sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Viikko 3: ennätyksiä, mustelmia ja herkkuruokia

Treenisuunnitelmat tämän viikon suhteen olivat taas jotain muuta kuin toteutus, mutta hyvä viikko siitä silti tuli; piti vain vähän soveltaa! Tämä oli siis ensimmäinen kova viikko taas kevyen jälkeen ja saikin muuten paikat ihan kivasti kipeiksi.. Eikä vähiten hieronnan vuoksi!

Maanantai: jalat. Kesto: 0:59min.

Tiistai: lepo (hieronta).

Keskiviikko: lepo.

Torstai: ojentajat, olkapäät. Kesto: 0:58min.

Perjantai: lepo.

Lauantai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 60min.

Sunnuntai: vatsat, kyljet. Kesto: 0:38min.


Maanantaina oli hyvä tehdä jalat alta pois, sillä hieronta odotti tiistaille. Tiesin, että olen sen jälkeen pitkään kipeä, mutta olin kyllä vieläkin enemmän kipeä kun osasin odottaa (siitä kohta). Tarkoitus oli tehdä jalat tähän viikkoon vielä uudelleen nyt sunnuntaina, mutta kun olen tällainen hyvin hidas palautuja, niin en sitten palautunut hieronnasta siihen mennessä. Tilalla tein vatsat, joiden kohtaloa en ole oikein onnistunut ratkaisemaan näissä iltatreeneissä. Nehän kuuluu mulla tuohon olkapäiden ja ojentajien kanssa samaan treeniin, mutta kun tulen töistä kotiin niin syön kupuni niin täyteen (koska iso nälkä), ettei sitä huvita loppuiltana koittaa treenailla. Nyt sain kuitenkin tehtyä niitä näin sunnuntain iloksi, kun ei jalkoja viitsinyt vielä kiusata. Oli kyllä pitkästä aikaa kiva kiusata vatsaa kunnolla! Ohjelmassa oli rutistuksia pallolla, voimapyörää, hoovereita, russian twistiä ja kylkitaivutuksia.

Muutenkin treenit on tällä viikolla menneet hienosti. Vaikka olisi illalla töiden ja ruokailujen jälkeen väsyttänyt ja itsensä on saanut puoliväkisin raahata tuonne alakerran treenihuoneeseen, on siellä sujunut kuitenkin loistavasti. Esimerkiksi torstaina superväsyneenä aloitettu treeni alkoi uudella ennätyksellä ranskalaisessa punnerruksessa (maaten), kun toistot kasvoivat edelliseen nähden kahdella ensimmäiseen sarjaan. Ei hullumpaa!

Pumat on normikyykkyyn/syväkyykkyyn, Asicsit split squattiin ja ilman kenkiä tehdään boksikyykyt. Niin on paras.

Hieronta oli tosiaan tiistaina ja menin sinne aukomaan penikat ja pohkeet, sillä kesällä postinjaossa tulehtuneet koivet vähän jo ilmoittelivat taas itsestään pääasiassa jäykillä nilkoilla, ja kestojumipohkeilla. Lähelläkään kesän tilanteessa ei olla oltu, enkä usko sen sinne koskaan enää menevänkään (kunhan en työkseni enää portaita juokse..), mutta en jäänyt odottamaan tilanteen pahenemista tämän enempää, vaan hoidin nuo nyt, pitkälti siis ennaltaehkäisevästi. Pekalla tietysti taas kävin, kuten aina ennenkin ja olen varmaan niin monet ylistävät sanat jo sanonut, ettei tällä kertaa tarvitse. :D Suosittelen kuitenkin, taas.

