lauantai 3. elokuuta 2013

Villapipo päässä

Euforia-Heidi täällä hyvää päivää! Ihmeellinen päivä ollut. :D Voi olla, että taas tulee hieman häsläten kirjoitettu teksti. Tällaisia on vissiin olleet mun tekstini viime aikoina. Mä oikeasti luulen, että migreeneillä on asiaan osuutta. Tänään semmonen taas tuli, mutta ennen sitä raportoidaan eilisestä kävelylenkistä! Illalla kun tosiaan tuli vielä lähdettyä kävelylle, kun paahtavin kuumuus oli kaikonnut ja miehenkin sain kaveriksi. En päässyt yhteisymmärrykseen itseni kanssa, että mitä jalkaani laitan, kun tuuli oli jotain todella valtaisaa ja aurinko kuitenkin vielä paistoi ja päivä oli kääntymässä iltaan jajaja.. Farkut sitten laitoin. Supermukavat, ohuet, ei-hierrä-ei-kierrä -farkut. :D Sen verran mukavat, että taisin mainita lenkillä, että ihan kun ei oisi housuja ollenkaan.


Hanskat tietty takataskussa mukana. Tällä kertaa pärjäsin ilman kun ilma oli niin lämmin, vaikka jäätyi ne sormet ja kädet silti, jäykistyivät hyödyttömiksi. Kotona ei taas kynää pystynyt kädessä pitämään. Eeenivei, kiva kävely oli tälläkin kertaa, kuutisen ja puoli kilsaa tallusteltiin ja lehmiä taas hyökki meitä ihmettelemään. :') Itselleni ihan uusi reitti.


Koittakaa tihrustaa :D Sieltä ne kaikki taas juoksee kattomaan!

Tuolla lenkillä menikin tälle vuodelle 500km kävelyä rikki (503km) ja eilen näkyi tulleen myös puntteilukertoja 150 täyteen. Tasaluvut on kivoja!

Migreeniin liittyen olen nyt useamman päivän vältellyt tyramiinia sisältäviä ruoka-aineita parhaani mukaan, mistä kirjoitinkin aiemmin. Migreeniä ei ole tullut. Vaikka siis olen esimerkiksi treenannut, mikä ei tunnukaan olevan minkäänlainen triggeri itselleni, huh! Kahvia juon myös vain ne pari pakollista hörppyä päivässä, jolla saan pidettyä kofeiininpuutospäänsäryn poissa. Joisin toki mielelläni edelleen ne pari saavillista, mutta jotain pitää nyt vaan valitettavasti kokeilla.. :/ Kahvittomuuden vuoksi ei tietty vatsa toimi senkään vertaa, eli melkein nollatoiminnalla ollaan tällä hetkellä. Jeejee. Niin joo se migreeni! Pari päivää menin lähes kokonaan ilman tyramiinia, sitten tässä on ollut tavoitteena kokeilla lisätä parin päivän välein yksi tietty ruoka-aines takaisin ja katsoa, iskeekö se. Tänään lisäsin ensimmäisen, kun aamupalan rahkaan laitoin pienen lusikallisen vadelmahilloa. Arvatkaas mitä tapahtui jokusen tunnin kuluttua? No justiinsa se migreeni. Toinen, minkä tein poikkeavasti, oli se minikahvihörppy myös aamulla. Olen sen viime aikoina hörpännyt joskus iltapäivällä. Ja omat omenat oli loppu, joita olen aamulla syönyt, ja söin mieheltä eri merkkisen omenan. En tiiä oliko se tuo pieni hillomäärä vai se yhdistettynä kahviin vai oliko ne tähdet ja kuu sopivassa linjassa taas, mutta migreeni tuli. :D Erilainen tällä kertaa!

