Kriisi!

Kas, hieman inhimillisempi postausaika tänään! Aikaisemminkin olisi ollut aikaa, mutta en kriiseiltäni ennättänyt. On meinaan aivan järjetön tukkakriisi. En tiedä yhtään mitä sille teen! Nykyinen malli on on ihan pikkutyttömäinen ja tahtoisin jotain radikaalia, kuten sivusiilin. Tai sitten sivusiilit. :D Eli vissiin irokeesi. :') Mutta sitten rohkeus ei riitä, p*rkele! Tai sitten mää laitan taas pitkää tukkaa päähän, kun en muutakaan keksi, vaikkei sekään omalle tunnu. Ehkä enemmän kuitenkin kuin tää nykyinen. Hmph. Samaan syssyyn on muutenkin ihan kiva ulkonäkökriisi, kun kroppa ei tunnu omalle kun ei toimi normaalisti ja kaikkea sellaista. Lisäksi olen aivan liian pieni enkä pidä siitä. Voi kun oisi edes hyvä tukka! Nii, että peilistä kattoo takaisin joku ihan muu kuin minä. En tunnista itseäni laisinkaan, eikä se ole kiva tunne. Joskus vissiin pitää vaan olla tyttö ja saada itkupotkuraivareita (kyllä, epäsopivan tukan vuoksi voi myös itkeä). Kai teillä muillakin on joskus vastaavia kriisejä??

Mutta se siitä aiheesta! Treeniä on tänään tehty eilisen lepopäivän jälkeen ja jalathan sitä oli vuorossa. Teki mieli oikein kunnolla kuritella ja laitoinkin tankoon kymmenen kiloa ekstraa sekä split squatissa ja kyykyssä. Kyykky jäi kyllä vajaaksi, mutta tuntui silti siellä missä pitikin, joten saa olla mun puolestani vajaa.

Split squat, puhisooo puhisooo.

Ja kuten näkyy, keksin rullata tuon pyyhkeen tuohon tangon ympärille tuolleen hienosti, ettei tartte sitä asetella harteille. Nythän se on melkein kun ihan aito tankopehmuste! Tai sit ei. Treeni meni kunnon temmolla eteenpäin ja hiki oli ja sykekin taisi paukuttaa sarjojen päätteeksi aika korkealla. Päättelin tuntemuksista rintakehääni vasten, kun joku siellä paukutti ja hakkasi.

Puhaltelloo puhaltelloo pohkeitakin.

Jostain syystä olen ryhtynyt kovin nopeaksi näissä treeneissäni viime aikoina, liekö pidän pienempiä taukoja kuin ennen, en tiiä. Mutta kun aikaa perinteisen setin läpiviemisen jälkeen vielä oli vaikka kuinka, pitkästä aikaa sidoinkin kuminauhan tuonne katkenneiden viereen kyykkytelineen alatankoon kiinni ja veivasin takareisiä vielä ylimääräisinä loppuun (40-30-30).

Eipä sitä itte nauhaa näe. Eikä näe, että siellä irvistellöö irvistellöö!

Vaikka tein ylimääräistä niin silti koko treeni tuli läpikäytyä ajassa 1:10. No eipä siinä, hyvähän tuo on. En vaan oikeasti tiedä, että mistä se aika on nipistetty. Mutta nythän mä voisin ottaa vaikka jotain vielä lisää tähän treeniin, jalkapeppuosio kaipaa kaikista eniten töitäkin. Katsoo mitä keksin. Ei musta ikinä tiiä. :D

Ruoaksi tein eilen bataattimuussia, ja sitä samaa syötiin tänään. En käyttänyt sauvasekoitinta soseutukseen vaan ihan lyttäilin muussiksi semmosella muussimella (on se sana). En siis tiedä, mikä sen nimi oikeasti on. :D Survin? Survoin? Survotin? Muussitin? Muussoitin? Muussari? Survoinp*rkeleestijalaitoinmuussiksitin?

Eilinen migreenin provosointiyritys ei tuottanut välitöntä reaktiota. Yöstä ei koskaan voi olla varma, mutta nyt tänään päivällä ei ainakaan ole tullut myöskään. Huominen vielä aikaa. Jos ei mitään tapahdu, ja tietty jos tapahtuu, niin kerron kyllä mikä on suurin epäily. En oo kyllä koskaan toivonut migreeniä näin kovin kuin nyt. :D Mutta ymmärrän kyllä senkin, ettei sitä välttämättä tule, kun saattanee vaatia pidempiaikaista altistumista kuin vain tuon yhden kerran. Ainakin jos syy on tässä ollut, niin vaati päälle viikon altistumisen alunperinkin. Palaillaan siihen tuossa myöhemmin. Migreeniä saa nyt mulle toivoa, olkaa hyvät. Ja kiitos.

Väittää, että ois viikonloppu taas justiinsa edessä, joten sellaisia pitää jälleen toivotella! Tämä viikko on mennyt aivan tajuttoman nopeasti. Oikein päätä huimaa!