Penikat oli taas käsittelyssä tosi arat ja samoissa kohdissa tuntui suurimmat kivut kuin ennenkin, eli siinä sisäsyrjällä. Vasen oli tälläkin kertaa pahempi, samoin sieltä pohkeen puolelta. Siellä se suurin pohjejumikin oli ollut. Tällä kertaa päästin myös yhden tai kaksi ärräpäätä, vaikka ennen on sattunut tätäkin enemmän. Olen selkeästi vapautunut, enkä osaa enää käyttäytyä. :D Jalkapohjiin kielsin koskemasta, koska se on vaan ihan p*rseestä. :D Mutta Pekka sai ylipuhuttua, että otetaan edes kevyesti, jotta saadaan verta virtaamaan sielläkin. Aika rajoilla mentiin sillä kevyelläkin, mutta ei mitään siihen verrattuna, mitä se voimakas on. Mää vaan vihaan melkein eniten maailmassa sitä kun kunnolla otetaan jalkapohjia, niin että rutina käy. Se on jotain ihan kamalaa ja olisi hyvä kidutusmuoto mulle, jos joku sellaista mulle suunnittelee ja kaipaa vinkkiä. :D

Lopuksi otettiin vielä forkut, kun vähän jäi aikaa. Oli niitä jumituksia sielläkin.

Olin ollut ihan jäässä ennen hierontaa ja väänsinkin siinä krokotiilin kyyneleitä, etten tahdo ottaa mun sukkakerrastoani pois, mutta kun oli polvisukkaa jos toistakin, niin pakkohan ne oli pois ottaa. Eikä muuten ollut kauaa kylmä.. :D Tuskanhieksi se muuttui aika äkkiä, kun sen verran sattui. Huomasin kuitenkin jo siinä pöydällä maatessani, että keho tärisisi ja hampaat meinasi kalista, vaikka kylmä ei ollut. Ja kun sieltä kävelin autolle hieronnan jälkeen, oli tärinä jotain ihan sairasta. Hampaat hakkasi niin kovin yhteen, etten pystynyt juuri puhumaan. Eikä mun ollut edes niin kylmä! Samanlaisen reaktion koin aikoinani kun ensimmäistä kertaa kävin hieronnassa joskus 2009.


Vasen kuva on tuo vasen jalkani heti kotona, eli hieronta oli juuri suoritettu. Ihan vähän turposi ja olisi varmaan näyttänyt jo tuolta siinä kun forkkuja jo lopuksi käsiteltiin. Jomotus alkoi heti myös kotona ja sen vuoksi sitä päädyinkin vilkuilemaan, että mitä siellä oikein on. Illalla alkoi punoitus (keskimmäinen kuva). Oikealla näkyy kuva oikeasta jalasta. Tuollaisen mustelman saa sillä, että kolhaisee jalkansa paria tuntia hierontaa ennen oikein kunnolla ja sitten sitä kohtaa hierotaan oikein kunnolla.

Seuraava päivä töissä ei ollut kovin mukava, sillä jokainen askel aiheutti tärähdyksen ja etenkin tuo vasen sattui tosi kovin joka askeleella (joita mulla tulee lähes tai yli 10 000 joka päivä). Lisäksi jalat oli kuin lyijyä ja niitä jomotti ja tuntuivat tosi turvonneelta. Voi sitä hetkeä kun pääsi hetkeksi istahtamaan ja sai jalat oiottua! Hetken aikaa kävi hirvittävä sydämenjytke niissä ja sitten helpotti. Olisi varmaan ollut hyvä jos olisi ollut vapaapäivä seuraavana päivänä hieronnasta..

Hieronnasta eteenpäin olen myös hikoillut kuin mikäkin mummotautinen ja nälkä on ollut infernaalinen. Jotain taisi lähteä liikenteeseen.

Nyt on turvotus laskenut ja jalat lähes normaalit. Vielä kuitenkin kiristää jonkin verran ja huomaan, että palautuminen on kesken. Vasen jalka on aika kosketusarka edelleenkin, kun turvotuksen ja punoituksen tilalle on tullut mustelmat, mutta tuskaa ei sentään enää tarvitse kokea. Todennaköisesti tiistaina olisi edessä jalkatreeniä ja uskon kyllä niiden siiheksi jo olevan täysin kunnossa.