Olin koko aamun aivan valtavan hyvällä ja riehakkaalla päällä. Siitä päätin vihdoin raahautua hammaspesun kautta suihkuun, että päästään kauppaan, mutta jäinkin kattelemaan peilikuvaani. Jotenkin ihmeellinen. Jos katsoin vasenta ohimoani, en nähnyt oikeaa puolta kasvoistani. Mutta ei mitään sahalaitaa, ihan vaan jokin ihmeellinen puolisokea alue. Jos taas katsoin mihin tahansa huoneeseen, en huomannut mitään ihmeellistä. Miehen kasvoille piti testata sama ja puolet niistäkin ihmeellisesti katosi. Eipä siinä mikään auttanut, migreeni sieltä oli sitten tulossa. Koska olen aina kohtauksen aikana aivan umpijäässä ja olen kuullut tarinaa villapiposta, päätin kokeilla itsekin. :D Hanskat tietty kanssa käteen ja villatakki ja -sukat nyt on aina.

Siinähän sitä :DDD Lätsä silmillä!

Tuo näköhäiriö muuttui sahalaitaisiksi sykeröiksi, ensin pystyä ja sitten vaakaa. Tällaista mulla ei ole ennen ollutkaan. Sitä kesti nyt normaalia pidempään, oisiko ollut neljänkymmenen minuutin pintaan. Sitten taas ooteltiin sitä perus 45min taukoa, että tuntohäiriöt alkaa. Siinä välissä pitää aina välillä kokeilla puhumista, että onnistuuko se vai ei. Jotenkin tämä piirre on alkanut nyt viime aikoina oikein kiehtoa, kun näitähän tulee niin usein, että niiden pelottavuus katoaa ja niitä alkaa tutkien fiilistellä. :D Ja tulihan sieltä vähän puheongelmia. Mieheltä sain pyydettyä, että kysyy multa jotain sellaista, mihin voin selittää ja kuvailla jotain vastaukseksi, niin katsotaan miten se onnistuu. Kysymys kuului, että miten valmistan parsakaalit uunissa. :'D Lähdin kuvailemaan prosessia alusta loppuun ja välillä piti kyllä tavata toivottovan hiiitaaastiiii, että ulos tuli edes jotain järkevää. Heti kun nopeutti puhetta, se tyssäsi johonkin siansaksaan. Ja muutamaa sanaa sai ihan tosissaan pidempään hakea. Suihke oli suhke ja siitä en meinannut päästä millään yli enkä ympäri, sillä olin varma, että suhke on oikea sana. :D Myös s-kirjain eksyi sanojen perään ylimääräisenä vähän väliä ja hidasta se puhuminen oli. Mutta jännää! Olin ihan innoissani. :D On se niin mystinen ja ihmeellinen sairaus tuo migreeni (ja p*rseestä :'D). Puheongelmat meni ohi ja kellosta vahdattiin sitä seuraavaa vaihetta saapuvaksi. Siinä vain kävi lopulta niin, että sitä ei koskaan tullutkaan. Uskoin sen siinä vaiheessa, kun se oli jo tunnin myöhässä aikataulustaan. :D Kuvotusta ei tullut ja päänsärky pysyi tälläkin kertaa aivan minimaalisena pikkujyskytyksenä. Kunnes sekin siinä kolmisen tunnin kuluessa katosi kokonaan pois. Siis tälläkö mä selvisin??! Ehkä ihan parasta, että jos nämä onkin muuttumassa lievemmiksi koko ajan. Viimeiseltä neljältä kerralta on tosiaan jäänyt jo se päänsärkykin lähestulkoon kokonaan pois, ja nyt vielä jäi tuo tuntohäiriöosio. Ei tietty vielä innostuta, kattellaan miten jatkuu. Mutta oisihan se ihan p*rkeleen kiva.

Sellainen jännä juttu muuten, että kun nämä kohtaukset on tulleet aina vuorotellen toiselle puolelle (niin kuin migreenillä on tapana), niin tämä tuli samalle kuin viimeksi. Siispä olenkin aivan varma, että olen unissani saanut joku yö yhden ja oikeasti tämä oli kahdeksas eikä seitsemäs. Eipä tuollaiseen lievään millään herää, jos siihen liittyy esimerkiksi pelkkä näköhäiriö. Ja selittäisi myös eilisen ihmeellisen aamukooman!

