maanantai 3. helmikuuta 2014

Punaposki tuulispää

Maanantaifiilis?

Täällä ei ole näkynyt maanantaifiilistä! Paitsi sellaista hyvää maanantaifiilistä. ;) Hyvin nukuttu yö, eikä ole väsyttänyt, joten hyvinhän sitä on startattu tähänkin viikkoon. Ja jos ei eilen ollut treenistä yhtään kuvaa, niin tänään on kuvia vaikka kuinka - ja pari videotakin! Ei tosin treenivideoita, älkää innostuko. ;)

Vetoremmejä.

Selkää ja hauista (ja takaolkapäitä) tehtiin tänään aamupäivästä. Tein samalla kaavalla kuin viimeksikin, jolloin sain superiparit hienosti kohdilleen ja treenin keston lyhenemään niin, että loppuun sai taas tehtyä tappavia pudotuksia. Ne on kyllä kivat viimeistelyt sinne loppuun! Ihan varma en ole, kannattaako tuollaisia käyttää joka treenissä, vai satunnaisesti vain? Jotenkin on sellainen kutina, että erikoistekniikoita satunnaisemmin. Tosin eikö superit ole sellainen kanssa? Mulla kyllä on monet superit enemmän liikepareja tai vuoroharjoittelua (mikä lie oisi se oikea termi), kun niiden väliin tulee pieni tauko.

Hammereita.
Heidi kaukaa - Heidi läheltä. Jep jep..

Preacher curlin kanssa on huvittava tehdä superina kääntöjä siinä vinopenkillä maaten, kun on se sohvan koristetyyny siellä paidan sisässä (pehmuste penkkiä vasten) ja en viitsi sitä kiskoa sieltä pois, kun siirrytään supereiden toiseen osaan. On aika pullukka olo ähistä siinä tyyny paidan sisällä. :D


Loppuun tosiaan ylimääräisenä pudotuksia. Käännöt kuudella kilolla, heti perään viidellä, joiden perään vielä neljällä. Kyllä muuten painaa se neljä kiloa aivan hemmetisti siinä kohtaa! Normipaino mulla on käännöissä tällä hetkellä kymmenen kiloa, treenin ensimmäisenä liikkeenä.

Treeniin meni tunti ja kuusi minuuttia.

Joku koitti maata patterin päällä. Raukka vaan on liian pullukka siihen. Onnistui se tietty noinkin, penkin selkänojaa
apuna käyttäen..


Ja kuten eilen jo uhkasin, että tällä viikolla mennään pihalle oli ilma mikä tahansa, niin tänäänhän sinne heti menin. Ilmahan oli sellainen varsin sopivan kamala. :D Järkyttävä tuuli ja harmaa, kylmä ilma. Tuollaiseen on kuitenkin helppo pukeutua - lämpimästi vaan päälle. Sen sijaan jos aurinko paistaa ja on järkyttävä tuuli + kylmä, on se jo huomattavasti haastavampaa, kun aurinko lämmittää jonkin verran joka tapauksessa.

Apua uskaltaako sinne mennä.. HELL YEAH uskaltaa!

Päälle tosiaan lämmin tuulenpitävä takki, alle fleece ja lämpökerraston paita. Ne paksummat tuulipuvun pöksyt ja niiden alla lämpökerraston pöksyt. Pitkää teknistä sukkaa ja pitkää villasukkaa. Hanskat, lippis ja lenkkarit. Tuo takin huppu korvaa pipon hienosti, kun se pitää tuulta ja siinä on pieni fleecevuori. On lämmin, joten sopii tämmöiseen ilmaan. Auringonpaisteessa oisi tuolla liian kuuma. Takkihan on muuten ihan H&M:n sport -malliston takki. Jo useamman vuoden palvellut hienosti. Käy kunnon talvipakkasillakin, kun alle mahtuu villatakkia tai vastaavaa.

Jo siinä kun ulko-oven avasin, tuuli pauhasi läheisissä puissa, ja siellä ne iloisesti heiluttelivat mut tervetulleeksi. :D


Vastatuuleen kävely oli haastavaa, puuskat oli todella kovia ja välillä ei ollut päästä eteenpäin laisinkaan! Tuuli niin, että silmiin tuli kyyneleet, jotka tuuli heitti samantien ulos silmistä. :D Aika pian sai hupun laittaa päähän. Jösses, että tuo tuuli täällä on vaan raaka, vaikka suunta kuinka oisi etelästä. Se ei ole koskaan lämmin tuuli. Asteita oli viisi tai kuusi, mutta nehän ei kerro mitään muuta, kuin että tosi kylmä siellä on. Hyvin pitkältihän aina siellä on. :')

Lumikelloja oli joka puolella.

