keskiviikko 28. elokuuta 2013

Haaste: elämäni tärkeimmät esineet ja tavarat

En unohtanut haastetta! Eilinen postausaihe vain syrjäytti ihan tuhat-nolla tämän aiheen.. :D, joten piti lykätä tälle illalle. Mutta tässä tulee nyt!

Sain moisen siis jo ajat sitten Mariliilta (kiitos! <3) ja kuvannut olin kaiken tarvittavan jo viikkoja sitten. Tuo vain tapahtui juuri ennen migreenien alkamista eikä pian enää löytynyt sellaista fiilistä, että oisi saanut jotain tällaisia tehtyä. Kyseessä on siis kuvahaaste, tarkoituksena listata YKSITOISTA (apua mulla on vaan kymmenen! :DD) kuvaa tärkeimmistä esineistä/tavaroista ja kertoa niistä sen verran kuin tahtoo. Teen siis vain kymmenellä kuvalla, kun olin ollut koko tämän ajan siinä uskossa, että se oli oikea määrä. :') Kuvat eivät ole järjestyksessä. Ainoastaan ykkönen on se ykkönen, se on niin selkeä.


1.
Selailin kotisohvalla jotain satunnaista vaatekuvastoa, joka oli kotiin tupsahtanut. Päivä oli ollut vähän huono, en muista miksi, mutta en ollut parhaalla päällä. Yhtäkkiä se sormus vain oli siinä edessä ja kysymys kysyttiin. Vastasin tietysti kyllä ja onnesta täristen laitoin parhaalle ystävälle viestiä ja soitin äidille. Ei ollut enää ollenkaan huono päivä! :D Kihlasormuksessa lukee persoonallinen teksti, meille tärkeällä tavalla. Naimisiin piti mennä seuraavan vuoden kesällä, mutta sitten samana vuonna tapahtuikin Saksa ja oli kuusi viikkoa aikaa laittaa koko elämä pakettiin, ilman tietoa milloin tullaan takaisin tai tullaanko ikinä. Oli siis selvää, että siihen kuuteen viikkoon piti myös mahduttaa se naimisiinmeno, koska tahdottiin vanhemmat paikalle. Maistraatti hoiti hommansa hienosti ja hymyilin posket krampissa ja sain aviomiehekseni sen, josta olin haaveillut jo kauemmin kuin kukaan ymmärtää. Myös vihkisormuksessa on persoonallinen teksti, meille tärkeästä kappaleesta. Perinteisiä nimiä ei siis löydy kummastakaan sormuksesta.



2.
Olen ihan kahelina pupuihin. :D Kuvassa on hirveän pehmoinen, kämmenelle mahtuva, ihan liian ihana jänöpehmo! Tätä olin hypistellyt ties miten pitkään ABC -myymälässä, jossa juostiin kahvilla meidän suhteen alkuaikoina ties kuinka monta kymmentä kertaa. Itse en raaskinut tuota ostaa pelkän söpöyden vuoksi. Semmoinen sitten joku päivä mulle yllärinä ostettiin. Siitä saakka se on ollut yöpöydälläni. Se on vaan liian söpö laitettavaksi mihinkään kaappiin piiloon.



3.
GHD! Suoristusrauta. Jälleen mieheltä saatu. :D Joululahja taisi olla. On hirveän hienon liila, vaikka kuva ei sitä kerro. Olin toki suoristusrautaa käyttänyt aiemminkin, mutta että GHD.. Ero toisiin rautoihin on aika huima. Enkä tosiaan pärjäisi ilman. Mun tukka on sellainen sähärä, joka kääntyy aina vääriin suuntiin ja osaa olla harvinaisen typerän näköinen ilman tätä käsittelyä. Onneksi moinen on keksitty!