Niskan ja selän tilannetta käytiin samalla läpi siinä hieronnan ohessa (josta kirjoittelin täällä) ja mietittiin miten sitä olisi paras lähteä hoitamaan. Suurin ongelma lienee palautumisen hitaus ja sen aiheuttama viikon-parin edellistä huonompi vointi, joten päädyttiin siihen, että hyvin kevyesti tullaan ottamaan. Lisäksi ehdotin, että jos se pitäisi ottaa niin, että ei enää odotella sitä, että se huono vaihe menee ohi, vaan otetaan jokunen kerta ihan viikon välein. Sillä aiemmin hieronnan hyöty on ollut aika heikko. Hetken aikaa on tosi hyvä olla, mutta jo seuraavana aamuna tilanne saattaa olla toinen. Ja sitten sitä huonoa kestää sen parisen viikkoa ja kun se menee ohi, tulee tilalle se sama olo kuin mulla on aina, eli se mun normaali. Eli jotain pitää eri tavalla tehdä kuin ennen ja tuo voisi olla yksi ratkaisu, että ei odotella sitä laskua sinne mun normaaliini asti. Kokeillaan tätä siinä vaiheessa, kun ei ole mitään suurta ja tärkeää menoa näköpiirissä, eli silloin kun ei haittaa vaikka en hetkeen tajua melkein mistään mitään. Ensi kuuhun menee ainakin.

Ruokapuolella on taas niin paljon kaikkea, etten tiedä mistä aloittaisin. Olen edelleen aivan innoissani tästä vegaaniudesta, enkä ajattele enää maitotuotteita ollenkaan, siis edes siinä mielessä, että ruokaa syödessä mieleen juolahtaisi ei tämä kyllä tosiaan raejuustoa kaipaa. Tämä syöminen on vaan niin paljon parempaa, niin paljon herkullisempaa ja niin paljon hienompaa kuin ennen!

Aloitellaan vaikka niillä viikon lämpimillä ruoilla:

Riisinuudelia ja pinaattinen valkopapukastike. DROOL.

Riisinuudelin jämiä, pakastekasvissekoitus ja kidney-papuja. Säälittävän pienen annoksen vain tein, grrr.

Itse tehdyt lohkoperunat ja kermaiset parsakaalit.

Ristikkoperunat ja falafelit.

Perunasuikaleita, pakastevihannessekoitusta, pinaattia ja Anamman -palluroita (kuva alempaa). Ja viininlehtikääryleitä!

Ainekset onkin näkyvissä, joten semmoista tämä oli. :D Kikherneet oli pettymys, ensimmäinen kerta kun käytin kuivattuja.
Olivat kuivia vielä kypsentämisenkin jälkeen, hmph. Tuo currytahna on jotain taivaallista ja sitä menee melkein joka ruokaan!

Parhauspikaruokaa! Ristikkoperunat ja nämä palluraiset pakasteosastolta. On hauskoja
palloja! Soijaahan ne on. 

Sitten pari muuta ruokapuolen juttua. Tai suklaapuolen juttuja nää taitaa olla. :D Kokeilin tehdä itse suklaata (ihan päästäni siis kehittelin) ja siitä tuli aika kivaa suklaasorbettia! Ei ollut sitä suklaata kun tarkoitin siitä tulevan, mutta oikein hyvää näinkin.

Ainekset yllä. Paitsi cat food. :D

Ostettiin kokeeksi myös riistokaupasta (P&S) pari levyä maidotonta suklaata, kun ei olla tommosia koskaan maistettu. Molemmat oli pettymyksiä. Tuo normisuklaa haisi jo aika vahvasti jotenkin pistävälle ja siltä se maistui myös. Mustikkaversiossa maistui mustikat, mutta suklaamassa oli täysin mauton. Ei enää jatkossa näitä ja ketuttaa, että annoin rahaani tuohon liikkeeseen ylipäätään näin paljon. Pitää opetella siis itse tekemään omat suklaat. ;)


Jotain hyvääkin onneksi, ja se oli tämä jätski! En ole koskaan syönyt muita kuin maitojäätelöitä. Soija maistui aika voimakkaasti parilla ensimmäisellä lusikallisella, mutta sitten siihen turtui. Hyväähän se oli ja tuli laatikko syötyä kahteen pekkaan samana iltana. :) Ostetaan uudelleen!

Paljon enemmän kuvia ja arkijuttuja löytyy Instagrammista, jota spämmäilen välillä aika turhankin ahkerasti. :D Ehkä olen jo vähän rauhoittunut kuitenkin.

