Treeniviikko 17 - Skotlannin viimeinen

Näin on tämä viimeinenkin viikko treenien osalta ohi ja muutenkin ihan kohta. Huomenna saapuu muuttofirma ja ylihuomenna starttaa meidän matka kohti Suomea. Huhhuh! Tässä siis viimeinen skotlantilainen treeniviikkokatsaus:

Maanantai: selkä, hauikset, vatsa. Kesto: 1:15.

Tiistai: 40min crossailua, 14.40km.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 55min.

Torstai: lepo.

Perjantai: olkapäät, ojentajat + hauikset. Kesto: 1:08.

Lauantai: lepo.

Sunnuntai: jalat. Kesto: 60min.

Viikko oli siis viides kova ja viimeinen ennen muuttomatkan aiheuttamaa totaalilepoviikkoa, sekä sitä seuraavaa keveämpää viikkoa. Tämä viikko menikin muuttoon liittyvien asioiden ehdoilla, eli treenit tehtiin sopivassa kolossa ja aina sitä sopivaa koloa ei löytynyt, kuten torstaina. Silloin siirrettiin se treeni perjantaille, jolta tipahti kokonaan crossailu pois.

Terve!

Crossailua olin kaavaillut mahdollisesti eiliselle (lauantaille), mutta jätin pois. Ei mahtunut päivään, jossa tärkeintä oli ihan oikeasti se lepo. Tämä koko viikko on paahdettu hiki hatussa ja eilen päätin, että en keskity treeneihin, enkä edes muuttojuttuihin sen enempää. Oli pakko saada sinne väliin yksi kunnon lepopäivä. Mielelle siis pääasiassa. Kyllä mun kroppani jaksaisi tehdä vaikka mitä vielä, mutta mieli on välillä vähän poikki.

Mutta vaikka yksi aerobinen jäi pois, niin on sitä saanut tosiaan hikoilla. Koko viikko on ollut puurtamista ja paahtamista ja peruskulutus on aivan satavarmasti koholla ollut nämä päivät. Siitä kertookin jatkuva nälkä.

Treenihuoneen lipasto myytiin ja tilalle tuli laatikoita.

Jääkaappia on kuurattu. Sisältö ensin tietysti pihalle.

Perjantaina.

Lauantaina.

Tänään sai tehdä viimeisen treenin tässä maassa ja vuorossa oli jalat. Olkapäät tähän treeniin kuuluisi myös, mutta koska ne siirtyivät tuolla viikolla päivällä eteenpäin, ei tämän ja sen treenin väliin jäänyt kuin päivä, joten missään nimessä en tehnyt uudestaan niitä nyt.

Takareisitreeniä.

Ja hiki lensi. Lensi niin paljon, ettei ole varmaan ikinä ennen lentänyt. Pidin split squatissa, sarjojen välissä, mahdollisimman lyhyet tauot ja sydän hakkasi ihan miljoonaa. Viimeisen sarjan jälkeen makasinkin lattialla selälläni, koska tuntui, että kohta lähtee taju. Olihan tekemisen meininkiä!

Jäljelle jäi vaan märkä läntti.

Paita ja pöksyt oli ihan likomärät ja itse olin aivan kuollut, kuten monesti sen rankemman jalkatreenin jälkeen. Laahustaen, melkein kontaten tulin treenihuoneesta ulos ja palkkarille. Sanoisin, että todella hyvä viimeiseksi treeniksi täällä ja hyvä myös viimeiseksi kunnon jalkatreeniksi hetkeen, kun tankoa saa ootella saapuvaksi uuteen asuntoon tovin. Se ei oikein meidän autoon mahdu. :D

Tänään. Myskikurpitsaperunasoppaa. Muita aineksia ei enää ollut.

Tänään tuli myös syötyä viimeinen lämmin ateria muutamaan päivään. Seuraava mahdollisuus sille on perjantaina. Silloin saavutaan perille Suomeen. Ei meillä kyllä ole muuta kuin yksi paistinpannu, eikä juuri mitään välineitä ruoanlaittoa varten, joten mitään kummoisempia ruokia ei tulla hetkeen kokkailemaan. :D Tässä välissähän syödään siis vaan eväitä. Saas nähdä mitä painolle tapahtuu matkan aikana. Aattelinkin ennen lähtöä ottaa ensimmäistä kertaa sitten viime kesän itseltäni aamupainon. Veikkaan sen olevan jotain viittäkolmea. Katsotaan mitä se on, kun päästään perille. Toivottavasti ei paljoa tipu. En tahtoisi menettää mun pyllyä! :') Viime muutto (Saksa-Skotlanti) kesti kaksi päivää ja siinä ajassa tipahti 600g. Nyt muutto kestää neljä päivää, plus tässä on vielä tuo huominen siihen lisäksi, jolloin lämmintä ruokaa ei saa enää, kun muuttofirma on täällä pakkailemassa. Kaikkea muuta koitetaan syödä isot määrät.