Yksi asia, mitä on myös mietitty syyksi, ehkä yhteisvaikutuksena noiden ruokajuttujen kanssa, on ilmanpaine. Siis kun Skotlannin keli on Skotlannin keli ja sitä ei voi verrata oikein mihinkään toiseen. :D Alettiin kaivaa vähän käppyrää ilmanpaineesta ja miten se on vaihdellut niinä päivinä, kun olen migreeneitä saanut. Kahdestihan olen sen muutenkin yhdistänyt tukalaan ilmaan, ensimmäisen mukaanlukien. Tältä näyttää tuo käppyrä ja punaiset pisteet on mun seitsemän tiedostettua migreeniä:


Ensimmäisten kolmen aikaan on ollut aivan järjetön korkeapaine! Sitten se lähti sieltä putoamaan ja silloin olen saattanut reagoida seuraavaksi. Viikon tauko migreeneissä, ei suurta heittelyä käyrällä. Kunnes jälleen heittelyä 29.pvä, jolloin olinkin siellä kävelyllä todella raskaassa ja paksussa ilmassa, jonka jälkeen iski. Siitä seuraavana päivänä täällä muistan riehuneen ihan konkreettisen ukkosen. Piti meinaan skypetellä äipän kanssa, mutta laitoin viestiä, että vielä ei pysty, koska täällä riehuu ukkonen. Että kattellaan myöhemmin, "jos ei tule migreeniä HAHAHA". :'D No ei mennyt kauaa, kun piti laittaa viestiä, että se migreeni sitten tosiaan tuli, vaikka vain vitsailin. :D Tänään olikin jännä alkaa seurata tuota käppyrää, että tuleeko siihen jotain pyrähdystä ja niin vain se nousuun lähti. Ja tosiaan, kun yksi on yöllä tietämättä tullut, niin edellisyönä se on todennäköisimmin iskenyt aamukoomasta päätellen. Eli käppyrässä laskun aikaan. Ukkonenhan täällä on nyt ensimmäistä kertaa koko asuinaikana vasta viime aikoina pyörinyt, harmi kun en laittanut merkille milloin se ensimmäisiä kertoja täällä oli. Tiedä vaikka oisi osunut justiinsa osuvasti mun kohtauksilleni!

Tätähän ei voi tietää kuin seurailemalla ja nyt aattelinkin pitää itseni nyt ihan vaan hillottomana :D ja edelleen ilman saavillisia kahvia (ja esim. ilman banaaneita :(.. ), eli karsia ne ruokavaliotekijät minimiin. Sillä ensi viikolla on ennusteessa sellainen käppyräkäännös keskiviikon tienoille, että jos ei sitten iske migreeni niin sitten ei oo ilmanpaineella mitään tekemistä tämän kanssa. :D Eräs jännä fakta on myös se, että silloin viisi vuotta sitten yöllä, kun sen edellisen ilmeisen migreenikohtauksen sain, olin herännyt ulkona riehuvaan myrskyyn. Nousin sulkemaan ikkunat sen vuoksi. Söin omenan, luin kirjaa, menin takaisin nukkumaan, ja silloin se alkoi. Kaivettiin vielä netin syövereistä vähän dataa kyseiseltä yöltä (päivämäärät ja kellonajat mulla on ikuisesti mielessä), ja hemmetti, silloinhan oli ilmanpainepiikki! Että täähän on jo jännää! Ja tutkija sisälläni innostuu. :D

Kävin hulluuksissani istumassa olohuoneessa ja ilmeestä päätellen vissiin jännitti. :D

Tämänpäiväisen kohtauksen jälkeen olen ollut aivan euforiassa! En tiedä onko se vain sitä, että se oli niin lievä ja siitä innostuin, vai ilmanpainekäppyrätkö ne minut valloitti totaalisesti, vai onko tämä nyt sitä migreenin jälkeistä maagista euforiaa, mutta onpa muuten hyvä fiilis! Aivan sellainen sekopäinen häsläolo. Mitään muita vaikutuksia ei tällä yhdellä vajakkikohtauksella ollut, eli siitä vaan menin vihdoin sinne hammaspesulle ja suihkuun ja kauppaan ja skypettelin äipän kanssa sellaiset vartin pikapapupataskypesessiot, että varmaan sylki vaan lensi! :'D Syy pikaiselle skypettelylle oli se, että uunissa oli vaihteeksi kaalit kypsymässä ja nälkäkin oli. Eli hyvin perinteinen ruokakuva alla.

