perjantai 29. maaliskuuta 2013

Blogi hiljenee

Aloitetaan kuitenkin jalkatreenillä, jolla aloittelin tänään päiväni aktiivisen osuuden. Siinä liikkeitä etukäteen listatessani jo ajattelin, että tämähän on ihan hirveä setti, mutta sillä mentiin. :) Onnekseni se ei ollut kuolemaksi kuitenkaan, vaan ihan peruskamala. :D Supereita ja triploja, niistä oli aamun jalkatreeni tehty. Kaivoin taas muuten hienon paidan päälleni. Vaikka pyykkikin olisi jo pesty ja treenipaitojakin olisi. Mutta kun Paavo..

Paavo <3 Jos ette oo koskaan katsoneet Paavo Pesusientä, nyt on aika
aloittaa. Suosittelen myös elokuvaa, se on hulvaton!!
Terveisin Aikuinen Nainen 29-vee.

Jalkatreenin liikkeinä paritteli (:D:D) peruskyykky ja loitontajat&pakarat kuminauhalla. Triploina meni SJMV - takareidet maaten kuminauhalla - leg curl on ball. Hiiohoi mikä setti. Parasta oli ehkä se, että määrät eivät silti tipahtaneet yhdessäkään noissa liikkeessä, vaikka ilman taukoja tehtiin. Loppuun vielä vatsoja triplana russian twist - normivatsat penkillä kädet niskan takana - hoover. Ja koko touhunhan aloitti hoover 20 kilon kiekko selän päällä. Ja lämmittelyt tietty. Oli hauska tehdä normivatsoja tuolla vatsalihaspenkillä. Siis ilman painoa (!!). En muista milloin olisin viimeksi tehnyt ilman painoa. Normaalisti on 17 kiloa rinnalla. Tuntui ihan todella oudolle ja tuuli humisi korvissa kun meni niin kevyesti ees taas. :D


Punnituspäivä kertoi viikon saldoksi -400g. Mä niin tahtoisin jäädä tämän kokoiseksi. Jos vaan olisin tässä koossa vähän kireämpi. :D Ehkä joskus vielä. Yhtään en tykkää, että on löysää ja pehmeää, ja yhtään en tykkää, että oon kohta taas niin pieni. Mutta minkäs teet, nii! Kaikkea ei voi saada ja toinen pitää valita, ja kyllä mä sitten valitsen olla itseeni tyytyväinen ja se vaatii sen, että on vähemmän pehmeä. Mieluummin näistä vaihtoehdoista sitten pieni. Mutta ehkä joku päivä sitten saan molemmat. :)

Ja sitten tosiaan, huomenna alkaa se jakso josta olen vihjaillut täällä. Olen nyt tullut siihen lopputulokseen, että ainakin nyt tämän hetkisillä fiiliksillä vietän tuon noin viikon pätkän niin, etten edes konetta avaa, eikä minua mistään tavoita. Teen kaikkea muuta kuin olen koneella. Tai sitten en tee mitään. En tiedä vielä. Voi olla, että huomenna aamulla on vielä kone auki, mutta sitten se menee kiinni ja pysyy kiinni ainakin torstaihin asti. Viikkokatsausta ei tällä viikolla tule, joskus ensi viikon lopulla tulee tuplana molemmat. Mitä täällä sitten tapahtuu, sitä en viitsi täällä kertoa. Mutta kyseessä on asia, mikä useimmille olisi pikkujuttu, mutta koska meillä on jokaisella omat taustat ja historiat, pienetkin asiat saattaa olla ihan oikeita maailmanloppuja jollekin toiselle. Tämä on mun pieni oikea maailmanloppuni siis.

Tulevan viikon aikana treenit tulee menemään joillakin seuraavista tavoista:
- Ei yhtään
- Vähemmän
- Saman verran
- Hirveät määrät

Ruokailut:
- Vähemmän tai huomattavasti suppeammin
- Saman verran

Uni:
- Enemmän
- Saman verran
- Vähemmän

Ulkoilu:
- Ei kertaakaan
- Vähän
- Joka päivä

Hieronta:
- Ei yhtään. Eli huonoksi mennään.


Ehkä koko viikko näin, miten tämä jänis. Eikä kun kissa.

En siis tosiaan osaa ennustaa yhtään mitään tällä hetkellä. Voi olla, ettei mikään muutu ja voi olla, että kaikki muuttuu. Toisaalta treeneissä on tällä hetkellä todella hyvä fiilis mukana pitkästä aikaa, niin se saattaa olla aika kantavana voimana tässä. Edellyttää tietysti, että unta riittää ja ruoka maistuu ja niska ei ole ihan kuolemaksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta itseni loggaan ulos internetistä joka tapauksessa. Enkä päivitä edes HeiaHeiaa. Spämmään sitten jälkikäteen mahdolliset ainakin tuhannet treenimerkinnät maailmalle! :') Valitettavasti en sitten seuraile myöskään teidän blogeja tänä aikana. :/

Pääsiäistä siis kaikille, olkaa kiltisti. Palaillaan toivottavasti ensi viikon lopulla.

Pink says peace. Meikä kanssa. :D
Laatukuva taas koneella otettu, kun aurinko paistaa. Höh. Vähän kalpea täti. :D

torstai 28. maaliskuuta 2013

Aivan kuutamolla vielä 2010

Ennen kuutamoita päivän treeneistä. Selkää ja hauista oli tänään ja pääsin jälleen treenin päätteeksi kokeilemaan sitä staattista pitoa, josta kirjoitin aiemmin. Nyt tipautin painoja entisestään ja säälittävät yksitoista kiloa siinä mutkatangossa oli yhteensä. Ja sillähän se onnistui jo suhteellisen mukavasti! En sekoillut laskuissa eikä ärräpäitä lentänyt, mutta perkule että hapotti. :D Loppuun onnistuin vielä tekemään pari toistoa (viisi, mutta ei ne loput olleet nättejä ;).

Treenin jälkeen. Mulla on ihan sellainen fiilis, että ojentaja on tässä viime aikoina tuplaantunut tai jotain.
On vissiin tehty vahingossa jotain oikein. Tai jotain. :D

Rahkan syöminen treenin jälkeen oli ihan pikkasen haastavaa, kun kädet tärisi kuin oisi ollut umpijäässä. Ei meinannut lusikka pysyä kourassa ja hyvä ettei suusta mennyt huti. :D Joko ootte kokeilleet noita staattisia pitoja? Miten meni? Kokonaisuudessaan treeni oli hyvä, vaikka fiilis oli alkuun kaikkea muuta. Olin aamusta niin kiukkunen! Eikä yhtään huvittanut mikään. Treenatessa se fiilis siitä taas muuttui, niinkuin aina, ja yllätyin kyllä kun tuntui voimaakin olevan enemmän (enemmän toistoja kuin viimeksi).