4.
Läppäri. Ja nimenomaan Mac (nähtävästi vähän sormenjälkiä kannessa :D). Mulla oli ihan hirveää draamaa pidemmän aikaa entisen HP:n kanssa, sen tuuletin ulisi ja se ylikuumeni ja vaikka lähdin parinkymmenen kilometrin kävelylenkille, kuulin sen tuulettimen päässäni sielläkin. :DD Sitten se irtisanoi itsensä lopullisesti ja päätin, että on saatava kunnon kone. Lisäksi muutto Saksaan oli pian edessä ja luonnollisesti toimiva tietokone oli hyvin tärkeä asia siellä, jo pelkästään yhteydenpitoakin varten. Mentiin sopivasti naimisiin, sillä sain tämän häälahjana äipältä. ;) En kyllä tiennyt mitä oli sujuva koneen käyttö ennen kuin käytin tätä. Mac on vähän kuin suoristusrautojen GHD. :D Tai toisinpäin! :') Konetta luonnollisesti käytän yhteydenpitoon, kuvien käsittelyyn ja muokkaukseen, blogeihin, kirjoittaimiseen (muutenkin kuin blogeihin) ja erinäisten asioiden tallentamiseen. Lisäksi internet on pääasiallinen tiedonlähde.



5.
Järkkäri ja kunnon jytkyputki. Jälleen miehen minulle ostamia, synttärilahjaksi. Tätä ennen olin ostanut uuden pokkarin vuoden-parin välein, enkä ollut tahtonut jostain syystä siirtyä järkkäriin. Mutta kun Saksaan muutettiin ja siellä lintujen ja luonnon varsinaisessa paratiisissa asuttiin, oli selvää, että olisi se aika mahtavaa saada tallennettua niitä näkymiä. Etenkin lintuja (sisälläni asuu pieni bongari). Noita otoksia löytyy kasapäin valokuvausblogistani ja iso osa on edelleen lataamatta (myös Suomi-kuvista). Täällä ei ole tullut otettua läheskään niin aktiivisesti kuvia kuin Saksassa. Puitteet oli monella tapaa paremmat siellä, jo pelkästään ilmankin vuoksi. Noin arvokkaita ei viitsi viedä kosteaan ilmaan menemään pilalle. Itse valokuvausta olen harrastanut jo ala-asteelta lähtien, kameran kanssa on pitkälti joka paikassa menty sen jälkeen. Nykyään eniten tulee räpsittyä puhelimella/koneella kuvia ja sitä en laske missään tapauksessa tähän harrastukseen. :D Kyllä ne on sitten vähän erilaisia ne kuvat, mitä oikein ottamalla otetaan.



6.
Tämä on helppo. Ilman tätä ei oltaisi koskaan lähdetty Suomesta. En osaa edes ajatella, mitä kaikkea olisi jäänyt kokematta. Ihan kokonainen elämä! Passikin piti hoitaa vielä naimisiinmenon jälkeen, kuten kaikki muutkin kortit uudella nimellä. Aikaa noille kaikille oli kolmisen viikkoa siinä kohtaa. Kissallekin piti hankkia oma passi. Ja siru, ja rokotukset.



7.
Kahvia! KAHVIA!! KAHVIAAAAAHHH!! :'D Nyt vähän vähemmän viime aikoina saanut, enkä olisi koskaan uskonut olevani kokonaan ilman enää ikinä. Tilanne pitää korjata heti huomenna. Mulle riitti tämä tauko! Meillä on myös toinen kahvimasiina, sellainen musta isompi kone, mikä jauhaa kahvin pavuista ja sieltä tulee sellaista ihanan pehmeää kahvia, voi pojat! Sen sitten taas minä ostin aikoinaan miehelle lahjaksi. Täällä kämpässä ei meillä ole ollut sille paikkaa keittiössä, joten se on jäänyt laatikkoonsa. Jossain toisessa sitten taas.



8.
Kiki! Kiki-Apina. <3 Hirveän tärkeä. Tämän sain enolta synnytyslaitokselle jo, eli on pitkälti yhtä vanha apina kuin minä. Sillä on lakritsia nenässä, koska syötin sitä sillä joskus. Sillä oli myös aikoinaan mustat narut varpaidenväleinä, mutta ne on kadonneet. Ja sillä oli vaaleanpunainen paita, mutta sekin on jonnekin kadonnut. Tätä piti pestä aina välillä koneessa, koska se yksinkertaisesti likaantui (kuljetin pehmolelujani pihallakin). Ja itkin, kun se joutui koneeseen ja itkin, kun se roikkuin korvistaan narulla kuivumassa. Itkin kyllä jokaista pehmolelua, jotka piti rikkoutumisen vuoksi heittää pois. Itkin vaikka monta päivää! Luulin myös pitkään, että Kikini on ainoa laatuaan. Päälle parikymmentä vuotta se olikin. Sitten näitä alkoi tulla kirppareilta vastaan! Muistan ikuisesti sen, kun Kikkakkonen (:D) löytyi, en ollut uskoa että niitä on enemmänkin!! Sittemmin löytyi vielä Kikkolmonen ja lisäksi sellainen, jolla olikin luppakorvat, eli jänisversio tästä samasta. Kaikki piti tietysti ostaa. Ei näitä voi jättää minnekään! Jos näette jossain niin hihkaiskaa. :D