Hassu ajatus, että Suomesta lähti kaksi ja puoli vuotta sitten semmoinen 45 kiloinen rimpula ja täältä saapuu sinne todennäköisesti noin 7-8 kiloa painavampi täti. :)

Vaimon banaanitarpeita on taas täytelty.

Ja se on kuulkaas niin, että tämä on myös viimeinen postaus tänne blogiin ehkä noin viikkoon. Mitään tämän blogin aihepiirin mukaisia juttuja ei tule hetkeen tapahtumaan ja ensisijaisesti päivittelen Skotlanti -aiheista blogiani, jossa seurataan myös tätä muuttomatkaa ja joka tulee laajenemaan aihepiiriltään myös sen verran, että siellä seurataan sitä Suomeen sopeutumista ja kaikkea siihen liittyvää. Sitä päivittelen matkankin aikana aina kun vain on mahdollista ja kun asiaa riittää, eli pääsääntöisesti niinä hetkinä kun internet -yhteys on olemassa. Sieltä löytyy myös meidän matka-aikataulua ja reittiä, niille jotka on asiasta kiinnostuneet.

Eli tämä blogi menee uinumaan postausmielessä hetkeksi. Palaillaan, kun treenirintamalta kuuluu jotain. Tai sitten terveyspuolelta, tai jos syömisissä on ollut jotain sen verran erikoista, että niistä viitsii kirjoitella.

Olkaa kiltisti! Me aletaan laittaa paikkoja valmiiksi aamulla saapuvia muuttomiehiä varten. Iiks!

Treeniviikko 16 ja intialaista

Otetaankin tämä viikkokatsaus poikkeuksellisesti jo lauantaina, kun huomenna ei ole treenejä tulossa, eikä liiemmin aikaa näpytelläkään. Tänään on sekä aikaa, että energiaa, sillä vatsassa on isot määrät intialaista ruokaa. Mmmhh. <3 Mutta se treeniviikko nyt ensin..

Maanantai: selkä, hauikset, vatsa. Kesto: 1:16.

Tiistai: 40min crossailua, 14.80km.

Keskiviikko: jalat, vatsa + kyljet. Kesto: 1:08.

Torstai: olkapäät, ojentajat + hauikset. Kesto: 1:03.

Perjantai: 8.78km kävelylenkki. Kesto: 2:11min, keskisyke: 109, max: 142, keskivauhti: 14:55min/km.

Lauantai & sunnuntai: lepo.

Treenikuvat on viikolta käytetty, niin jotain muita kuvia sitten. Tänään ajeltiin isoon kaupunkiin ihan vaan ruoan takia. Kellonaika ei pidä paikkansa, se näyttää aina tuon verran.

Treeniviikko alkoi tällä viikolla nihkeästi ja parin nihkeän treenin jälkeen vaihdoin väkisin vaihdetta ja sainkin niihin ihan uutta puhtia taas. Siitä eteenpäin kelpasi taas treenata. Loppuviikolle tulee yhden levon sijaan kaksi ja se sopii tähän kohtaan enemmän kuin hyvin, kun tuo polvikin reistailee. Toivotaan, että se menee tässä levolla ohi, jotta saisi ensi viikolle vielä kaksi kunnon jalkatreeniä tehtyä ennen viikon totaalilepoa (muuttomatka) ja siitä seuraavaa osittain kevyempää viikkoa (ennen kuin treenihuoneen sisältö saapuu uuteen kotiin).

Jos kiinnostaa terveellinen intialainen ruoka ja ootte kulmilla, suosittelen.

Tänään tosiaan haettiin syömistä intialaisesta viimeistä kertaa. Otin uuden ruokalajin normaalin riisini kaveriksi. Kahta naania en ottanut, vaikka uhkasin, sillä oisi tehnyt vähän turhan tiukkaa. :D Kaikki tuli syötyä mitä hankittiin, saman verran meni molempien vatsoihin. Eli molemmille meni kaksi kokonaista ruoka-annosta + kokonainen naan. Syömisestä on aikaa kolmisen tuntia ja olen vieläkin onnellisesti täynnä. <3 Koska huomenna ollaan reissussa, niin ei tullut jätettyä jääkaappiin niitä normaaleita jämiä, joita seuraavana päivänä syö. Huomenna ei syödä mitään muita kuin eväitä kylmälaukusta tai auton lämmöstä.