Eilen en syönyt yhtään protskupatukkaa ja vatsassa ero eiliseen on tänään kuin yöllä ja päivällä. Pöhö lähti sekä sisä- että ulkopuolelta. Ei siis kannata syödä kolmea patukkaa päivässä. :D Eikä muutenkaan joka päivä. Kyllä mä sen olen huomannutkin, että kun muuttivat reseptiä noissa patukoissa niin, että valmistuksessa onkin käytetty maissia, niin ei enää kroppa niin kovin tykkää. Vaikka mä kuinka itse tykkäisin. :)


Tätä ei treenattu tänään.

Crossailin taas 40min ja kattelin pari jaksoa Will&Gracea. Meinasin mennä kävelylle pihalle. Se oli jo tosi lähellä! Tänään se kaatui siihen, ettei ollut mitään hajua mitä sinne laittaisi päälle. Tänään paistoi meinaan aurinko. Mutta muuten on pakkasta. Auringossa monia lämpöasteita, mutta ilma on kuitenkin kylmän viiman vuoksi luonnollisesti kylmä. Paitsi auringossa. Eli pipo oisi liikaa, mutta lippis liian vähän, lämpökerrasto liikaa, mutta ilman sitä liian vähän. Hetken siinä mietin, kunnes päätin, että crossarille taas vaan. Ja onneksi menin. Oli niin keveää menoa, ettei tosikaan. Vastusta en nostanut kertaakaan, sen sijaan menin vauhdilla. Ihan parasta. Hiki lensi, mutta missään ei tuntunut. Harkitsin siinä jatkaisinko vielä suunnitellun ajan yli, mutta tulin siihen lopputulokseen, että kyselen samaa vielä kahdenkin tunnin kohdalla jos meno jatkuu noin kivana. :D

Btw, tämä mun pääkallorääsypaita oli joskus sopiva tai jopa vähän liian kireä. :)



Tästä päästään hienosti aasinsillalla painojuttuihin. Vaikkei kyse olekaan siitä ajasta nyt, kun olin pullukka, vaan siitä, kun olin kaikkea muuta. Siinä haastepostauksessa maanantaina laitoinkin kuvan vuodelta 2010, enkä muistanut olleeni niin hirvittävän pieni!! Jestas sentään. Lueskelin eilen vanhoja tekstejäni vuosilta 2009-2010, enkä muistanut myöskään, miten pihalla silloin vielä olin näissä treeniasioissa. Voisinkin nyt tämän tiedon valossa avata vähän mitä tarkoittaa blogin sivussakin lukeva 'epämääräistä sähläystä punttien kera jokunen vuosi'. Sillä kaiketi moni ihmettelee, että miksi ei ole tämän enempää tulosta tullut, jos kerran aloitti kuntoilun jo 2007. Kyllä mäkin ihmettelin sitä silloin, en ihmettele enää. :D Mistään en mitään tiennyt! Painon pudotin helposti, mutta sitä lihasta en osannut hankkia, en sitten millään. En tajunnut ottaa selvää, koska en tiennyt, että pitää ottaa selvää. En tiennyt, että en tiennyt. Ja näitä en muistaisi ilman niiden juttujen lukemista, mitä eilen luin.

Eli tosiaan, 2007 pudotin ylimääräisen painon ruokavaliomuutoksilla ja liikunnan aloittamisella. Paino putosi nopeasti ja vatsalihakset sain näkyviin aika äkkiä. Mutta siihen se jäikin. Siihen jäi painokin kivasti ja oli hyvä olla, enkä osannut edes kaivata niinkään lisää lihaksia silloin. Olin kyllä ihan todella tyytyväinen itseeni ja nautin liikunnasta. En muista yhtään mitä liikkeitä tein ja millaisilla painoilla, mutta tiedän kuitenkin että tein vähän sitä sun tätä. Söin perusterveellistä ruokaa (silloin mukana vielä kana&kalkkuna ja merenelävät) ja herkuttelin myös ihan niillä perinteisillä herkuilla. Pysyin saman kokoisena aina vuoden 2009 alkuun asti. Sitten iski keuhkokuume.

2007 kesä, 2008 kesä, 2009 kesä. Viimeinen keuhkokuumeen jälkeen. Kaikki kuvat Nautelankoskelta.
Ja kamera jokaisessa kädessä. :)

Ennen keuhkokuumetta painoin siinä 47,5kg. Mielestäni näytän noissa kahdessa kuvassa terveeltä. Keuhkokuumeen vuoksi paino tipahti kolmessa päivässä 44,3 kiloon. En ollut painanut niin vähän sitten kouluaikojen! Jokusta viikkoa ennen keuhkokuumetta oli myös löytyneet ne aivoverisuonipoikkeamat + aivoinfarktiepäily. Tämän vuoksi oli siis liikuntakielto päällä. Keuhkokuumeen tiputtamia kiloja sain takaisin muistaakseni yhden. Ei noussut paino ei. Silloin en ollut myöskään kovin tarkka siitä mitä söin, kunhan se oli 'yleisterveellistä'. Enää ihan samat eivät täyttäisi kriteereitäni terveellisestä.. :) Herkuttelin myös kun teki mieli, mutta vähemmän, koska suonipoikkeamien vuoksi TYKSin neurologi kertoi minun olevan suuremmassa riskissä sairastua valtimotautiin myöhemmällä iällä jos eläisin epäterveellisesti, verrattuna ihmiseen, jolla on normaalit suonet. 2009 oli todella raskas vuosi. Oireilin todella kovin ja pelotti kaiken aikaa. Kaiken raskaan tekemisen kielto jatkui kuukausia, kunnes syyskuussa aloin taas hyyyyvin varovasti liikkua. Silloin lääkäri kertoi, että aivoinfarktia ei voitu todistaa tapahtuneeksi. Mutta suonet on sellaiset kuin on ja niille ei voi mitään tehdä, vaikka tukkeessa onkin niin paljon. Tuon jälkeen treenailin tosiaan jonkin aikaa varoen ja lähinnä jumppapallolla, kuminauhalla ja pikkupainoilla.

2010 olin jo treenieni kanssa täydessä tohinassa. Tai niin luulin. Mutta ei. :D Eijeijei..

Ensimmäinen 2009. Mikä reppana. :( Loput 2010. Reppanoita nekin.

