maku on kohdillaan vaikka koostumuksen puolesta niistä ei patukoita tullutkaan. :D Pääasia, että löytyi mieluisa välipala.

Erikokoisia kakkapötköjä :D Ensimmäinen foliossa, joka ei kuitenkaan kestänyt. Vaihto siis kelmuun.

Raejuuston kanssa.

Eilen myös maistoin tuota tattaria täysin naturellina keittämisen jälkeen, ja saattaapi olla, että tänään illalla keitän itselleni satsin, josta voin aamulla heittää annoksen mikroon. :) Tuo oli vielä tehty veteen, eikä edes maitoa kaivannut. Olen kuullut, että tattarissa olisi jollain lailla vahva maku, mutta itse en huomannut eroa tuon ja naturellin kaurapuuron välillä. Nämä oli siis kokonaisia siemeniä, ei hiutaleita. Ja aamullahan en tuhlaa aikaa puolta tuntia puuron tekoon, joten siksi tietysti illalla valmiiksi! Maustan protskujauheella ja kanelilla + kardemummalla. Kaveriksi ehkä pilkottua banaania ja kuivattua luumua. Ja auringonkukansiemeniä. Ja ehkä smoothieta. Ja vaikka mantelitahnaa. Ja.. Joo, onhan siinä jo valinnanvaraa ja varmasti maistuisi. :D

Nyt on vatsassa siis tuo ylläoleva välipala-annos ja pian aloittelen treeniä. Haaveissa oisi sen jälkeinen kävelylenkki raikkaassa ilmassa. Ruokaa ei tarvitse tänään valmistaa kun porkkanakiusausta on vielä jäljellä. Tuli aika iso vuoallinen siitä eilisestä satsista. ;) Mukavaa torstaita!