 Valkosipuliriisiä ja pinaattista perunaa.

Erilaisia kasviksia kastikkeessa ja sieniriisiä.

Pompadumia.

Yllä kuvat ensimmäisestä ja toisesta annoksesta. Oli vielä kolmas ja tietysti naania se kokonainen, eikä vain tuo yksi pieni roikale. Tuon kokoisia roikaleita siitä sai varmaan seitsemän.

Tätä ruokapaikkaa tulee ikävä. Erinomaista palvelua, mukavia ihmisiä, loistavaa ruokaa. Eikä maksa paljoa! Koko setti tänäänkin alle £30. \o/ Suklaan syöjille ilouutisia myös, sillä minttusellaista saa kaupanpäälle joka kerta. Mulla on vähän väliä ollut laukussa ympäriinsä sulanutta suklaata, kun meillä ei niitä syödä. :D

Palaillaan maanantaina postauksen kera, mukavat viikonlopun jatkot! Ja ilmeisesti myös pääsiäiset. Meillä ei se missään näy, joten unohdin semmosen kokonaan. Sitä siis kanssa!

Ehkä viimeinen

Tänään kävin eilen uhkailemallani kävelyllä heti aamupäivästä. Tämä saattoi olla viimeinen kävelylenkki täällä. En usko, että ensi viikon aikana tulee enää tallusteltua.

2:11min

8.78km

Keskisyke: 109

Maksimisyke: 142

Lähdin matkaan ennen kymmentä ja palasin sieltä kahdentoista aikoihin. Kamera oli putkineen mukana, joten mitään järjetöntä aerobista tämä ei tälläkään kertaa ollut. Paljon oli siis pysähdyksiä. Ilma oli valtavan kaunis ja on ollut sellainen koko päivän. Uhkaa olla sellainen koko viikonlopun! Aurinko siis paistaa kirkkaalta taivaalta, eikä tuulta juuri ole. Tuulen puute on täällä suuri harvinaisuus.

Maisemakuvat kännykkälaatua.. Tai siis laaduttomuutta. Putkella ei oikein maisemia kuvata.

Mielessä se, että tämä on todennäköisesti viimeinen kävelylenkki täällä, otin reitiksi sellaisen, johon on jonkinlainen tunneside syntynyt. Vaikka on niihin moneen muuhunkin, mutta tämä on pituudeltaan mieluinen, tälle hetkelle sopiva. Vaihtoehtoina olisi ollut myös 12km ja 16km, mutta jätin ne tällä kertaa väliin. :D Niitä tuli tämän reitin ohessa tallusteltua vaikka kuinka viime keväänä. Silloin siitä tallustelusta ei nyt mitään kovin hyvää seurannut, joten jätetään ne superlenkit tekemättä. ;)

Lenkki oli tosi leppoisa ja ilma oli juuri sopiva valitulle vaatetukselle. Myöhemmin päivällä olisi tullut suurikin hiki. Joskin oli mulla alla oleva teepaita selästä kunnolla märkä, kun kotiin pääsin.. Siitepölyä jännitin, kun sanoivat aamulla, että koko UK:n alueella tasot ovat keskitasoa, mutta täällä meidän seudulla sitten taas korkeat. Tietysti! Koska en mitään hirveän kovia oireita kuitenkaan saa, niin ei se estänyt lähtemästä, kun kerran viimeinen kerta taisi olla. Kotona vielä tätä ajatellen huuhtelin nenäkannulla allergian aiheuttajat onteloista pihalle ja pesin tukkani, jotta siihenkään ei jää mitään pöllyämään. Näitä en normaalisti kävelylenkin jälkeen tee kumpaakaan. 

Toistaiseksi ainakaan ei ole silmiä, kurkkua tai nenää juuri kuivannut. Katsotaan huomenna, mutta yleensä on etenkin silmät alkaneet vaivata jo samana iltana.

Tuolla oli kauris. :D

Kotona oli taas käytössä operaatio pakastimen tyhjennys, josta tällä kertaa löytyi pinaattia. Varmaan hirveän vaikea arvata mitä siitä tein. :D No pinaattiplättyjä taas vaan ja samalla tavalla kuin ennenkin. Ja tälläkin kertaa oli edelliseltä päivältä pikkuiset raasteruoan jämät jääkaapissa, jotka meni hienosti täytteeksi.

