tiistai 8. huhtikuuta 2014

Häränpyllyä!

En oo semmosta syönyt, vaan puhun nyt muuttuneista rutiineista, jotka on tosissaan heittänyt häränpyllyä nämä kaksi päivää! Sama meno jatkuu varmasti ainakin tämän viikon ja jatkossakin se on todennäköistä. Nythän meidän aamut menee kissan kanssa tällä kaavalla:


Tai no aamut ja aamut. Aamun lisäksi päivä ja vielä iltapäivääkin. Tässähän on treenien suhteen käynyt niin, että aamun tai aamupäivän treeni on muuttunut tämän vuoksi alkamaan aikaisintaan kello kahdelta. Helposti alku venyy kolmeen. Siitä tosiaan treeniä reilut tunti ja palkkaria tulee nautiskeltua vasta neljän jälkeen. Ja vasta joskus sen jälkeen ruokaakin. Ja sen jälkeen, viiden aikoihin alkuillasta, tulee mentyä aamusuihkuun. :D Siinä välissä ei juuri mitään ihmettä ehdi tehdä. Onneksi siellä on yksi tunnin tauko, jossa ajassa teen ruokaa, jonka voin sitten vaan lämmittää myöhemmin ja vedellä kitusiini. Mutta eipä siinä juuri bloggaamiselle jää aikaa, ellei tahdo siihen iltojaan kuluttaa, kuten tänään päätin tehdä. ;)


Eilen tuli tosiaan tehtyä myöhäistä hauis-/selkätreeniä. Nyt odotin tuota vähän enempi innolla, kun viimeksi sain ne hauikset niin kamalan kipuisiksi. Enää en huolehtinut siitä, etteikö tuntumaa olisi, sillä viimeksi tuli tehtyä jotain tosiaan oikein! Tein samalla kaavalla, tosin jätin viimeksi ylimääräisinä tekemäni hauiskäännöt tangolla tekemättä tällä kertaa. Uskoin, että se nyrkki siellä kyljen ja käsivarren välissä oli se juttu, joka aiheutti sen, että liike meni nimenomaan hauikselle, ehkä paremmin kuin ikinä ennen. Siispä nyrkkiä lykkäsin kylkeen eilenkin!


Ja se on kuulkaas niin, että tänäänkin on hauikset kipeinä! :') Vasen, joka on paremmin hermottuva, on kyllä kipeämpi kuin oikea. Oikeata lähinnä aristaa. Täytyy ensi kerralla kiinnittää siihen erityishuomiota, vaikka tämä aristuskin on jo jotain. Eikä ollut muuten tuntumasta puutetta, päinvastoin. Ihan jumalaton polte. Vielä negatiiviset vaiheet hiiiiiiitaasti alas, niin se on siinä. Hauisten lisäksi on takaolkapäät ihan muussina ja sekös vasta on mieluisaa! Kyllä se yksi liike on vaan ylitse muiden ja sitä teen tästä lähtien, enkä ala kikkailla muiden liikkeiden kanssa.

Mutta jotain huonoakin täytyy olla, ettei kaikki nyt mene ihan parhaalla tuntumalla, niin selkätuntuma on kateissa. Se katosi siinä vaiheessa kun aloin tehdä tällä uudella treenikaavalla, jolloin selkää tulee vain kerran viikkoon. No, onneksi tuo ei ole mun ykkösprioriteetti kehitettävien listalla. Voin siis ainakin jonkin aikaa kärsiä tuntuman puutteesta selässä.


Mitään erikoisia sapuskoja tuskin tulee (ainakaan) tällä viikolla tehtyä. Tunti aikaa keskellä päivää ja siinä ajassa oisi kiva jotain muutakin tehdä kuin kuluttaa koko aika ruoan tekoon. Joten suhteellisen vähävaivaisia ruokia on lautasella, kuten yllä näkyvät uunibataatit ja -parsakaalit. Tekeminen on nopeaa ja kypsyvät itsekseen uunissa.