9.
Sänky. Mutta vain siksi, että se on Tempur -sänky. Tämä oli miehellä olemassa jo kun tavattiin ja tämä meille valikoitui ihan selkeästi. Alkuun ajattelin, että en osaa ollenkaan nukkua siinä, kun se patja nyt vaan on niin erilainen. Mutta en vaihtaisi enää ikinä pois! Samoin tyynyt on Tempuria ja tavalliseen ei ole paluuta. Ihan luksusta! Tempurhan on NASA:n kehityksen tulosta ja perustuu siihen, että se muotoutuu täysin kehosi mukaan juuri siihen asentoon, missä olet milloinkin. Uskomattoman hyvä nukkua ja mun ongelmaniskalle huikean tärkeä. Tämä on oikeastaan taas tätä sarjaa GHD, Mac ja nyt Tempur. Kaikki on sellaisia, että ei tiennytkään mitä ilman sitä on ollut, ja nyt ei vaihtaisi enää ikinä pois.



10.
Osa Bruce -hyllystäni. Tämä on lähinnä symboloimassa artistin tärkeyttä itseään. :) Mutta hyllyssä on koko tuotanto, iso osa sinkkuja, kirjoja, dvd -julkaisuja, VHS -kasetteja ja C-kasetteja. Toisaalla makaa vielä iso pino LP:itä ja muuta tavaraa, myös niitä kirjoja lisää. Springsteen vaan on huikea mies ja arvostus jota tunnen häntä kohtaan on jotain todella suurta. Seitsemästi livenä nähty ja se on paljon vähemmän kuin keskimäärin tämän tason Bruce -fanilla. :) Vuosi Saksassa antoi mahdollisuuden neljään keikkaan yhden kesän aikana (3xSaksa ja 1xSveitsi) ja sillä pärjättiin kyllä vielä tänäkin kesänä, vaikka kiertue jatkui tähän nykyiseenkin maahan. Se on uuvuttavaa touhua se, koska eturiviin nyt vaan pitää päästä. Ja jos joku ei vielä tiedä, niin kaksi kolmesta tatuoinnistani on Brucen lyriikoita ja niitä tulee kyllä lisää, kunhan kerkeän. :D Tatuoinnit toimivat kyllä Brucen ulkopuolellakin ja tuolla kriteerillä ihooni valitsenkin ne lyriikat, jotka tahdon ikuistaa.

Semmonen oli mun listani. Osa tunnearvon vuoksi ja osa muista syistä. Tahtoisin, että kaikki voisi tämän nyt sitten tehdä, olkaatten hyvät! Jos yhtään innostuit, että mitä kuvaisit omalle listalle ja mitä niistä kertoisit, niin tee ihmeessä. Sen enempää ei tää täti tähän aikaan kykene (migreenin jälkihehkuissa, kyllä..) haastelemaan. Kaikki vaan, kiitti! :)

20 kommenttia:

  1. Ihania juttuja, ja niin heidimäiset tarinat kaikilla :)

    Samaistun etenkin kakkoseen ja kasiin :) Miulla on unikaverina pupu, jonka äiti toi Englannista kun olin muistaakseni viisivuotias. Se on kulkenut aina vierellä ja kokenut niin kovia, että sitä on välillä jo parsittukin :) Nyt se on jo niin riekaleina, että en edes uskalla näyttää pupulleni lankaa ja neulaa, koska se varmasti ratkeaisi entistä pahemmin :D Niin ja siun Kikillä lakritsia nenässä, miun Pupulla toffeeta päässä: se oli nimittäin pienenä miun logiikalla pupujen shampoota ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :))

      Mää niin nauroin, että mun Kikillä on lakua nenässä ja sun Pupulla toffeeta päässä. :DD Ihanata! <3

      Poista
  2. Voi Kiki sentään. :') Ihana<3 Sää oot ihan hassu. :')

    Taas migreeni, eikä!:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sää! Ihana ja hassu ja söpökin! Hihih <3

      Joo migreeneitä piisaa. :( Ehkä ne joskus loppuu. Joskus..