2010 aloin sitten oikein tietoisesti koittaa saada painoa ylös. Ymmärtääkseni halusin saada lihaksia, mutta en vain osannut, enkä tiennyt, etten osannut. Eilen niitä vanhoja tekstejäni lueskellessa selvisi, että treenasin, mutten 'liian kovaa, jotta en kuluta liikaa, jotta paino voi nousta.'. Niin, tota ööh!? Halusin lihaksia, mutten voinut treenata tarpeeksi kovaa saadakseni niitä, jotten vain kuluttaisi liikaa kaloreita. Näin juuri. Treenien sisällöstä en muista muuta kuin mitä kirjoitin. Ja niissä oli aina "100 vatsalihasliikettä ja puoli tuntia kuntopyörää/stepperiä + muut liikkeet.". Ja minä hölmö luulin, että noilla aerobisilla saisin lihasta peppuun ja koipiin. Siksi niitä tein. Muuten olen todennäköisesti heilunut painoilla miten sattuu ja aivan liian vähän, liian pienillä ja liian kevyesti muutenkin. Mitä sitten söin treenien jälkeen? Esimerkiksi neljännesvesimelonin. Puolikkaan ananaksen. Pari karjalanpiirakkaa. Leipää. Vasta tuolloin 2010 opin, miten tärkeää on proteiini. Ja en sitä saanut juuri mistään enkä varmasti tarpeeksi, että olisi ollut mitään mahdollisuuksia kasvattaa lihasta. No eipä siinä gainomaxit ja ehrmannitkaan enää auttaneet, kun en osannut treenata siltikään. :D Muutenhan edelleen herkuttelin silloin tällöin, olipa juttua myös treenin jälkeen mutustetusta suklaasta. :') Ja ruokaa söin aina ihan ähkyksi asti. Löytyi lukuisia merkintöjä, miten vatsa on jalkapallona, miten pitää vyöryä paikasta toiseen että pääsee liikkumaan. Uskon kyllä syöneeni ihan oikeasti kaloreissa paljon, mutta kun mulla tuo paino ei ole koskaan helpolla noussut ja se tahtoo pysyä siinä missä se oma normaalipainoni on, ja sehän on kaikkea muuta kuin kaavioiden mukainen ns. oikea normaalipaino.

2011 meni jo vähän paremmalla tiedolla, mutten silti osannut treenata tarpeeksi kovaa. Lisäksi vuosi meni muissa ajatuksissa (vaikka treenailinkin siinä ohessa niin kuin ennenkin), kun kihlauduttiin, muutettiin yhteen, mentiin naimisiin ja muutettiin Saksaan. Vasta 2011 joulukuussa bongasin pienen hauiksen alun. Silloin olin löytänyt pakkotoisto.com -sivuston. :D

Joulukuu 2011.

Ja heti siitä tietysti piti ryhtyä omakehitteiselle bulkille, mutta siihen nähden ei ollut edelleenkään tietoa ja taitoa tarpeeksi, jotta olisi osannut treenata tarpeeksi kovaa. Kun ylimääräinen oli taas pudoteltu pois, ei alla ollut sen enempää lihasta kuin ennenkään. Vasta huhtikuussa 2012 alkoi se jakso, kun ihan oikeasti treenasin kovaa ja tavoitteellisesti. Treeni vaihtui yksijakoisesta kolmijakoiseksi ja vasta silloin alkoi tuloksia tulla. Ja nyt ollaan tässä. Siis vasta kohta vuosi oikeasti kunnollista treeniä takana. Sitä ennen se on ollut pelkkää räpellystä, ilman tietoa ja taitoa. Tai vaikka tietoa olisikin ollut, en vaan yksinkertaisesti tajunnut. Olen ollut ihan kuutamolla ihan tosi monta vuotta. :D Jonkinlaisen pohjan sitä sai rakennettua siinä muutaman räpeltelevän vuoden aikana ja esimerkiksi vatsalihaksia oli suhteellisen kivasti jo alusta lähtien. Yllättäen se onkin ollut ainoa paikka kehossa, johon on voinut olla jo pidemmän aikaa tyytyväinen. Nykyään sentään jo vähän sinne tänne muuallekin. :)

Välillä kyllä vähän mietityttää ja harmittaa, että niin monta vuotta meni monella tavalla ihan hukkaan. Siis proteiinit! Jösses. Voisiko selkeämpää perusasiaa olla? Vaikka senkin tiesin, niin en vaihteeksi tajunnut. Niin, olen tosiaan oikeasti blondi ja se on välillä huomattavaa. :D Ja edelleen tässä opitaan. Nyt on parempi peruspohja, voi sitten taas muutaman vuoden päästä huudella, että miten kuutamolla sitä oli silloin vielä vuonna 2013.. :')

Mutta kai tekin ootte olleet hölmöjä ja kuutamolla jossain vaiheessa?! Joohan, oottehan? :')

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kasvua?

Keskiviikko tarkoitti omalla kohdallani ojentaja-/olkapää-/vatsa-/kylkitreeniä + aerobista. Astetta laiskempi pyykinpesijä pääsi kaivelemaan vanhoja riepuja, että löytäisi jotain sopivaa päälle. Löytyihän sieltä taas oikein mainio riepu treenipaidaksi. Joskus vuosikausia sitten tätä tietysti piti päällä ihan julkisesti. No nyt vaan internetissä.


Kyllä. Taas on pääkallopaita.

Tämä treeni on taitaa olla muuten ainoa näistä kolmesta, jossa sisältö on pysynyt jo useamman kerran samana. Kaikissa muissa vaihdan vähintään yhden liikkeen, riippuu mitä tekee mieli juuri silloin tehdä. Tämä on sitten vissiin hyväksi havaittu. Seuraavilla mentiin:

Hoover + 20kg: 1:30min

Superina:
Arnold press 9kg: 12-12-10
Pystysoutu mutkatangolla 21kg: 3x10

Superina:
Ranskalainen punnerrus seisten käsipainolla 6,8kg: 3x16/käsi
Kickback 6kg: 3x16

Side bend 28,5kg: 2x18/kylki

Superina:
Ranskalainen punnerrus maaten käsipainoilla 6kg: 3x16
Viparit sivuille kädet 90° 6,8kg: 3x20

Superina:
Alavatsalle jalkojennostot penkillä: 2x30
Hoover: 2min - 1:30min


Ensi kerralla pitääkin nostaa painoja siellä täällä. Treeni tuntui jotenkin rikkonaiselle ja oli sellainen olo, että siihen meni vähintäänkin miljoona tuntia (yhtään liioittelematta). Mutta lopussa aikaa oli mennyt minuutilleen saman verran kuin viimeksi tässä treenissä, eli 1:18. Eli hyvä sitten.

Alavatsalla on muuten järisyttävä pöhö (näin mun mittakaavassa :D). Sen siitä saa, kun söin eilen kolme protskupatukkaa. Olin nälkäinen. :( Jalkatreenipäivä tosiaan eilen, ja aina silloin nälättää normaalia enemmän. Ja nuo patukat on tietty ensimmäisiä vaihtoehtoja mun mielessäni silloin jos pitää jotain ylimääräistä survaista naamaan, koska ne nyt vaan on parhaita. <3 Mutta joo, se kuitumäärä ja varmaan se valmistuksessa käytetty maissikin mulle tuon tekee. Pieni breikki taas niistä. Eipä tee tänään edes mieli. Yleensä niihin on alati sellainen pienoinen himo vatsanpohjassa. :') Tarttis vissiin mennä rehabbiin. :D Kyllä, mullakin on heikkouteni ja ne on juurikin nuo patukat! Mitäs ovat niin hyviä. <3 Yksi päivässä on kuitenkin se perinteisempi, kuin kolme. :D


Pehmeetääääähhhh

Aerobisena menin taas tänään crossarilla. Kyllä kävin aikamoista keskustelua itseni kanssa, että menenkö pihalle vai hyppäänkö crossarille. Siinä oli fiilis ihan puolin ja toisin yhtä vahva, mutta lopulta sain itseni pysymään ihan sisätiloissa vaan, kun ulkona nyt on kylmä ja epävakaa sää. Laitoin taas Will&Gracea pyörimään ja 40minuuttia siinä taas meni niin että hurahti. Ja hikikin tuli.




