Hooveria levypainolla ja sitten pipo

Hyväntuulinen Heidi täällä hyvää päivää! Päivän puntteilut kohdistuivat olkapäihin ja ojentajiin, sekä vatsoihin että kylkiin. Hienosti pyyhki, supersarjoina tein samaan tapaan kuin viimeksikin. Hapotti! Ojentajille piti lisäillä ihan kivasti painoja kaikkiin kolmeen liikkeeseen, ja sekös hymyilytti. Lisäksi koko treeni alkoi sillä, että heitin viidentoista kilon levypainon sijaan kaksikymmentä selkään hooverissa. Viidellätoista on mennyt kaksi minuuttia jo vaikka kuinka kauan ja siinä tuntuu jo väsyvän ensin kädet kuin vatsa. Siispä 20kg selkään. Silläkin pysyi vielä minuutin ja neljäkymmentäviisi sekuntia. Mutta kyllä se oli nimenomaan vatsa kun väsähti siinä vaiheessa! Ylävatsalihakset meni sen jälkeen hetkeksi kramppiin ja krampitteli pitkin treeniä. Jee. :D Tuo johtuu osittain siitä, että mulla on toisen puolen kylkiluut tuosta keskeltä varmaan parisen senttiä ulompana kuin toinen puoli ja ne vetää välillä jotenkin ihmeellisesti samalle tasolle molemmat, mikä ei siis ole se normaalitila, ja se sattuu. Kramppi sillä alueella tekee aina näin. Täysin hyödytön ja aiheeseen liittymätön sivuhuomautus. :D

Videoin tuon hooverin, vinkatakseni tavan laittaa levypaino selkään. Itsellä on ainakin ihmeellistä rimpuilua jos se pitäisi asettaa selkään tuolla lattialla maaten, varsinkin kun kyseessä on suhteellisen iso paino. Siispä sen voi tehdä vaikka näin:

Penkin tai vastaavan päälle nostaa sen ensin. Pitää pystyssä, asettuu alaselkä levypainoa vasten, nappaa sen reppuselkään, laskeutuu lattialle.

Polvillaan, siitä kohti asentoa, toisella kädellä pitää kiinni painosta. Hitaat liikkeet, ettei vaan sattuisi mitään. :D

Sitten hoover! Lopussa vartalo rauhallisesti alas, pieni kääntö ja kädellä painoa vastaan.

Ote toiselle puolelle ja loppulasku lattialle. Ja eikun ylös!

Treenin jälkeen oli torstain tapaa mahdollisuus johonkin aerobiseen, jos fiilistä olisi, ja yleensä nimenomaan torstaina mulla vasta onkin! Tänään teki hirrrrveästi mieli pihalle!! Täällä on ollut pari päivää kamala myrsky ja lunta on tullut varmaan parisenkymmentä senttiä. Eli autoilijat on pulassa, kun täällä ajetaan kesärenkailla. Eli koulut on kiinni ja liikenne kaaoksessa ja mitä vielä. No, minä en ollut kaaoksessa, joten tahdoin pihalle. :D Mulla ei ole (sopivia) talvikenkiä. Kävelen bootseilla kesät talvet ja ulkoliikunta suoritetaan lenkkareilla. Mikä on vähän hassua, sillä mulla on varpaat aina jäässä, sisällä ja ulkona, ja lisäksi saan varpaisiini kivuliaita chilblainseja. En edes tiedä onko tuolle suomenkielistä nimeä. No, varpaat pitäisi pitää aina lämpimänä niin niitä ei tulisi. Mikä on helpommin sanottu kuin tehty, koska ne on jäässä sisälläkin sukkamäärästä riippumatta.

Kylläpäs eksyn tänään aiheesta. :D Jos vähän lyhyemmin, niin sukkaa ja villasukkaa lenkkariin, kerrospukeutumista JA PIPO. Mulla on viimeksi ollut pipo päässä oikeasti varmaan ala-asteella!! Hih. Kaikki hatut vaan näyttää tyhmälle mun päässä. :D Joten historiaa tehtiin tänään.

PIPO!!! Ja meikitön naama. Olkaa hyvät. <3

Tuo pipo ostettiin Saksassa. En vielä ehtinyt siellä käyttää. Oikeasti siinä on korvaläpät joista roikkuu semmoset lettilöiset, mutta nostin ne ylös ja sidoin pään päälle! Hahaa! Monitoimipipo! En tiedä vaikka olisi jopa tarkoitus, että sillä voi tehdä noinkin, niin istui päähän siinäkin muodossa. Nyt oli yhden tupsun lisäksi kolme. <3

Ulkona oli ihan ehkä maailman kivointa. Ilma oli aivan ihana, korvia ei paleltanut, vaatetta oli sopivasti. Lunta oli paljon, muttei haitannut juuri menoa, ja lenkkarit osoittautuivat yllättävän pitäviksi eikä tarvinnut liukastella. En sitten tiedä mikä on iskenyt, kun en enää osaa vaan kävellä. Heti kun on sopivaa suoraa, niin minähän juoksen. Välillä se oli vähän jännää, kun lunta oli paljon ja siitä oli usea ihminen kävellyt, muttei tarpeeksi moni että se olisi tasainen, vaan nimenomaan oli muhkurainen alusta. Sellainen nilkkojen tappaja.. :D Mutta ei muljahdellut nilkat, vaikken edes nähnyt mihin astua, kaikki oli pelkästään valkoista ja kuoppia ei erottanut. Pääasiassa hölköttelin rauhallisesti, yhden pätkän menin suurella askeleella ja vauhdilla. Piti jopa yksi pidempi suora mennä kahdesti eestaas, kun oli vaan niin kiva juosta. Tasaisella lumella oli todella mukava juosta, kun se oli kuitenkin pehmeämpi kuin kova maa. Ei tärähdellyt, enkä ollut edes tietoinen jaloistani, itsekseen toimivat. Harmitti vähän, että pääsi aika myöhään liikenteeseen, niin en viitsinyt olla pidempään ulkona, kun oli ruokakin vielä syömättä ja sellaista. Ens kerralla sitten! Kaunista siellä oli:

Siellä mennessä mietin, miten sielu lepää ja että jestas, rakastan tätä maata! Matkaa pyrähdykselle tuli 4.52km, aikaa meni 52min, keskisyke oli 133 ja maksimit 176, kulutus 223kcal.

Ennen - jälkeen. Poskille tuli punaa. Se on onnea se. <3

Toivottavasti kaikilla muillakin on ollut onnellinen torstai. Mulla on ollut.