Perjantain semiperinteiset

Mmmhh. Siis voiko päivä paremmin alkaa, kuin VIIDELLÄ weetabixillä?! Hyvin upposi, eikä tullut edes liiemmin täyteen. Hylkäsin neljälle weetabixille sopivan muovikulhon ja otin syvän lautasen, niin kuin normaalit ihmiset. Maidon määrää oli vaikea arvioida, kun se pitää laittaa lautaselle ensin protskujauheen vuoksi. Kerran piti käydä lisäämässä maitoa, ja silti sitä oli vielä hieman liian vähän. Nyt on sitten huomiselle jo tiedossa kuinka paljon maitoa menee. Olin ihan onneni kukkuloilla, kun sain syödä niitä viisi. :') Jättikuppi kahvia mahtui vielä hienosti, sekä noin puoli litraa vettä. En tiedä pitikö tuo nyt nälkää sen suuremmin kuin neljäkään weetabixiä, sillä kolmen tunnin kuluttua söin taas. Mutta syöminenhän on ihanaa. :D Lisäksi tarkoitus on nyt saada lisäkaloreita päivään ja syömällähän niitä saa! :') Eiköhän se nälkä siitä tasoitu, kun keho huomaa saavansa vähän enemmän ravintoa. Kyllä mä voin noita tietysti syödä kuusikin.. No jos mennään viidellä nyt hetki kuitenkin! :)

Tänään kasvattelin taas hauista ja selkää. Jälleen parannusta toistomäärissä hauisliikkeissä ja jälleen kesken treenin sitä mietti, että ei ole maailmassa paljoa parempia tunteita, kun se pumppi hauiksessa, kun tuntuu, että koko haba räjähtää! <3 Treenin loputtua en meinannut saada vesipulloa nostettua juodakseni. Hervoton tärinä. Ah. <3

Tärisi siinä vähän kesken treeninkin käsi, eipä oikein saanut puhelimella tarkkoja kuvia. :D

Selkätreenissäkin on ollut nyt huimaa parannusta, kun nostin kulmasoudussa hiljattain viidestätoista seitsemääntoista kiloon (käsipaino). Joka kerta toistomäärät kasvaa. Siihen tahtiin, että melkein saisi taas nostaa. Pitää seuraavaksi turvautua miehen painoihin, kun omista loppuu kesken. Tulee kunnon äijäfiilis, kun pitää käyttää kunnon äijäpunttejakin. :D

Jotenkin (omaan silmään) mittasuhteet vääristyy, kun kuva on napsaistu alaviistosta. Siinä koitan habaa jännittää, vaikka se on tuossa vaiheessa jo mahdotonta, kun hyvä että käsi edes nousee. :') On muuten unipöksyt jalassa. Olivat menossa pesuun joka tapauksessa, niin mitäpä niitä vaihtamaan. :D

Myöhemmin vielä perinteiset 40 minuuttia crosstrainerilla Täydellisten Naisten parissa. Vähän punnitsin tehdäkö tuota treeniä vai ei, kun jalat on olleet keskiviikon jalkatreenistä ihan kivikovat ja kramppailevaiset, mutta päätreenistä sai tänään taas niin mahtifiiliksen, että totesin, etten todellakaan jätä  päivän liikunta-annosta siihen, tahtoo lisää! Ja hyvinhän se sitten meni, eikä tuntunut ollenkaan tukkoiselle, vaikka niin itse aavistin. Menin sen palauttelun hengessä. Tai piti mennä, mutta en tiedä oliko se loppujen lopuksi niin rento. :D

Yleensä perjantain treenit on itselleni sellainen, että niiden jälkeen keho on aivan naatti ja lauantain lepopäivä on erittäin tervetullut. Tänään näin ei käynyt. Juuri nyt olisi sellainen olo, että huomisen lepopäivä tulee ehkä ainakin päivää liian aikaisin. Ehkä se johtuu siitä, että on viime päivinä antanut keholle enemmän ravintoa (ja paino oli muuten tänä aamuna edelleen sadan gramman tarkkuudella täysin sama kuin viimeiset viisi viikkoa).

Huominen lepopäivä toki kyllä pidetään. Luvassa taas vähän kaupoissa käyntiä ja ehkä, EHKÄ, käydään meidän kylän kreikkalaisessa syömässä kasvislautanen. Olisi ensimmäinen kerta, kun mennään  täällä ulos syömään. Seitan-salaatteja ollaan muutamat haettu kasvispaikasta (mikä on sittemmin mennyt kiinni) ja Subwayn vegepihvipatonki on kahdesti nautiskeltu. Münchenin lentokentällä käytiin vanhempien lähtöpäivänä syömässä salaattipöydän antimia. Nyt olisi ensimmäinen ihka oikea ruoka-annos, ihka oikeasta ravintolasta. Aika jännää. :D Todennäköisesti paikka on kuitenkin kiinni tai muuta vastaavaa. Tuollaisiin meidän tämän suuntaiset suunnitelmat yleensä kaatuu.. :')

Niin, ja jostain kaupasta voisin katsoa ehkä jo vihdoinkin uusia treenihanskoja.. Alkaa olla sormille jo vähän liikaa ulostuloaukkoja. :D

Viikonloppuja!