Eilen tein ruoaksi lanttusipulisosekeittoa ja sitä riitti vielä tänäänkin. Kulhollinen salaattia siihen rinnalle ja tietty raejuustoa lusikkakaupalla taas sekaan. Ja sitten kun soppa on kulhosta pian loppu, niin sitten taas sekaisin nämäkin kaksi. Kas näin:


Ruokailun paras hetki. <3

Täytyy muuten tuosta raejuustosta mainita, että se on nykyään paljon parempaa kuin aluksi. Jotkut ehkä saattaa muistaa, kun manailin sitä, että on ihan pahaa ja mautonta, ällö koostumuskin. Mutta kun ei ole ollut muuta, niin sitä on silti vedelty. Jossain kohtaa alkoi olla koostumus ihan erilainen ja maku huomattavasti parempi. Silloin purkista löytyikin teksti, että reseptiä on paranneltu. Jeih! Big on taste, no nyt on! Silloin aikoinaan kirjoitin postaukseeni 'Big on taste my ass'. Otan siis kunnian tästä reseptimuutoksesta. He on tietty seurannut mun blogia ja bongasi sieltä, että maku ei miellytä. Juu-u. Olen ihan varma!




Eilen nappasin yhden pullistelukuvan, kun katsoin, että käsi näytti isolle. Mutta sitten taas ihmettelin, että miten niin, kun se haba näyttää silti kutistuneen. Muistin yhden kuvan viime vuodelta, missä oli kanssa pumpiton haba ja samanmoinen asento noin suurinpiirtein. Silloin tosin oli ollut pari tuntia aiemmin habatreeni, eilen oli vaan jalkatreeni alla, eli kädet oli kyllä ihan rauhassa saaneet olla. Mutta laitoin nämä kuvat vierekkäin ja kai niitä jollain tasolla voi verrata, vaikka etäisyys on eri. Tältä ne näyttää vierekkäin:


Eilen ja sitten marraskuun lopussa.

Mun mielestä käsi näyttää paljon paksummalle, vaikka hauis ei näytäkään suuremmalle. Onko niin, että olen kasvattanut ojentajaa hirveästi, suhteessa hauikseen? Tai selvästi ainakin verrattuna siihen, mitä se tuolloin marraskuussa vielä oli. Voi olla, että noissa hauis on samaa kokoa keskenään, mutta ojentajaan on sitten tullut lisää. Toki on mulla painoakin enemmän semmosen kilon verran. Veikkaan kyllä, että persiissä ja vatsassa se kilo on. :D Hmph. Tässä kun aikansa näitä kuvia katsoo, niin tulee ihan sokeaksi, enkä enää osaa sanoa onko siinä minkäänlaista eroa. No tällä mennään. Mun käsi se kuitenkin on ja tossa se roikkuu ja siinä saa olla ja tommosena se sitten siinä on. Nii. :D

Ja loppuun vielä taas päivän naturellipärstät. Melkein normaali, mutta taas ei sittenkään. Joskus vielä oon (en).


tiistai 26. maaliskuuta 2013

Staattista pitoa hauiksille

Jatketaan tänään taas treeneistä, eilisestä ja tästä päivästä. Eilen oli selkää ja hauista vuorossa, ja perhana että menikin kivasti perille! Selkä suorastaan särki illalla ja haboihin sai kivan pumpin taas treenissä aikaiseksi. Loppuun tahdoin vielä kokeilla, varsinaisen treenin lisäksi, Onnenpäivä -blogista bongaamaani hauiskääntöä staattisella pidolla. Hän kirjoittaa, että 'reilusti vähemmän painoa kuin normaalisti'. Jouduin tätä hetken pohtimaan, että mikä se määrä sitten olisi hyvä. Lopulta päädyin 13,5 kiloon, kun esimerkiksi parilla kympillä tekee monia puhtaita. Mutta liikaa tuokin oli, ainakin treenin loppuun, kun habat oli jo treenattu kunnolla. Eli ensi kerralla otan reilusti reilusti vähemmän painoa. :D Tein koko suorituksen kyllä, mutta hirveällä puhinalla, heilumisella ja tempomisella se meni, ei niinkään kovin nätisti. Pari ärräpäätä lensi ja laskutkin varmaan meni sekaisin. :D Ylihuomenna koitan taas! Onko joku toinen koittanut tätä jo? Miten meni? Paljonko vähensit normaalista? Tätähän voi kokeilla ihan missä tahansa liikkeessä, ei tarvitse olla habailuissa.




Crossailin eilen myös, 40 minuuttia menin. Aika leppoisasti. Katselin kaksi jaksoa Will&Gracea dvd:ltä. Tasoa nostin vain kerran, siinä puolivälissä.

Tänään oli jalkatreeniä vuorossa, ja settiin kuului (lämmittelyn lisäksi) normikyykkyä 54,4 kilolla, vinyylit kantapäiden alla ja superiparina loitontajat & pakarat kuminauhalla pallon päällä istuen. SJMV:tä varten laitoin tankoon lisää painoa ja 46kg nousi 3x12. Otti kyllä vähän liikaa jo harteille. Superiparina tälle oli ne takareidet maaten kuminauhalla. Perinteisesti vielä leg curl on ballia ja pohkeet ilman taukoja yksi kerrallaan, 26 kiloa kädessä. Hyvä treeni oli. Niin hyvä, että ainuttakaan kuvaa tai videota en sitten ottanut. :O Mutta korvaan sen alla olevalla pärstäkuvalla. Illalla rahkaostoksille. Tescossa on viime ajat saanut kolme rahkaa kahden hinnalla, ja tästä on otettu ilo irti. :D Tosin viimeksi kassalla kysyivät multa, että onko siinä 24 rahkaa, kun ei osannut laskea. Sanoin, että on. Nii, en mäkään osaa laskea. Autossa kotimatkalla tajusin, että oliko niitä muka 24. Ei, vaan 21. Että se siitä tarjouksesta. :( Ensi kerralla jos kysyy, parempi sanoa vaan etten tiiä. Väärin se menee kuitenkin jos lähden vastailemaan.



maanantai 25. maaliskuuta 2013

Haastevastauksia ja tunnustuskiitos!

