maanantai 27. tammikuuta 2014

Kuvakulmia ja lötkörahkoja

Tänään olin fiksu ja jätin crossailut väliin, vaikka normaalisti niitä maanantaisin harrastelenkin puntteilun lisäksi. On edelleen jalat ihan hassut viime perjantain jalkatreenistä. Ei ole enää lihaskipuja, mutta jotain outoa niissä on, kun on ihan sellaiset pökkelöt. Annoin niille siis lepoa, kun huomenna on edessä jalkatreeni taas. Kävelyä olisin voinut harkita, jos tuo ilma olisi harkinnut mua. Ei harkinnut, eli en mennyt. :D


Mutta ennen näitä mietteitä oli punttien parissa hääräilyä, hauis-/selkäosaston parissa. Jälleen perushyvää puurtamista ilman mitään suurempia kohokohtia, tai huonojakaan hetkiä. Järjestystä olen vähän muuttanut ja on pitänyt joissakin liikkeissä tipauttaa painoja sen vuoksi. Tuntumalla treenataan, ei painolla! Jostain syystä tänään alkoi tökkiä keskitetty hauis, ehkä koska se on siirtynyt treenin viimeiseksi liikkeeksi, enkä meinaa saada siksi siinä enää edes kuutta kiloa ylös! Tänään ensimmäisen sarjan jälkeen heittäydyinkin penkillä toiseen asentoon ja tein kolme sarjaa haboja sillä vaivaisella kuudella kilolla vinopenkillä maaten. Kuvakulmahan oli erittäin mairitteleva..

:'D Mulle tuli tästä mieleen tämä kuva, vaikkei samanlainen olekaan. :D

Treenin jälkeen salakuva kissasta. Pylly penkin selkänojalla ja varpaat patterilla lämpenemässä.

Ruoanlaittohetki viivästyi paljon alkuperäisestä ajoituksesta erinäisten tapahtumien vuoksi ja kun vihdoin pääsi ruokaa laittamaan, meinasin, että jotain nopeaa sen pitää olla. Kurkistus jääkaappiin ja parit kesäkurpitsat ja palsternakat ulos sieltä. Kesäkurpitsat halki, valkosipulista öljyä ja mausteita päälle. Palsternakat kuorin ja lohkoin pieneksi, pyöritin valkosipulisessa ja chilimaustetussa öljyssä + mausteissa. Kaikki samalle pellille uuniin kahteensataan asteeseen ja 40-50min myöhemmin kaikki oli valmista. Salaattivuoren ja raejuuston kanssa lautaselle ja nälkää kohti, eli vatsaan.


Niin hyvää! Jotenkin näiden maut täydensivät toisiaan hienosti. Palsternakkahan on aika voimakkaan makuinen, kun taas kesäkurpitsa on mieto. Yhdessä olivat juurikin sopivia!

Ja sitten.. Eilen kirjoittelinkin rahkasta. En tiennyt, että ihan näin nopsaan piti jo siirtyä niihin uusiin rahkoihin, mutta näin kävi. Jännä hetki oli avata purnukka ja katsoa, että oliko se juurikin sellaista kun olin pelännyt sen olevan; lusikalla kaavittavaa, löysempää rahkaa.. Arvatkaa oliko?

Oli. :(

Olen niin tykännyt siitä tönköstä rahkasta, mikä tipahtaa purnukasta kokonaisena pois. Tämä ei tipahda ja tämä ei ole tönkköä. Siinä missä edelliseen sai laittaa jopa puolisentoista desiä smoothieta maustamaan, saa tähän lorauttaa vajaan puoli desiä, jottei mene aivan liian juoksevaksi. Ja kun tässä on nyt sitä energiaakin paljon vähemmän kuin ennen, laskin, että päivässä mulla tipahtaa nyt kalorit sen verran, että jostain pitää ottaa ylimääräiset noin sataviisikymmentä kaloria. Makunsa puolesta tämä on paljon kevyempää. Jotenkin ilmavampaa. Ei se onneksi mitään pahaa ole kaikkine lisukkeineen ja ainakin tässä välipalaversiossa, johon lisäilen pellavansiemeniä, sen koostumus kelpaa. Pellavansiemenet imee itseensä kuitenkin sitä ylimääräistä kosteutta ja siitä tulee mahdollisesti vähän kuohkeampaa. Mutta ehdottomasti on kevyempi ja aika paljon mauttomampi. No, onneksi kaikkeen tottuu, kun on pakko. Parin viikon päästä on varmaan ihan koukussa jo! :D Mutta Innocent -smoothiesta saanee luopua kokonaan, kun eipä se pikkuliraus tee mitään eroa tuonne. Enemmän vattuhilloa vaan, niin hyvä on, eikä koostumus kärsi. Onneksi Innocentit on hirveän kalliita, joten hyvähän se on, että pääsee niistä nyt eroon. ;)

Illaksi on vielä meille tönköt rahkat. Ne viimeiset parhausrahkat!

4 kommenttia:

  1. voi apua, mä kanssa mietin että koskahan mä uskallan treenata jalkoja taas, kun ne on perjantaista edelleen niinku puuta.... muita vaihtoehtoja ei nyt ole, koska olkapää kiukkuilee :D

    ...ja toi linkin takana oleva kuva!!! Voi elämä :DDD ny ku sanoot, niin kyllähän se sitä muistuttaa, vaikkei samanlainen olekaan... haha :D treenaamisen kootut!

    Kissa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ilokseni palauduin täksi päiväksi, kannatti eilen leppuutella koipia, että sai taas uudelleen kipeiksi. :D Wohooo! Toivottavasti sunkin pökkelöt siitä tokenee. :D

      Höhöhööö toi kuva linkin takana on joskus aikoinaan naurattanut mua ihan hirveästi ja edelleen se on vaan hauska. :DD

      Kissa on <3

      Poista
  2. Kyllä rahkan koostumus (ja maku) on tärkeä juttu! Suomessa käydessäni en ole enää löytänyt sieltä mitään hyviä. Kokeilin viime kesänä ainakin viittä eri lajia. Suurin osa on tosi happamia ja kamalan tönkköjä. Eikä sillä lailla hyvällä tavalla happamia, kuten jogurtti. Oon tottunut täällä Hollannissa yhteen luomurahkaan, joka on tosi pehmeää maultaan, eikä edes ne suomalaiset uudet ns. pehmeät rahkat ole lähelläkään sitä. Kai tää on vaan juurikin tottumiskysymys. Mutta se on kyllä myönnettävä, että suomalaiseen tönkkörahkaan sopii mehukeitot paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihan tosi tärkeä juttu! Ja tottumuskysymys tosiaan. Mun tuli Suomessa syötyä Valion pehmeää rahkaa, mutta sitten Saksassa päädyttiin tönkköihin rahkoihin ja nyt ei maistu millään sellainen pehmoisempi. Tönkkö tosiaan pitää olla, että saa sinne maistuvaa litkua sekaan tarpeeksi paljon. ;) No, nyt mennään pehmoisella rahkalla, missä ei ole paljoa makua. Smoothiet jää jatkossa kauppaan ja rooliaan kasvattaa vadelmahillo. Sillä tavalla tuo maistuu. Onneksi maistuu, hukassa sitä olisi jos oisi pahaa, kun valita ei voi.

      Poista