      Poista
  3. Mwaahh, kohta 7! <3 itse vetelen tätä nykyä termarikahvia yliopistolla, koska opiskelijabudjetti. Ahh mitä laatua..
    Eikös se teijän kahvittelupaikka ollut siellä halikon huudeilla? :)
    Noi sun pehmolelut on ihanan hellyyttäviä! Mullakin oli isin tuoma valkoinen (useimmiten harmaa..) nalle jota sitten kuljetin kaikkialle. Kerran se jäi pankkiin ja voi apua mikä itku tuli! Siinä sitten soitettiin pankkisedälle että jos voitaisiin saada nallukka sieltä.. Olin herkkä lapsi :D
    Ja hei onnittelut tuon Erbin pareesi-diagnoosin löytymisestä! Ihanaa että asioille tulee joskus joku selvyys :)

    ~Hilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kahvia apua KAHVIAAAAAAHHHHHHH KAHVIAAAAAAAHHHH oho ei kyennyt hillitsemään. :D
      Halikon ja Salon alueella oli suurin osa meidän kahvittelupaikoista, kyllä! :) Ne on varmaan jokainen käyty läpi moneen moneen kertaan. :D Se oli meidän juttu sillon alkuun. Kahvitella yhdessä yötä päivää pitkin poikin kahvipaikkoja. Laadusta viis. :')
      Heh, mä olin kyllä samalla tavalla herkkä lapsi noiden pehmolelujen suhteen. :D
      Kiitosta! Kerrankin johonkin löytyi syy. Harvinaista herkkua! :')

      Poista
  4. woi wiude, vähän ihana!!! tosi mielenkiintoinen ja ihana postaus, miten mulla on jotenkin mennyt ohi tuo valokuvauspuoli... :D tai ei se ihan ohi ole mennyt, oon kyllä ymmärtänyt että kuvaat ja sulla on järkkäriä ym mutta tollanen kunnon proo-jööti-tötterö ja lintubongaus... :) aika siistiä! ite oon vieläkin niin lapsenkengissä ton järkkärin kanssa että ärsyttää, vaikka putkista haaveilenkin.

    pitää tehdä tämä myös! ...missähän välissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, oikeen proo-jööti-tötterö :DD Ihana. :D Joo mää tykkään linnuista ja mää tykkään erityisesti kuvata lintuja ja se ei oo mitään, että näkee jonkun harvinaisemman tai hienomman linnun kun se pitää saada kuvaan, jotta siitä voi olla ilonen. :D Saksassa oli ihan pakahduttavan runsas linnusto kun asuttiin Tonavan varrella ja suht helppo niitä elukoita oli kuviinkin saada. Hienoja aikoja ne.

      Tee kanssa juu! Jossain välissä. :')

      Poista
  5. Hii ihana heidi <3 Oon lukenu blogia mutten oo muistanu vaan aina kommentoida!! Senki berberinainen :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihaha ihanainen Kaisanainen <3 Senkin perverssilöinen :) <3

      Poista
  6. Pehmolelut! Mulla oli lapsena niin paljon pehmoleluja sängyssä, että hyvä kun sekaan mahduin. Ja mitään ei saanut heittää pois tai laittaa kaappiin. Tilanne ei ole merkittävästi parantunut, juuri viime viikolla kasvatin unikavereiden joukkoa vaaleanpunaisella ponilla.:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma :D Tuntuu, että niitä saattaa olla melkein enemmän nyt kuin silloin. :'D Omani tosin ullakolla paketissa, ei viitti kaikkea purkaa kun kuitenkin pian saadaan päähän muuttaa jonnekin muualle taas.. :D

      Poista
  7. Tämmöisen voisikin jossain vaiheessa tehdä, jos keksin edes kymmentä esinettä.