Löysin kaupasta vihdoin tommosta, mikä on varmaan ollut siellä aina, mutta oon ollut puusilmä. Eli pääsin siis eroon tölkkitomskusta ja sain tilalle tämmösen pahvipaketin, vai mitä tuo nyt on. En noita tölkkisapuskoja muutenkaan suosi, mutta silti oon ollut puusilmänä kaupassa. No nyt on tämmönen, ja luomuakin vielä. Eikä maksanut mitenkään kamalan paljoa enempää kuin tölkissä oleva ei-luomu. Samalla löysin mm. kikherneitä, ja oisiko ollut vielä kidney-papujakin, samasta sarjasta. Ostin nekin.


Tänään tätä tomaattia käytettiin tomaattiseen porkkanasoppaan. Ei kyllä maistu nämä normikasvissopat enää millekään sen jälkeen kun on syönyt myskikurpitsaa tuolla sopassa. Nyt ei viimeksi kaupasta löytynyt sopivia niin jätettiin sinne ja tein vain porkkanasta. Kyllä se myskikurpitsaa kaipasi. Tänään taas ostettiin niitä, ettei ensi kerralla käy taas tämmöstä tragediaa. ;) Tämä soppakin valmistui puoliksi itsestään, kun porkkanat kiehuivat itsekseen pannulla. Jossain kohtaa, kun oli aikaa, surrauttelin vaan tomskut ja riisimaidon sekaan, ja tietysti maustoin ja laitoin yrttejä. Sitten hyppäsin crossarille, jonka jälkeen pääsikin suoraan valmiin keiton kimppuun.

Toinen silmä kiinni, toinen auki ja kielikin ulkona. Kuvaa
vähän oloa näissä uusissa rutiineissa. :D

Tämmösiä nämä päivät nyt on. Huomenna ootan mielenkiinnolla miten myöhäiseen menee, kun luvassa on jalkatreeniä, jota ei ihan vaan sohvalta ponnahdeta äkkiä tekemään, vaan se vaatii multa jo paljon enemmän. Kuten sen kunnon rullailun ja muutenkin henkisen valmistautumisen. Mutta tämä tämmöinen on ihan itse valittua ja jos en tahtoisi näin tehdä niin sitten en näin tekisi. Joten mennään tällä. :)

4 kommenttia:

  1. No vaikka rutiinit on sekaisin niin varmaan tosi mielenkiintoista toi televiissiojuttu. Kissa on hieno raikkaan värinen.

    Mää omissa kuvitelmissani en kuvitellut meille mustaa kissaa, mutta semmonen tuli. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on. Ei haittaa yhtään, vaikka on loppupäivä aina hirveä kiire, kun ensimmäiset tunnit päivästä on kuitenkin vietetty itelleen mieluisalla tavalla. Natunen oli pentueen nätein ja siksi otin juuri hänet. Muut oli valkoisia. Natusella on tosi kivan väriset silmät kanssa, semmoset kellertävän vihreät.

      Mää luulen, että sillä on tarkoitus, että teille tuli justiinsakin Kaisa-kissa. :)

      Poista
  2. Miltäköhän häränpylly maistuu? Mua ahdistaa jos rutiineista on pakko poiketa mutta välillä on ihan hyvä ravistella itseään ja joskus tietysti niistö haluaakin sitten poiketa ja vaikka valvoa pitkään hyvässä seurassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo tainnut koskaan maistaa härkää, eli en osaa aavistaa miltä häränpylly maistuisi. :D

      Ite kanssa ahdistun helposti, jos rutiinit muuttuu, tai oon helposti kiukkuinen ainakin, jos ne ei oo omasta halusta muuttuneet. Mutta jos on itse rutattuja rutiineita niin se on eri asia. Etenkin, jos on niin hyvää seuraa, ettei malta nukkua laisinkaan! :)

      Poista