sunnuntai 5. tammikuuta 2014

(Kevyt) treeniviikko 1

Näin on vuoden ensimmäinen viikko saatu päätökseen tämän päivän myötä. Kevyt viikkohan se oli ja sen suhteen se meni niin kuin suunnittelin. Eli näin:

Maanantai: selkä, hauikset. Kesto: 46min.
+ 40min crossailua, 15.40km.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: jalat, vatsa, kyljet. Kesto: 60min.

Torstai: 8.15km kävelylenkki. Kesto: 1:25min, keskisyke: 122, max: 160, keskinopeus: 10:29min/km.

Perjantai: ojentajat, olkapäät, vatsa. Kesto: 51min.
+ 40min crossailua, 15.50km.

Lauantai & sunnuntai: lepo.

Koska kaikki treenikuvat on tällä viikolla jo blogissa näkyneet, saatte tässä kohtaa eilisen myöhäisen iltasilmän,
joka päivän rasituksissa punertui. Ei tartte kiittää.

Siinä oli ja meni se kevyt viikko. Hassuja punttitreenejä, yksi ihanan raikas kävelylenkki ja pari crossarilla hekotettua kertaa. Ootan kyllä kovasti ensi viikkoa ja normaaleja rutiineita, vaikka hauskaa olikin. Ei näitä joka viikko jaksaisi tämmösiä. Joka viides vaan. :)

Tänään olisin sallinut itselleni kävelylenkin, jos sillä päällä olisin ollut. En ollut, vaikka ulkona oli hieno ilma. Eilinen verotti jaksamista, eikä tuntunut kunnon lepopäivältä. Autossa istumista päälle kuusi tuntia ja teatterissa musikaalia toljottamassa kolmisen tuntia, plus muut kävelyt ja portaiden ravaamiset päälle. Eli takapuolella on ollut kestämistä paljon! Siksi tämä päivä menikin niin kuin pitikin, eli rötvätessä. Vielä on noita rötväystunteja edessäkin.

Eilen oli kylmälaukku mukana. Osa eväistä kuvissa (raejuustoa, kirsikkatomskuja ja auringonkukansiemeniä
+ rahka lisukkeineen).

Oli kyllä kiva reissu eilen ja jos vaan jossain kohtaa teillä on mahdollisuus katsastaa tuo The Lion King -musikaali, niin voin suositella. Oli hieno ja tälleen Leijonakuningas -tosifanille sitäkin hienompi. :) Vollotin tietty vähän väliä, mutta en oisi vähempää odottanutkaan. ;)


Siinä kotimatkalla käytiin parissa ruokakaupassa hakemassa täydennystä ja tarjousten perässä mentiin kanssa. Meidän lähellä ei ole missään Sainsbury's -ruokakauppaa ja nyt semmonen matkalla oli. Tiedettiin, että siellä on puoleen hintaan ne hintavat Innocent -smoothiet, joten niitä mentiin hakemaan. Meillä menee viikossa jokunen purkki ja ne on kyllä aika kalliita. Onneksi niissä on monesti joku tarjous olemassa. Tuolta napattiin kahdeksan purkkia mukaan. Nyt jääkaapissa on yhteensä niitä kolmetoista, piti oikein laskea, kun joka hyllyllä on smoothie-purnukkaa. Vähän katteltiin muutakin ja kun täällä ei noita pakastevihanneksia ole hirveän montaa laatua ja niissä kaikissa tuntuu olevan maissia (jota mun vatsa ei oikein siedä), niin oli löytö kun tämmösiä pussukoita löytyi. Näissä on minimaissia, joten paljon helpompi mun noukkia niitä pois. Jostain syystä olin kuitenkin kuvitellut, että ne on kokonaisena tuolla, mutta olikin siivutettuna. No kuitenkin, helpompi noukkia pois kuin tavalliset maissinjyvät ja siksi en oo itse käyttänytkään pakastevihanneksia kuukausiin. Sitä en tiedä onko minimaissilla ylipäätään mitään tekemistä normimaissin kanssa.

Miksi sitten olin tästä niin innoissani, pakastevihanneksista? Mun mielestä noi on tosi käteviä sellaisia päiviä varten, kun ei ole aikaa laisinkaan ruokaa valmistella ja pitäisi saada murkinaa heti. Silloin tämmösen nappaa mielellään pakkasesta ja heittää pannulle kypsymään hetkeksi. Näitä päiviä on aika vähän, kun kyllä sitä yleensä on se puolisen tuntia aikaa valmistaa ruokaa. Mutta tänään piti tietty heti kokeilla, kun kerran oli tämmöstä löytynyt.

Silputtuja maissinpaloja siellä on, ja sitten vähän (paljon) mausteita ja tuoreyrttejä.

Perjantaisen myskikurpitsamuussin minijämien kanssa tämä oli hyvää. Ja nättiäkin siitä tuli. Maissit noukin miehen lautaselle (ja kerran jalalle) yksitellen kun niitä tuli vastaan. Ensi kerralla noukin ne jo ennen pannulle päätymistä ja lisään miehelle takaisin, voisi päästä hieman helpommalla.


Semmosta tähän viikkoon. Ensi viikolla kattellaan, että mitenköhän juntturaan ja kipeiksi nuo lihakset saa kovalla treenillä kevyen viikon jälkeen. Ja miten töttöröö sitä on, kun alkaa aikaiset herätykset taas oikein rytinällä.

2 kommenttia:

  1. Ooh, oli varmaan niin mahtava kokemus tuo musikaali. Leijonakuningas on ja tulee aina olemaan ihan ykkönen - se musiikki on oikeasti niin <3. Voin niin hyvin kuvitella, että olisin myös itkenyt silmät päästäni - mulle riittää jo YouTubesta pikkupätkät alkuperäisestä piirretystä. :D

    Jajaja pakastevihannekset, pelastajani (liiankin usein). : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli todella hieno! Heti alkuun lavalla oli koko savannin eläimistö ja mä vollotin.. :'D Elefantti kun vielä käveli sinne yleisön seasta niin mulla oli ihan todellisia vaikeuksia! :'DD

      Pakastevihannekset ei oo ollenkaan huono vaihtoehto, kun pelastamista tarvitsee. ;)

      Poista