Tomaatit puuttuu, niitäkin vältellään.

Sen verran migreeni elämää kuitenkin nyt rajoittaa, että en kyllä uskalla lähteä huomenna miehen matkaan kohtalaisen ajomatkan päähän, kun edessä on hänellä taas puolimaratonkisa. Pitää lähettää toinen yksin matkaan ja jäädä itte tänne, varmaan potemaan sitä migreeniä. :D Ei oikein houkuttele ajatus potea sitä missään tien päällä, jos tuleekin astetta kamalampi kohtaus.. Jalkatreeni on mahdollinen huomiselle, jos migreeni vaan suo. Tämä päivä onkin ollut ihan perinteisesti lepoa. Mutta mä jatkan nyt riehakointiani täällä, jatkakaa tekin siellä! Ja pointsit jos joku jaksaa näitä tämmösiä postauksia lukea! :D

12 kommenttia:

  1. Jospa se migreeni siitä.Tsemppiä vaan. Täytyy kyllä tunnustaa et nauroin kun huomasin et tutkit migreenikohtauksia vs. Ilmanpaine. Mut eihän sitä voi koskaan tietää ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, mutta ilmanpaine on yksi suurimmista ja yleisimmistä migreenin aiheuttajista! :) Kiitosta!

      Poista
  2. Hih. Siellä se vielä epäilee, et jaksaako näitä kukaan lukea. Oma sisäinen tutkijani innostui ihan yhtälailla <3 Tää on niin jännää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, hyvä homma! :) <3 Katsos kun jos mä mietin, että mitä olen tänne blogiin viime aikoina kirjoitellut, niin mulle ei tule mieleen mitään muuta kuin sekamelskaa. :D Selkeimmät tekstit oli vielä silloin, kun olin tosi huonona ja ne aivot ei edes toimineet. :'D Mutta kyllä tämä olo on mukavampi, vaikka ajatukset karkaileekin jatkuvasti, eikä mistään meinaa saada kiinni. Niillä on niin paljon nyt vauhtia.

      Poista
  3. Komppaan Mariliitä tuossa yllä. :D Ja siis eihän täällä voi muuta ku intoilla mukana ku näitä postauksia lukee!

    VastaaPoista
  4. Mä olin kanssa aivan innoissani tästä ilmanpainetiedosta ja hymyssäsuin lueskelin tekstiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistavaa, innostus siis selkeästi välittyy! :) Siitä ei juuri meinaan puutetta ole. :D

      Poista
  5. Ilmanpaineen vaihtelut vaikuttaa mulla tosi paljon migreeneihin! Onko sulla muuten joku kohtauslääke käytössä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tunnen olevani kyllä nyt ihan todellisesti jyvällä mun migreenistäni, kun nuo käppyrät keksin netistä kaivaa! Mulla ei oo mitään kohtauslääkettä käytössä enkä ihan heti oo semmosta kyllä hankkimassakaan. Mää en tykkää lääkkeistä. :D Vielä pärjää ilman ja toivottavasti jatkossakin. :)

      Poista
  6. No hyvä et jotain yhteyksiä alkaa löytyä :) mulla on käytössä sellainen nenään sumutettava triptaani, se on kyllä ollu hyvä, vinkiksi vain jos joskus alat lääkettä miettiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää heti udella, että mitä se lääke sulle tekee kun sitä otat? Viekö se kivun, stoppaako se kohtauksen vai lyhentääkö ehkä sitä?

      Poista