Tuulen pauhu oli aikamoista paikoissa, joissa puita oli. Tuolla on aina vähän hirvittävää kävellä, kun tuolla on kaatuvista puista varoituksia. Kunnon isoja oksia siellä oli lennellyt. Koitin kattella ympärilleni, ettei karahkat tai puut lennä päälle. Seuraavassa videossa varmaan kuuluukin tuo kohina aika hyvin:


Mulla oli vielä matkan alkuun vähän auki, että paljonko kävelen ja mihin suuntaan. Harkitsin reilua kuutta kilometriä tutulla reitillä, mutta kun tunsin tuulen voiman, vaihdoin sen reiluun viiteen kilometriin toisaalla. Tuo kuuden kilometrin pätkä olisi mennyt suoraan vastatuuleen koko ensimmäisen puolikkaan, kun taas viisi meni vinosti molempiin suuntiin. Vastatuuleen ei tosiaan välillä päässyt kunnolla edes etenemään. Myötätuuli antoi kivasti vauhtia välillä ja sivutuulien aikaan sai oikeasti tehdä töitä, että pysyi tien reunassa, eikä ottanut askeleita keskelle tietä (autotie) tai vaihtoehtoisesti ojan puolelle.

Synkeetä oli.

Tuuli otti naamaan kovin ja välillä oli puolet naamasta turta. Huppua onneksi sai kiskottua aika hyvin naaman eteen sieltä sun täältä ja suurimmat jäätymiset jäi tapahtumatta. Vähän se taisi ottaa kuitenkin silmiin, sillä nyt on loppupäivä menty kuivilla silmillä.

Vakavalla naamalla punoittaa ja sitten irvistyttää.

Mutta kävelylenkki oli aivan ihana. Tykkään tommosesta vähän extreme -meiningistä (kuten varata tarkoituksella viisaudenhampaidenpoisto synttäripäivälle joskus muinoin). Erilaisesta. Oli muuten keskisykekin normaalia kävelyä korkeammalla (124) ja olin jopa aika poikki kun kotiin pääsin. Hikihän siellä tuli! Kävelin 5.15km, aikaan 56min.


Ruoaksi tänään jotain pikaista, kun aika oli vähän kortilla. Raasteruoka on pikaista, kestää puolisen tuntia tehdä. Tahdoin sinne sekaan kuitenkin jotain erilaista tällä kertaa ja löysin kaapista riisinuudeleita. Niitä siis! Wokkipannulla paistelin porkkanaraastetta ja kesäkurpitsaraastetta, mausteiden, öljyjen ja tuoreyrttien kanssa. Nuudelit on mallia pika, joten kiehautin vettä vedenkeittimessä ja kaadoin sen näiden päälle. Kolmessa minuutissa oli valmista. Lopuksi sekoitin kaiken keskenään. Nuudelit rikoin pieniksi paloiksi, jotta ne sekoittuivat kivasti sinne raasteen sekaan.


Todella hyvää! Makunsa puolesta tuskin kovin paljon erilainen, kuin ihan riisin kanssa tehty, mutta koostumus on luonnollisestikin eri. Tein tarpeeksi, jotta huomiseksikin riittää. Jalkapäivä, lisähiilareita kiitos! ;) Lisäksi tiistaisin on aina paljon ohjelmaa, joten senkin vuoksi on kiva, ettei tarvitse kokkailuun käyttää aikaa.


Tänään saapui myös paketti, jossa oli Solgarilta kolme pilleripurkkia (rauta, magnesium ja B2 -vitamiini). Aika reilun kokoiseen pakettiin oli laitettu.. No, täytettä vaan reilulla kädellä kanssa, niin hyvä on.

4 kommenttia:

  1. Siä on kyllä varmaan aika mielenkiintoiset kelit. =) Oon miettinyt niitä monesti ja olis kiva nekin joskus nähdä. Maailma on täynnä nähtävää, harmi ettei koko ajan voi olla kokemassa jotain uutta ja ihmeellistä. =D

    Ostin kans riisinuudeleita kun pääsin Vietnamissa niitten makuun, mutta Citymarketista ei vaan meinannut löytyä, kaikki tuntui olevan munanuudelia. Lopulta siä oli yks paketti jotain vähän leveempää ja litteempää riisinuudelia jonka sitten otin, aion tehdä kevätrullia. =)

    Voi jösses minkä kokoinen pahviloota noille pikkupurkeille. Joku laiska kenties ollut pakkaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on tämä talvi aina vähän haasteellinen aika. Myrskyä ja sitten myrskyä, näin pääpiirteittäin. :) Tuo maanantain tuuli ei tosin ollut vielä edes myrskyä. Tänään on. :D Muutenhan täällä meidän puolella Skotlantia ei juuri kovin huonoja kelejä olekaan. Aurinko paistaa siinä missä sataakin, eli aina ei tosiaankaan sada. Eikä tommoset sateet ja tuuletkaan huonoja kelejä ole - erilaisia vaan. Joo täällä ois varmaan aika paljon ihmeteltävää pitkin Skotlantia. Tarttis itekkin mennä jonnekin niitä joskus kattelemaan. :D

      Nam, kevätrullat kuulostaa hyvältä. Riisinuudeli on kyllä kivaa tavaraa, me molemmat tykättiin kovasti.

      Tuolta Amazonilta tuntuu tulevan aina isossa lootassa pientä tavaraa. En tiiä miksi. No kissa ainakin tykkää, että on taas hetkeksi uusi loota missä istua. :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ja kyllä vaan maistuikin, seuraavana päivänäkin vielä! :)

      Poista