Heipä hei ja hyvää maanantaita! Nyt vihdoin on aika vastailla haasteisiin, joita näkyikin olevan ihan kiitettävästi rästissä. :D Ensin luulin, että neljä, mutta kolme se olikin. Yksi näistä neljästä olikin saamani tunnustus, josta en ole tajunnut edes kiittää! Jo sen silloin joulukuussa sain.. apua. :D Ja anteeksi! En tällä kertaa jaa näitä mitään eteenpäin, jos nyt saisi edes hoidettua nämä jollain tasolla pois. :')

Aloitetaan sillä tunnustuksella, eli kiitos Freya tästä tunnustuksesta, sekä sanoistasi!! <3




Tämän lisäksi sain kaksi haastetta, joista molemmat sisältävät viisi kysymystä, sekä haasteen, jossa valitaan kahdeksan satunnaista kuvaa. Ihan mistä vain ja kuvatekstiä sitten kehiin. Näihin minut haastoi MilliEllu ja kuvahaasteen sain Mintulta. Linkit vievät suoraan kyseisiin postauksiin, käykää sieltä katselemassa heidän vastauksiaan! Ja haasteen ohjeet myös, joita en erikseen tähän kirjoittele enää. Kuvahaasteen kuvia ripottelen sinne tänne ja vastaan ensin Millin viiteen kysymykseen, jonka perään Ellun kysymyksiin. Kiitos haasteista ja tässä viimein vastauksia! Koitin valita kuviksi vähän vanhempia sellaisia, ja toivottavasti näistä ei hirveän moni ole täällä ennen näkynyt.


2006 taisi olla vuosi. Aikaa, jolloin kissa
oli nykyistä pienempi ja minä nykyistä
suurempi. :D Vaikka ette sitä ehkä niin hyvin
kuvasta erotakaan. Nuo farkut olisi silti
kahta-kolmea kokoa liian suuret nykyään. :)

1. Osaatko seistä käsilläsi? Jos et, niin aiotko opetella?
En ole seissyt käsilläni vuosikausiin. Jostain syystä ala-asteella meillä oli tyttöporukan kanssa tapana aina ennen tunteja seistä käsillä koulun käytävillä. Silloin sitä ei tarvinnut opetella millään lailla, kunhan heittäytyi vauhdilla käsien varaan ja seinää vasten. Kotona tein samaa eteisen väliovea vasten. Sitten kerran kädet vähän petti alta ja pelästyin, enkä ole sen jälkeen kokeillut. Enkä kyllä ajatellut opetellakaan. Olen nykyisellään niin tohelo ja tapaturma-altis, että jätän ne touhut ihan suosiolla jollekin toiselle. :D


Hullu lettujenpaistaja. 2007/2012.


2. Mikä on paras iltapala?
Rahkaa syön aina iltapalaksi ja se syödään ihan siinä puoli tuntia ennen petiin menoa. Oma rahkani sisältää kardemummaa, kanelia, Innocent -smoothieta, mantelitahnaa, sokeritonta marjahilloa, saksanpähkinöitä ja pari kertaa viikossa tuoreita mustikoita.
Mutta jos ajattelee kysymystä toisella tavalla, niin paras iltapalahan on proteiinipitoinen, hitaasti imeytyvä (eli esimerkiksi maitoproteiini), ja sisältää vielä rasvanlähteen (mulla saksanpähkinä ja mantelitahna), mikä hidastaa proteiinien imeytymistä entisestään -> eli pitkää yötä varten lihaksille riittää siitä sapuskaa, eikä niiden tarvitse syödä itse itseään. :D Mutta näinhän se yksinkertaisuudessaan kärjistetysti menee. Siksi on tärkeää yötä vasten syödä (hidasta) proteiinia.


Perus vesimelonin jälkeinen vatsa. Neljäsosa tai puolikas juuri syöty. Kuva taitaa olla 2009.

3. Jos saisit minkä vain lemmikin niin minkä ottaisit?
En taida tahtoa mitään lemmikkiä tämän kissan jälkeen enää, erinäisistä syistä. Mutta jos unohdetaan ne erinäiset syyt, niin ihannetilannehan olisi asua omassa talossa maaseudulla ja pihalla olisi vahtilammas nimeltä Musti. :) Pupuja tahtoisin tietysti vaikka miljoona, kun puput nyt vaan on parhaita. Mulla oli aikoinaan pupu melkein kahdeksan vuotta.


Tää onkin puoliksi kissa ja puoliksi jänis (eli manx). Ja yhteensä ne tekee siitä varsin ääliön. :D <3

4. Mikä on paras muistosi lapsuudesta?
Ihan ehdottomasti kaikki pitkät ja kuumat kesät mummolassa maaseudulla. Siellä sai aina olla viaton lapsi, eikä ollut mistään huolta. Sitä kulki paljain varpain, kävi uimassa vaikka joka päivä, onkimassa, leikki ja pelasi, kiipeili puissa, vieraili naapurin navetassa ihmettelemässä elukoita ja toisaalla kävi katselemassa hevosia. Sitä valvoi koko yön, telttaili takapihalla, leikki kissojen ja koirien kanssa, käveli pitkin poikin hiekkateitä ja niittyjä. Se oli maailman huolettominta aikaa se.


16-vee. Mummolan naapurissa. Hevosen nimi oli Halli.

5. Mikä on parasta suihkusaippuaa?
En osaa vastata! Yleensä ostetaan mahdollisimman suuri pänikkä, muttei kuitenkaan hinnaltaan ihan hirveä, ja tuoksun pitää olla raikas.


Aina jossain persaus pystyssä. Tämä oisi sitten varmaan 2007.


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1. Mikä/mitkä asiat tekevät sinut tällä hetkellä onnelliseksi?
Täytyy sanoa, ettei tähän ole tällä hetkellä kovin helppoa vastausta, sillä siinä määrin on ikävää asiaa edessä, että se hautaa alleen juuri nyt kaiken muun. Ehkä ainoa selkeä onnenaihe viime aikoina on ollut tämä uusi tukka. :D Että pienistä asioista se onni tosiaan löytyy ja toivottavasti pian taas myös siitä koko elämän pienistä asioista, eikä vain yhdestä hassusta. Muista asioista tiedän olevani onnellinen, mutta juuri nyt en tunne niitä. Pian sitten taas, toivotaan.


2010 kesä. Elämäni onnellisinta ja ihmeellisintä aikaa. Sinä kesänä siitä kaikista suurimmasta haaveesta tuli
totta ja sain sen, mitä eniten tahdoin. Tämä kuva on minun ja mieheni aivan alkutaipaleelta.

2. Jos voisit muuttaa yhden asian elämässäsi, mikä se olisi?
Edelliseen vastaukseen viitaten, kyllä mä hyppäisin juuri nyt kaksi viikkoa ajassa eteenpäin, niin pahin olisi jo takana.

3. Mikä on suosikkiruokasi kautta aikojen?
Tämä vaihtelee ihan kausittain! Pienenä se oli maksalaatikko tai perunat läskisoosilla. :D Sitten teini-iästä sinne päälle parikymppiseksi olisin varmaan ihan suoraan vastannut, että Hesen ateriat. Tai Mozzarella -pakastepizza. Sitten kun mieheni tapasin, niin hänen tekemä kana-caesarsalaatti oli ihan selkeä lemppari ja sitä kyllä sitten upposikin.. :'D Nykyään mulla on monta lempparia, mutta oiskos nuo kasvissosekeitot kuitenkin ykkösiä. Sellaiset, mihin paistelee sekaan vähän sieniä. Ooooohh.. <3


2010 tämäkin, mutta aiemmin keväällä. Jaa olinko pieni?!! JÖSSES. No ylöspäin on tultu ja jotain lihastakin johonkin saatu sentään. 