Oman elämäni inventaariossa oli tällä viikolla aiheena ihmissuhteet, jonka ainakin toistaiseksi jätin nyt tekemättä. Ihan vain siitä syystä, että sen jälkeen kun ollaan Suomeen tultu taas, olen miettinyt näitä asioita aivan hirveästi. Olen myös kirjoittanut niistä aivan hirveästi ja niitä tekstejä löytyy toisen blogini puolelta. Siispä mitään varsinaisesti uutta ei nuo kysymykset minulle tuoneet, kun kaikki on niin tuoreessa muistissa ja kaikkea niitä ajattelen edelleen melkein joka päivä. Pitkälti siitä lähtien olen niitä pohtinut, kun tajusin, että täällä seuduin on aika perhanan mahtavia ihmisiä!

Ensi viikolla pitäisi kirjoitella ainakin yksi postaus tänne (sunnuntaisen lisäksi) ja toinen toisaalle. Toivottavasti saan aikaiseksi (eli työpäivät ei veny liian pitkiksi). Jos kiinnostaa minkä olen huomannut ja todennut aivan huikean toimivaksi kikaksi huuliherpeksen hoitoon, niin pysy kuulolla! Mun elämäni ei ainakaan ole enää entisellään. :D Kettumainen vaiva, mutta nyt vähän helpottaa senkin suhteen. Se on hienoa se.

Ei muuta kuin ensi viikkoa kohti! Olkoon se jokaiselle mieluinen.

17 kommenttia:

  1. Hui! Toi turvonnut jalka! :S
    Luin taas moneen kertaan tämänkin tekstin. On niin kiva lueskella sun juttuja. :') Me otettiin just ylös kaikkia vegaanireseptejä sieltä Chocochili-blogista, kun Santulla tuli kuulemma kokkausinnostus, heh. Sun ruoat näyttää taas niin hyviltä. Toi kermainen parsakaali, nam!

    Mä olen joskus syönyt tuon saman merkin toffeetuuttia ja se oli kyllä hyvää. :P

    Ja mäkin jätin sen ihmissuhdejutun Oman Elämän Inventaariossa väliin, kun on tullut mietittyä niitä niin paljon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turvonnut jalka varmasti tuntui samalta kun näytti. :')

      Hihi, oot kyllä ihan hupsu. :') Mutta silti tietysti kiva, että tykkäät lueskella. Niin mäkin sun juttujasi, ja huomenna otan taas ne miljoonat rästipostaukset työn alle! Ihan parhautta on lukea monta tekstiä Rinkeliä putkeen, vaikka vähän harmittaakin, ettei niitä ehdi lukea sitä mukaan kun niitä ilmestyy.

      Peukut Santun kokkausinnostukselle ja varsinkin vegaaniselle sellaiselle, jee! :')

      Täytyy koluta jätskialtaalta myös tuo tuuttiosasto. Ettei tarvitsisi aina syödä näin isoja määriä. :D Ja siis pakkohan se on syödä kaikki mitä on ostettu.. ;)

      Yllättäen meillä oli sama skippaus tuossa haasteessa. :)

      Poista
  2. Kaurajäätelöä, se on super hyvää. Tosin kallista, mä ainakin tykkään.
    Oatly merkkisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on hyvää, mutta siinä on ongelmana se kaura. :D Joskus voin kokeilla kun sattuu viljallinen päivä sellaiseen hetkeen, että tekee mieli jätskiä.

      Poista
  3. Voi että kun nää siun "ruokakoonnit" on aina niin herkullista katsottavaa! :) Muistatko minkä verran mitäkin laitoit tuohon suklaasorbettiin? Samat ainekset kun löytyy omastakin kaapista ja eihän tässä melkein malttais olla kokeilematta..nam! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin näitä kokoaa aina kuola poskella, kun hyvin muistaa miltä maistuu. :D Mutta se mitä en muista, on ainesten määrät tuohon suklaasorbettiin! Tuli tehtyä niin, että ensin laittoi jonkun määrän. Ja sitten huomasi, että jotain on liikaa ja jotain toista liian vähän ja niitä tuli tasattua.. Ja sitä touhua jatkui aika monta kertaa ja minuuttia. :D Uskon, että säveltelemällä saa kyllä hyvää!

