sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Viikko 42: treenirutiiniparhautta, valoja ja varjoja

Ihan hassu viikko takana. On jotenkin tuntunut aivan loputtoman pitkältä, eikä silti mitenkään huonossa mielessä. Olen ollut koko viikon päivistä sekaisin ja olen myös herännyt hyvin ajoissa joka arkipäivä, ja näiden aikataulujuttujen vuoksi tehnyt treenitkin hyvin ajoissa. On ollut todella hyviä treenejä viikko täynnä, eikä vähiten uuden rutiinin vuoksi!

Maanantai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet. Kesto: 1:02min.

Tiistai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 1:07min.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 0:54min.

Torstai: lepo.

Perjantai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet. Kesto: 1:06min.

Lauantai: 40min crossailua, 14.50km.

Sunnuntai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 0:53min.

Pimeys on pakottanut laittamaan valot päälle treenatessa, heti on lihaksia paljon näkyvämmin!

Siis voi kuttu, että olen ollut innoissani tästä uudesta rutiinista! Tai vanhahan tämä tavallaan on, sillä kyseessä on samaan tapaan toteutettu kolmijakoinen kuin mitä joskus muinoin olen tehnyt. Lihasryhmät ovat tässä samat, sekä niiden treenaamisjärjestys. Eroa löytyy treenien sisällöstä, sekä aerobisista, ja vähän myös välipäivistä. Kaksi aerobista olisin halunnut mahduttaa viikkoon, mutta mennään nyt yhdellä ensi alkuun.

Toteutustapa on suunnitelmissani siis pääpiirteittäin seuraavanlainen: koko kroppa kerran läpi, jonka jälkeen on puntista välipäivä. Siitä alkaa uusi kierros, jonka katkaisee lauantai, joka on aina puntista välipäivä. Toisena välipäivänä tulee crossailtua, useimmiten varmaankin tuona lauantaina, jottei tarvitse crossailla jalkatreenin jälkeisenä päivänä, jota en pidä kovin järkevänä. Treenirutiinin läpikäymiseen menee nyt siis kahdeksan päivää, ja siten se on juokseva. Ei ole siis enää päiviin sidottuja treenejä!

Ranskis.

Treenit on olleet ihan huipputreenejä. Jotenkin sai niin paljon uutta virtaa ja treenien sisällöt vastaavat omaa ajatustani rankasta ja siten miellyttävästä treenistä. Edellisen rutiinin kanssa oli aina vähän sellainen sählä -fiilis ja ne oli huonosti koottu. Ihan itse koottuja oli, että ei siinä voi ketään muuta syyttää kuin itseään. Siksi nyt teinkin paremman rutiinin. ;) Tuon aiemman kanssa tuntui myös, ettei keho ehtinyt palautua tarpeeksi nopeasti, johtuen varmaan ihan siitä järjestyksestä, ja miten olin treenit koostanut. Se oli siis itse räpelletty, tämä järjestys taas on alunperin Pakkotoistosta löytynyt, joten selkeästi on parempi. :D

Pystysoutu.

Nyt oikein huomaa, että on hirveä hinku treenata, eikä malttaisi välipäiviä melkein pitääkään. Tietysti ne pidetään silti, mutta kovasti vaan tahtoo rautaa nostella. Erityisesti tuo selkä/hauis -päivä on sellainen, johon on pitkästä aikaa saanut kunnon fiiliksen. Se on tökkinyt jo kauan, ja nyt olen siitäkin saanut ihanaisen treenin. Jopa hauikset kipeiksi pitkästä aikaa! Löysin itselleni täysin uuden liikkeenkin, jonka otin hauiksille mukaan:

Vatsallaan penkillä ja siinä kääntöjä. Niin siistiä! Kuva voisi olla parempi, mutta ei vaan oo.

Tämän treenin loppuun olen myös ottanut taas tavaksi tehdä pienemmällä painolla useita kääntöjä, jolloin saan hauiksista kaikki irti. En ole tuollaista fiilistä taas hetkeen kokenut, kun tuntuu, että räjähtävät siihen paikkaan. Parasta!

Jalkatreenit on samanlaisia kuin ennenkin, ei ole ollut syytä muuttaa. Parhautta aina vaan! Tuota selkää olen katsellut tosin
viimeaikoina, kun näyttää ehkä vähän pyöristyvän näin alas mennessä. Vai?