4. Mitkä ovat tavoitteesi tulevaisuudelle?
Niitä on paljon ja sen verran henkilökohtaisia, että en voi niitä täällä jakaa. Mutta esimerkiksi treenitavoitteita ei ole. Ympäripyöreästi voisin vastata, että olla kokonaisvaltaisesti onnellinen. Siihen liittyy niin paljon, mutta se tosiaan pitää sisällään kaiken tämän, mitä kohtaan tavoitteita on.

5. Mikä on luottovaatekappaleesi?
Farkut. Ylläri. :D Farkut näyttää aina hyvältä. Tietty bootsit on toinen. Ne näyttää aina hyvältä. Ja etenkin farkkujen kanssa. :D


Siinäpä nuo! Kuvia kaivelin kovalevyltä tuntikaupalla ja se vasta oli kivaa! Kiitos vielä haasteista itse kullekin. Kyllä mä koitan jatkossa vähän tsempata enempi. Mutta en ainakaan väliin jätä näitä koskaan, vaikka ihan pikkasen venähtäisi. :D Tietysti nyt joku huutaa kohta, että en ole tehnyt hänen haastettaan.. :') En kyllä ihmettelisi vaikka näin olisi käynytkin. Toivottavasti ei kuitenkaan!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Viikko 12

Kuvituksena sekalaisesti tämän päivän treenistä. Tällä viikolla on pörhelletty menemään seuraavanlaisesti:

Maanantai: jalat. Kesto: 1:14, keskisyke: 126, max: 170, 252kcal.

Tiistai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet. Kesto: 1:14, keskisyke: 121, max: 159, 231kcal.
+ 30min crossailua. Keskisyke: 134, max: 144, 148kcal.

Keskiviikko: lepo.

Torstai: selkä, hauikset. Kesto: 1h, keskisyke: 121, max: 167, 193kcal.
+ 3h kävelyä. 16.34km, keskisyke: 119, max: 148, 515kcal.

Perjantai: jalat, vatsa. Kesto: 1:16, keskisyke: 120, max: 168, 229kcal.

Lauantai: lepo.

Sunnuntai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet. Kesto: 1:19, keskisyke: 120, max: 162, 232kcal.
+ 30min crossailua. Keskisyke: 149, max: 172, 169kcal.




Eilinen ei ollut alunperin tarkoituksella lepopäivä. Oli vaan sitten se päivä, jolloin syötiin taas jokunen särkypilleri. Tänään on sinnitelty ilman ja sainkin hyvät treenit tehtyä. Crossailussa tein taas niin, että viiden minuutin välein tasoa ylös ja kaikki työ jaloilla niin kuin ennenkin. Taustalla soi musiikki ja koneelta katselin, että miten se mies juoksee siellä puolimaratonia. :) Hirveät olosuhteet tuollaiselle kisalle, jonkin aikaa miettivät pidetäänkö kisa vai ei. Päätyivät muuttamaan reittiä, kun tosiaan osa teistä on poissa pelistä tällä hetkellä. Mutta hyvin meni ja hyvä aikakin vielä, näissä olosuhteissa. Tuosta juoksun seuraamisesta kartalta sai kunnon potkua siihen crossailuun ja hirveällä hiellä taas painelin menemään. Viimeisessä viidessä minuutissa hyppäsi ne sykkeetkin jo sinne lukemaan 172. Etureidet huusi, että nainen lopeta jo, mutta en mä voinut lopettaa ennen kuin oli puoli tuntia täynnä. Niih.




Viikon kohokohta oli kyllä taas tuo pitkä kävelylenkki. Siinä on vaan jotain niin mahtavaa kävellä tunteja. En kyllä tiiä miksi, mutta nautin tommosesta ihan hirveästi. Vaikkei se sää ollutkaan niin maailman paras ja naamallani taas siitä maksoin (ja maksan edelleen), niin silti se oli vaan parasta. Yleensähän en ennen jalkatreenipäivää tee mitään rasittavaa jaloilla, edes puolen tunnin crossailua, ettei vaan häiritse seuraavan päivän treeniä. No, nähtävästi sitä voi kävellä vaikka sen kolme tuntia ja silti kykenee tekemään jalkoja heti aamusta. :D




Muuta ihmeellistä läpikäytävää viikossa ei tainnutkaan olla. Ensi viikolla alkaa sitten viikonlopulta se viikon pätkä, mistä en osaa sanoa vielä mitään, mitä treeneihin, syömisiin tai edes internetin käyttämiseen tulee. Mutta katsotaan sitä sitten. Huomenna teen rästissä olevat NELJÄ (!!!) haastetta pois yhdessä postauksessa. Yhden niistä sain jo joulukuussa.. :D Mutta huomenna, vannon!

Sunnuntain jatkot lattialta! (Missä istuin aiemmin enkä enää ja tarkoitus oli laittaa ihan naaman kera, mutta silmänaluset oli semmoiset kunnon mustat, että tyydyin vaan rajusti rajaamaan, kun photoshopatakaan en osaa. :D) En kyllä tiedä mikä tämän kuvan pointti sitten enää on. Ei sillä semmosta taida ollakaan. Mutta siinä on nyt silti.



lauantai 23. maaliskuuta 2013

Ennen - jälkeen (ja reseptejä, kiitos!)

Nimittäin ruokakuvia! Ei kuitenkaan ihan totaalisesti ennen - jälkeen kuin voisi äkkiseltään ajatella, älkää pelästykö. :'D Mutta mitä tapahtuu, kun ruokakuva on otettu?





Niin, että ei se välttämättä niin kovin nättiä ole enää sen jälkeen, kun kamera on laitettu sivuun. :) Mulla on tapana sekoittaa viimeistään loppua kohden ruokalautasen kaikki ainekset sekaisin. Soppaan tietysti aina raejuustoa, sekaisin sinne ja sen lisäksi lappaan sitä lisää lautaselle pienissä määrissä, jotta se on aina kylmää. :) Sekoitteletteko te vai syöttekö nätisti? Mä en osaa pöytätapoja kotioloissa. Nuolen lautaset ja veitsen puuttuessa (eli aika lailla aina) käytän kiltisti sormea veitsen asemesta.. :') Seurassa ja ulkona tietysti syödään nätimmin! ;)

Sitten tähän postaukseen tahtoisin yhdistää esitetyn toiveen, jossa pyydettiin ihmisiltä reseptejä! Haluaisin rajata aihetta hieman niin, että jaa oma suosikkireseptisi, mutta TERVEELLINEN sellainen. Minkä kukakin mieltää terveelliseksi, on varmasti jokaisella hieman eri, mutta että ei nyt niitä selkeitä herkkureseptejä kuitenkaan. :) Mitä terveellisiä sapuskoja sinä kokkailet, mikä on lemppariateriasi, terveellinen välipalavinkki, maailman paras aamupala, jne.? Heitelkää reseptejä kehiin, suurempaa tai pienempää, niin siitä voi saada toiset vaikka mitä vinkkejä! Itseäni tietysti kiinnostaa eniten kasvisruokapuoli, mutta mikä tahansa on lupa jakaa.