    Minullakin on muuten ollut GHD, viikon tai pari. Sitten myin sen pois, kun ei minun kärsivällisyyteni riitä muuhun kuin ponnariin tai vastaavaan. Sain kyllä omani pois, aika hinnoissaanhan nuo ovat.

    Samoin olen mäkkikäyttäjä ollut jo kohta 10 vuotta, mutta täytyy myöntää, että Windows-koneiden kanssa räplätessäni olin paljon paremmin perillä tietotekniikasta noin yleensä. Mäkki tekee kaiken puolestani, en koe että se olisi semmoisen uteliaan ihmisen kone ;). Mutta olen jo niin tottunut tähän mukavuuteen, etten kyllä enää jaksaisi tapella winukan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saati kun ykstoista piti, mutta mää tein väärin. :D Keksin kyllä jälkeenpäin sen viimeisenkin, siihen ois tullut hierontapöytä. Toivottavasti teet joskus! :)

      GHD on kyllä kallis. Ei varmaan ihan välttämätön jos on laiska tukanlaittaja. Mää tykkään väkertää ja tehdä vaikka mitä.

      Tuo on kyllä varmaan ihan totta tuosta mäkistä. Itte en kyllä kaipaa tippaakaan Windowsia, ei oo hyviä muistoja ollenkaan.. :D

      Poista
  8. Tää oli loistava!! Ihana oot! :)

    Tuo migreeni on kyllä jotain uskomattoman kamalaa.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äää kiitos Ninni :)) Idean saa varastaa! ;)

      Joo alkaa mennä kyllä jo tosi uskomattomaksi touhuksi tuon migreenin kanssa. :/ Nyt taas peukut pystyssä, että ois triggeri löytynyt!

      Poista
  9. En kestä! Toi pupu on niiiiin ihana! :') Pehmolelut on mullekin tärkeitä.. tosin se 24-vuotias Ressuksi ristitty koirapehmolelu viettää nykyisin aikaansa varastossa, kun se on niin resuinen, ettei sitä kehtaa pitää esillä. Ja pelkään, että se hajoaa. Ressuakin suurempi aarre on sellanen 80 vuotta vanha nalle, jolla oma isänikin on lapsena leikkinyt. Sillä on kunniapaikka olohuoneen lasivitriinissä <3

    Hih, ihanat kuvat ja tarinat kyllä. Tätä kannatti odottaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan yyyyyylisöpö!! :') Sitten kun se makaa siinä kämmenellä pehmosena ja nättinä.. iiihhh :') Voi Ressu Resuinen! On mun Kiki myös ullakolla kavereidensa kanssa. ;) Tuo nalle jos mikä kuulostaa kyllä aivan huikealle aarteelle, hienoa omistaa tuommoinen!

      Hyvä että kelpasi ;) <3

      Poista
  10. KiitoskiitoskiitoskiitoskiitoskiitosKIITOS tästä postauksesta, ja erityisesti kohdasta 10! Oon jo aiempien postaustes kohdalla tuuminut, että pitääpä joskus antaa Brucelle mahdollisuus ja kuunnella sen tuotantoa Streets of Philadelphiaa pidemmällekin, mutten oikein koskaan ollut saanut aikaiseksi. Eilen sitten tämän postauksen muistuttamana tein sen vihdoin, ja VOI ETTÄ mitä biisejä! Oon ihan ekstaasissa ja vaikka missä, varsinkin nyt kun olen n. 12 kertaa kuunnellut Paradisen putkeen.. Aaaaaahh! _KIITOS_!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et tiedäkään miten paljon tämä kommentti sai mut hymyilemään ja miten kovin tämä lämmitti!! :))) Ihan LOISTAVAA!! :) Siinä ei materiaalin tutkiminen lopu ihan heti keskenkään ;) Paradise on todella kaunis, niin rankasta aiheesta kuin on. Hieno biisi. Jotta oleppa hyvä ja kiitoskiitoskiitos että jaksoit nähdä vaivaa ja tutustua! :) Moni kuvittelee, että se on se Born in the USA ja siinä kaikki. ;) Voi, kun tietäisivät.. Sää tiiät nyt! ;) Maailman parhautta!
      p.s. Bruce bändeineen valittiin myös maailman parhaaksi livebändiksi hiljattain, eikä suotta. Se on ihan toinen maailma olla siellä.

      Poista