Tämän rutiinin myötä on saanut myös sellaista selkeyttä mukaan, kun superit poistuivat. Entisessä treenissä niitä taisi olla jokaisessa, paitsi jalkatreenissä. Varmaan olisi siinäkin ollut, jos käytössä olisi ollut kaksi kyykkytankoa ja -telinettä, jolloin toisessa olisi voinut olla samaan aikaan eri määrä painoja ja olisi voinut supereita harrastaa. En kyllä koe jääneeni mistään paitsi, kun sitä ei ole ollut. ;) Ainoana superina nyt on mukana vatsalihaksia treenatessa hooverit jonkin liikkeen kanssa. Ensin se joku liike (esim. rutistukset pallolla), josta siirrytään hooveriin. Ihan vaan siksi, että muuten siinä hooverissa saa törröttää ikuisuuksiin. Valmiiksi rasitetuilla lihaksilla se on huomattavasti hauskempaa, kun oikeasti vatsalihaksiin koskee! Eikä esim. jumihartiat anna ensin periksi.. Niin käy yleensä silloin, jos laitan lisäpainoa selän päälle.


Mitähän muuta kertoisin näistä? Tuntuu, että tahtoisin kertoa vaikka mitä ja hehkuttaa vaikka kuinka paljon, mutta en oikein tiedä mitä enää kertoisin ja hehkuttaisin. Siispä täytyy varmaan lopettaa tämä treeniturina tähän kohtaan.

Peukut sekä hyville treeneille, että valoille ja varjoille! 

Ruokarintamalla on ollut yllättäen aika perunapainotteista, sekä pizzapainotteista taas eilen lauantaina. Pizzan kuvaa ei tällä kertaa tule, sillä se nyt on joka kerta niin samanlainen. :D Muita kuvia alla, vaikka nekin on aika samanlaisia joka viikko. Mutta kun peruna vaan on <3

Tässä on perunaa.

Tässäkin on perunaa.

Ja tässä, ristikkoperunaa.

Tässä kanssa. Perunamuussia.

Lisäksi iltapalarahkani on pelotellut minua:

:O

Ensi viikosta on tulossa poikkeava viikko. Pakkaan loppuviikosta matkalaukkuni ja lähden bussilla tuonne eteläiseen Suomeen piipahtamaan kolmeksi päiväksi. Tämän vuoksi treenitkin tulee hoidettua eri tavalla, ja voi olla, että pidän ne välipäivät nimenomaan viikonloppuna. Tiedän kyllä senkin, että olen ihan poikki kun tulen takaisin, joten voi olla, että niille välipäiville on käyttöä silloinkin. Katsotaan miten tulee menemään. Viikkokatsauksen kirjoittanen jo perjantaina (lähden reissuun lauantaina aamulla), ellen sitten ole silloin reissusuunnitelmieni kanssa superkiireinen. Siinä tapauksessa viikkokatsaus tulee vasta tiistaina, kun olen palaillut. Niin tai näin, sillä mennään. :)

Ei muuta kuin parhausviikkoa jokaiselle!

6 kommenttia:

  1. Kuulostaapa huipulta! Täällä TAAS odotellaan, että pääsis huippujen tai ylipäätään treenien pariin :D on se ny perkele, kun ensin saa odottaa koko kesän ja sitten kun on suurin piirtein päässyt aloittamaan, niin eikö sitten tule joku helevatan räkätauti joka pitää jäähyllä kolme viikkoa. Plääh! Mäkin haluun treenaamaan, että ois ees pientä pattia reagoimaan valoihin ja tekemään itseään isompia varjoja ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi itku tota sun odottelua! On se ny iso perkele tosiaan! Heristän nyrkkiä moisille räkätaudeille, grrrr!
      Mää toivon sulle pian paluuta valojen ja varjojen pariin! :D

      Poista
  2. Tiedätkö, jostain syystä sinun valmistamana ja kuvaamana perunat näyttävät omaan silmään herkullisilta. En siis tavallisesti ole todellakaan mikään perunafani, mutta sun kuvissa vaan on sitä jotain, joka saa jopa omat sylkirauhaset turpoamaan perunan nähdessäni. :D

    Kivaa reissua etelään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooo mahtavaa! :D Perunainnostus on tarttuvaa, varo vaan! Kohta säkin raahaat kaupasta viiden kilon perunasäkkiä kotiin, kuten me tehtiin tänään.. :'D Tää on niin hauskaa, kun meillähän elettiin varmaan kolme vuotta ilman perunaa. Taisin blogiinkin silloin jossain vaiheessa kirjoittaa, että koen sen jotenkin turhaksi.. Hehee, en enää. :D Niin ne ajat muuttuu!

      Kiitos! :)

      Poista
  3. Hihi, jee, jee, mäkin olen innoissani, kun sä olet innoissasi! :D #parhaustreenijako

    Mulla tulee tosta rahkakuvasta mieleen ihan meidän olohuoneen (feikki) Huuto-taulu. Santtu on siis muokannut sen ihan ton rahkan väriseksi. Ja muutenkin. :DD

    Tervetuloa etelään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee #parhaustreenejä! ;)

      Mä en kestä, että teidän tuunattu Huuto -taulu pääsi mun iltapalarahkaani. :DD Tää on selkeesti jokin merkki! :'D

      Ja kiitosta! :)

      Poista