Mielenkiinnosta vastaanotan mieluusti myös omituisia ruokamieltymyksiäsi. Sekoitatko jotain johonkin, mitä ei normaalisti sekoitella? Vai syötkö jotain ehkä sellaisenaan, mikä normaalisti on tarkoitus laittaa sekaisin johonkin; veteletkö kypsentämättömiä puurohiutaleita lusikalla naamaan ja ketsuppia suoraan purkista suuhun? Tämän osion ei siis suinkaan tarvitse täyttää terveellisyyskriteeriä! :')

Ravinteikasta viikonlopun jatkoa!

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Naamasta, painosta ja jalkatreenistä

Kyllä otti naamaan koville eilinen kävely ja raekuuro ja kylmä viima. Illalla oli naama tällainen:


On kyllä pahin ja laajin punoitus tähän asti. Ja leukakin! Ennen se on sentään säästynyt. Tuon lisäksi silmät turposivat (ja naama muutenkin) kuin ei olisi nukkunut moneen päivään ja jo lenkin jälkeen oli kuin hiekkapaperia täynnä. Aamulla en meinannut saada silmiä auki ollenkaan, oli ihan rutikuivat ja turvoksissa. Ja tällä punanaamalla mennään nyt muutama päivä taas. :( Kirveleekin välillä. Mutta mitä tämä on ja onko tälle nimeä? En vieläkään tiedä. Kylmäurtikaria on ollut ainoa epäilykseni, mutta sitähän se ei voikaan olla, koska se menee ohi. Tämä kestää päiviä. Se on jotain muuta. Pitänee laulattaa googlea oikein kunnolla.. No, onneksi oli edes kiva lenkki. :')

Aamupaino oli +600g. Tämä ei ole katastrofi, sillä asiaan on vaan joku miljoona syytä:

- Eilinen kävely ja jalat oli aamusta kivikovat, eli kai ne jotain keräsivät itseensä
- Eilisen kävelyn vuoksi suurempi ruokamäärätankkaus, jotta palautuisi tämän aamun jalkatreeniin
- Tukkakin painaa
- Eilen ei vatsa toiminut ihan toivotulla tavalla
- Ja se tietoinen päätös, että painon ei tarvitse nyt edes pudota enää, koska edessä on hankalampi viikko (mikä alkaa tuossa viikon päästä), jonka aikana ei todennäköisesti ruoka maistu. Että on jotain pudotettavaa silloin.

Todennäköisesti paino on oikeasti siinä samassa missä se oli viikko sitten. Ruokamäärä ja muut sitten nosti sen ylöspäin. Sinänsä turha punnitus, kun tiesi, ettei se todellista painoa näytä, mutta tietää sitten taas viikon päästä missä mennään.

Mutta hei, onneksi söin eilen sitten enempi, sillä tänään ei koipia aristanut yhtään! Olin ihan yllättynyt asiasta, sillä kyllä tuollainen kolmen tunnin reippailu yleensä tuntuu jaloissa seuraavana päivänä. Olihan ne kovat, muttei arat. Ei muuta kuin treeniä sitten vaan heti aamusta, ja kunnon setin sainkin tehtyä. Ihan kuulkaas hiki tuli. :D Vaikka sisällä on nyt tosiaan viileää, täällä alkoi illemmalla eilen hirveä myrsky ja se vetää kyllä viimalla koko kämpän läpi. Siksi vähän enemmän vaatetta päällä näinä päivinä treeneissä.




Settinä tälle päivälle oli seuraava:

Lämmittely crossarilla 5min

Syväkyykky 34,4kg 12-12-10

Superina:
SJMV 41kg 3x12
Takareidet maaten kuminauhalla 3x30

Superina:
Leg curl on ball 3x25
Loitontajat+pakarat kuminauhalla pallon päällä 3x30

+ vatsat:

Triplasarjana:
Russian twist 20kg levypainolla 2x40
Voimapyörä 2x20
Hoover 2x1:30min


Aikaa kului 1:16. Fiilikset pitkästä aikaa jalkatreenistä oikein hyvät, sen sijaan että olisi ollut ihan kivat. Vähän tiputin kyykyssä painoa, kun en ihan tiennyt mihin näistä jaloista on, ja tuo kilomäärä toimi tänään hyvin. SJMV:ssä menisi varmaan paljonkin suurempi painomäärä, mutta ottaa mulla hartioihin kaikki tuollaiset suuren painon roikottamiset. Tuokin on jo siinä rajoilla, että mikä antaa ensin periksi, hartiat vai se, mitä siinä oikeasti treenataan. Lopun vatsatriplat sinetöi setin kivasti ja sai kyllä puuskuttaa niissäkin! Hooverit siihen noiden kahden perään niin kramppiinhan siinä meinasi koko vatsa mennä. Aika kivaa. <3

Nyt kello on vasta puoli kaksitoista. Ja se ois perjantai. Hyvät viikonloput!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Torstai on kuvia täynnä

Jaa jotain treenijuttujakin välillä? Kyllä! Torstaissa on riittänyt liikuntaa neljä tuntia. Mutta ennen kuin mennään siihen, pitää käydä läpi tietysti tukkatilanne. :D Eilen oli treenivapaapäivä, kun aamulla oli bisneksiä ja iltapäivällä oli sitten aikaa tukkabisneksille! Laitoin ne teipit päähäni. Parisen tuntia siihen ainakin meni ja hermot vain kerran, eli tuloksellinen operaatio. Mulla on todella pitkää teippitukkaa ollut ja laitoin sitä tuonne alle vähän eri sävyksi (vaaleampi ruskea) ja piti lopussa ottaa sakset käteen ja lyhentää sitä sellaiseksi kuin edellisissä kuvissa.. MUTTA. Enhän mä sitten raaskinutkaan! Mä tykästyin! Ainakin toistaiseksi. Voi olla että hermot menee näin pitkään aika nopeasti, mutta hetken aikaa tahdon olla tällainen vallaton aaltoilevatakkutukka luonnonlapsi pikkutyttö. Nii. :D

Eiliseltä tämmönen naturellinaama. Eikä tukka mahtunut edes kuvaan. :D Kissa sentään mahtui!

Sitten tähän päivään! Ei kuitenkaan ihan vielä tukkajutuista poiketa, vaikka treenikuvia onkin. :') Tuon toisen kuvan tarkoituksena on havainnollistaa tätä mun oman tukan tämän hetkistä väriä ja miten iiiiihanasti se punainen loistaa sieltä läpi eri valossa. Mä niin tykkään! Kyllä se tuossa kakkoskuvassa näkyy, kattokaa ny!




Tästä on helppo jatkaa muihin juttuihin.. Ja oikein OIKEISIIN treenikuviin. Tavallaan. Päivän vatsa ja kylki. Kumpaakaan ei tosin treenattu tänään..




..vaan tänään oli selkä-/habapäivä! Ainoa aiheeseen liittyvä kuva on kännykällä napsaistu omasta vinkkelistä. Yhtään ei käsi tärissyt, ei yhtään. Siksi tuo kuva on noin tarkka.