      Poista
  4. Mä oon kokeillut kymmeniä vegaanisuklaita, ja aina ne vaan on yhtä pahoja :D. Ainoa, mitä syödään silloin tällöin molemmat on GoMaxGon Jokerz ja Twilight. Niitä saa ainakin vegetukusta: http://www.vegetukku.fi/tuotteet.html?id=9/76 (jos ei oo tuttu kauppa ennestään)

    Ja sit ehkä paras vegejäätelö on tylsästi R-Icen vaniljajäätelö ja tuutti. Mut kyllä me noita tofulinejakin syödään.

    Noi hierontatuntemukset oli niin tuttuja. Mulla siis pelkästään forkkuja avatessa kroppa hikoili niin voimakkaasti, että hierontapöydän lakana oli aivan märkä. Melkoisen turvotuksen sait kyllä jalkaasi!

    Lähetä vähän tota kokkausinspiraatiotasi tänne päin. Nimimerkillä parhaillaan elän energiapatukoilla..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, hyvä tietää, ettei turhaan rahaansa noihin erilaisiin suklaisiin enää anna. :D Kiitos vinkeistä noihin ehkä mahdollisesti vähän parempiin. ;) Täytyy jossain vaiheessa tutustua.

      R-Ice oli toinen vaihtoehto, mitä kaupasta kattelin. Tulee kyllä testattua jossain kohtaa.

      Vähän hävettää sellainen yltiöhikoilu, mitä siinä hierojan pöydällä harrastaa. Mutta uskon, että sellainen ei ole sille hierojalle kuitenkaan mikään epätavallinen kokemus, eiköhän nuo oo tottuneet. Turvotus oli kyllä taas aikamoinen. Ja joka kerta tulee hieronnasta jotain vähän uudenlaista ja voimakasta reaktiota. Aika jännä tää keho kyllä.

      Mää täältä puhaltelen sinne suuntaan tätä kokkausinspistä. Pitäisi saapua parin päivän sisällä.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Maista kaura-vaniljajäätelöä! Se on superhyvää :)
    Samoin kokeile tummia suklaita, esim. punnitse ja säästästä (vaikka kallista onkin, mutta mun mielestä terveellisestä kannattaa maksaa) carob-suklaata ja muita vähäsokerisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maistan joskus kun pidän taas viljallisen päivän, eli kerran tai pari kuukaudessa on mahdollisuus. :)
      Tumma suklaa ei ole mun mieleen. Mun mieleen on suklaista ainoastaan maitosuklaa ja jos suklaa ei maistu sille niin ihan turha syödä. :D

      Poista
  7. Punnari on kyllä sikakallis kauppa, vaikka sillä edullisen maine jostain syystä onkin. Esim. samat Clippersin teet, joita peruscittarissa myydään 2,5€:lla, maksaa punnarissa 4,5€. Hmm. En ole jostain syystä missään muualla törmännyt kritiikkiin ko. kauppaa kohtaan. No, Heidiin voi aina luottaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kyllä on! En oikein ymmärrä mistä se edullisen maine tulee. Nimestä varmaan. :D Mutta aika pitkälti kaikki siellä maksaa pari euroa enempi kuin normikaupassa. Ihan ne pähkinätkin. Eli punnitse ja et varmasti säästä. :D

      Poista
  8. Ootko kokeillu härkäpapurouhetta? Sisältää paljon protskuu, ja mun maha ainakin sietää sitä paremmin kuin soijaa, koska se ei nimestään huolimatta oo varsinaisesti papu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä en ole kokeillut, mutta siitä olen paljon hyvää kuullut ja olen sen kaupassa jo paikallistanut. :D Mun vatsani tuntuu nykyisellään kestävän vähän paremmin soijaakin, tietyssä muodossa. Esim. nämä palluraiset eivät aiheuttaneet mitään reaktiota. Toinen juttu oisi ainakin kuivatut soijatuotteet, kuten just se soijarouhe. Tai soijajogurtti.. Mutta soijaa en nyt muutenkaan syö kuin kerran tai kaksi viikossa, kun en pidä sen jatkuvaa puputtamista ehkä niin terveellisenä, itselleni ainakaan. Vielä joku päivä ostan tuota härkäpapurouhetta! ;)

      Poista