Oli napakka ja hyvä treeni. Hämmästelin oikein, kun tunti siihen vain meni! :O No, eipähän mennyt lorvimiseksi ainakaan. :) Punttitreenin lisäksi tahdoin aerobista tehdä, mutta nyt ei kyllä houkuttanut ollenkaan crossailu. Mä tahdoin pihalle. Oli sitten kuinka kylmä tahansa, tulkoon naamasta vaikka kuinka laikukas ja kuinka moneksi päiväksi tahansa ja tulkoon varpaisiin taas uusia kylmänkyhmyjä, meikä tahtoo kävellä! Kyllä mä siinä yhdessä kohtaa harkitsin uudelleen hetken aikaa, kun kiskoin miljoonia housuja ja sukkia ja paitoja toistensa päälle, että tarkenisin siellä, mutta ajattelin, että jos nyt edes tunnin saisi oltua niin hyvä on. Pipo piti tietty laittaa päähän, enkä tällä kertaa nostanut noita korvaläpyskäosia edes tuonne päälle, että suojaa korvia hyvin tuolla ilmassa. Kuvia otin teille ja tosi laadukkaita tietysti taas. Joskus kyllä mietin, että miksi en voi olla normaali. Mutta en mä sitten enää jaksa miettiä ja siksi täällä on tällaisia kuvia. :D




Ja ulkona oli iiiiiihana ilma! Muutamaan kertaan tuli mentyä semmosta kantapääluisua sekunti tai kaksi, oli vähän liukas alkumatkasta. Lähdin niin aikaisin, että oli vielä kylmä. Mutta oli aivan ihana keli.




Ajatusprosessini lenkin pituudesta meni kutakuinkin näin: "No jos edes tunti.. Jaa mut täällä on kiva ilma, pitäiskös se perus 8 kilsaa.. Vai oisko 10 kilsaa kiva? 12? HYVÄ ON HYVÄ ON MENNÄÄN SE KUUSTOISTA NIINKUIN SILLON YKSI SUNNUNTAI!" Ja siitä se ajatus sitten lähti.. :D

Aurinko lämmitti tosi kovin, eikä tuullutkaan juuri yhtään. Oikein tuli sellainen olo, että olin aivan ylipukeutunut. Tuli ihan kunnolla hiki! Sen verran kunnolla, että vähän toivoi, ettei se aurinko nyt ihan koko aikaa paistaisi. Kannattaa varoa mitä toivoo.. :D



"Tommonen pilvimassa.. no ei kai se tänne tuu kun mä meen tästä vasemmalle.."

Kuuden kilometrin kohdilla aurinko meni pilveen. Hetkeä myöhemmin kattelin, että tuolla kauempaa satelee jotain.



"No ei se mitään, toivottavasti lunta sitten mieluummin ainakin kuin vettä. Kun ei ainakaan rakeita olisi."

Tuuli yltyi oikein kunnolla, tuli kylmä kun vaatteet oli ehtineet hiostua ja sadealue lähestyi. Eikä se ollut lunta. Eikä vettä. :D


RAKEITA PERKELE. :D

Rakeita tuli niin hemmetisti ja suoraan edestä vaakatasossa. Kyllä sattu naamaan. :D Oli kun neuloilla olisi pistelty! Niitä tuli ainakin kilometrin ajan ja sitten onneksi vihdoin helpotti. Tietysti justiinsa sopivasti kun käännyin ympäri, eikä ne olisi enää sattuneet naamaan. Kyllä siellä suomalainen karaistui taas, PERKELE. :D Että katotaan mitä laikkuja tästä seuraa iltaa kohti. :') Ihan kivasti jo nyt punottaa.

Ei se aurinko sieltä enää kuin äkkiä ohimennen moikannut ja välillä satoi lunta ja välillä muuten vaan oli harmaata. En mä onneksi jäässä ollut, eli vaatetta oli kyllä sopivasti, kun se suurin hikikin kuivui tuossa raekuuroshokissa. :D Pientä vertailukuvaa tältä päivältä ja viime 16 kilsan lenkiltä alle kolme viikkoa sitten, sama paikka:

Kevät on peruttu.

Matkan loppuvaiheilla tuli vielä yksi raekuuro, muttei onneksi tuulen kera vaan suoraan ylhäältä alas. Suurimmaksi osaksi meininki oli tämä:




Jalat muuttuivat aika tönköiksi matkan puolivälissä ja välillä kiristi toista nivusta. Viimeiset kilometrit sattui takareisiin, kankkuun ja polvitaipeeseen. Ihan oli pökkelöt koivet. Mietin, etten tosiaan ole näitä kävelyitä nyt päässyt yli kahteen viikkoon tekemään niin olisi voinut aloittaa jostain muusta kuin kuudestatoista kilometristä.. :D Kotiin kun pääsin niin oikein lihaksia pakotti! Nappasin sellaisen kunnolla kypsän päärynän käteen ja järsin sen nassuuni ja lisäksi bananan nut muffin -protskupatukan. Pakotus lihaksissa helpotti heti. 

Mulla on taas nuo triggerit äityneet jostain syystä juilimaan, oikea käsi särkee öisin ja vasen vihloi nyt kävellessä noin puolet koko matkasta. :( Kipu helpottaa heti kun nostaa käden toisen käden avulla rennoksi puuskaan, mutta kun jatkaa normaalisti kävelyä niin taas juilii. Höh. Muuten ei kyllä oo vaivanneet, yöllä vaan ja kävellessä pidempään. En tiedä sitten mikä siinä kävelyssä on niin poikkeavaa kädelle (tai siis latsille kun siellä se trigger on).

Siitä sitten menin suihkuun ja tukka painoi ainakin tonnin märkänä. :D Täytyy muuten ottaa tukan paino myös huomioon punnituksessa huomenna, hah! Veikkaan, että kolmisensataa grammaa voisi olla nyt päässä. Mutta enivei, ruokaa tein itselleni ja kasvissoppaa oli taas vuorossa. Tomskuinen porkkanasoppa yrteillä. Oikein ilokseni koristelin annokseni basilikan lehdillä. Awwwww.. :D




Tuohon tietysti vielä raejuustoa sekaan. Mulla taitaa mennä varmaan ainakin 300g raejuustoa aina soppa-annoksen kanssa, jos syön isolta lautaselta. :')

Kävelystä vielä tämä perusdata, eli pituutta oli lenkillä 16.34km, kesto kolme tuntia, keskisykkeellä 119 mentiin ja maksimit kävi lukemassa 148. Energiaa meinasi kulutetuksi 515 kcal.

Jaa joo.. Huomenna aamulla ois niinku jalkatreeni. No justiinsa joo. :D

p.s. Eilen kävin läpi linkkejänne ja esittelyitänne siihen aiempaan postaukseen, kiitos kaikille! Vastailin sinne teille sitä mukaan kun tutustuin. :) Että kaikki, jotka tilasivat kommentit sähköpostilla saivat varmasti aika paljon sähköposteja pitkin iltapäivää. :D :D