Söin nämä kaksi. Ja sitten hain vielä yhden pienen. Niin hyviä on. <3 Lemppareinta! Vielä jäi vähän pinaattia. ;)

Huomenna syömään viimeistä kertaa intialaiseen. Yhyy! Se (ja myskikurpitsa :D) on ainoat syyt miksi tänne tahtoisi jäädä. :D Tiedän, ettei toista terveellistä intialaista ruokapaikkaa tule koskaan löytymään mistään ja se on harmi. Tarttee sitten jatkossa syödä vaan omia kokkauksia. :') Huomenna ajattelin ehkä ottaa jotain normaalista poikkeavaa. Ja ne kaksi naania. Huomiselle uhkasin tehdä myös treeniä, mutta koska jalat on siinä kunnossa, että kaipaavat lepoa, annan niille sitä koko viikonlopun voimin nyt. Kun sunnuntainahan ei treeniä ehdi tehdä, koska ollaan reissussa. Ihan hyvä. Vasta keskiviikkona kiusataan jalkoja seuraavaksi. Seuraavan treenin olkapäitähän en voisi tehdä ollenkaan, sillä nyt kun se aikaistuisi päivällä, niin edellisen ja seuraavan olkapäätreenin väliin jäisi vain yksi päivä. Ei järkeä. Ollaan siis järkeviä! Toivon myös, että tässä levolla saisi viikko sitten oikuttelemaan alkaneen polven kivuttomaksi. Täytyy rullailla noita lihaskireyksiä etureidestä ja sivusta, jos se siitä rauhoittuisi. Peukut pystyssä.

Parhaudellista viikonloppua kaikille! Meillä on sellainen edessä. Jee!

Lammasmaisia tallusteluja

Tänään kävi yllättäen varsin onnekkaasti, kun aamun yhyy tahtoisin ulos tänään mutta en millään ehdi yhyy -valituksiin vastattiin sillä, että aikataulut muuttuivat tämän asian eduksi. Harvoin käy näin onnekkaasti, yleensä aina toisinpäin.. Mutta tänään olin onnekas!

Tukka minitötterölle, hymy huuleen ja pihalle!

Nappasin kameran mukaan ison putken kera, kun ilma oli sellainen, että sadetta ei näkynyt olevan tulossa, vaikka pilvistä olikin. Luotan täällä sääennustuksiin ihan täysin, sillä ne tuntuvat pitävän aina paikkansa. Katselin huolestuneena taivaalle ennen ulos lähtöä, mutta kun tiesin sen, että vettä ei pitäisi sataa, uskalsin kameran kanssa lähteä. Onneksi lähdin, sillä se pikkuisten lampaiden määrä oli aika huumaavaa. :')

<3

Tämä ja muita lammaskuvia nähtävissä valokuvausblogin puolella täällä.

Eihän siitä kävelystä meinannut tulla yhtään mitään, kun noita lampaita jäin toljottelemaan. Niitä oli taas joka puolella ja välillä meinasin jäädä auton alle kun päättömänä silmät selälläni toljotin pieniä. :') Olin kuitenkin päättänyt saada tuosta reissusta edes jonkinlaisen liikuntareissun, joten valitsin reittinikin sen mukaan, että kävelyä tulee myös. Irtauduin siis lammasaitauksen äärestä ja pistin kävelyksi. Takaisin tullessa pääsisi kuitenkin kattelemaan taas noita mussukoita!

Kävelin semmosen reitin, jossa en ole hetkeen käynytkään, mutta muuten on kyllä monesti käyty. Reilun kuuden kilometrin reitti. Matkalla näkyi yhtä sun toista, joiden vuoksi tuli pysähdeltyä. Kuten lisää lampaita. :D Mutta tulihan siihen reippailuakin onneksi! Ja olalla roikkui tietysti reilut pari kiloa vielä lisäpainoa, ekstratehokasta. ;)

Tää oli se lammaspaikka. Nähtävästi lampaat oli paikalla myös näiden kuvien ottohetkellä. :D

Koti. Jännä nähdä se ilmasta päin.

Noin 6.5km tuli matkaa ja aikaa kulutin siihen paljon, 1:35min. Keskisyke oli 113 (!) ja maksimit ylämäessä 154. Paikoillaan oloa oli paljon. Keskisyke on kyllä jännän korkea tämmöselle reissulle. Kaikkea alle 110 lyönnin olisin pitänyt normaalina.. Ehkä ne lampaat aiheutti ylimääräisiä lyöntejä. :') Tai sitten luvusta vastaa yksinään ihan vierestä pusikosta lentoon pöllähtänyt fasaani, joka oli aiheuttaa mulle varsinaisen p*skahalvauksen. :D

Kyllä kottaraisen kelpaa. Meikäkin tahtoo!

Kotona rahkaa ja banaania ja kaikkea semmosta naamaan ja sitten suihkuun. Parin tunnin päästä aloin kokkailla. Ja koska edellisestä pinaattiplättytuokiosta on aikaa jo kohta viikko (OMG), oli selkeästi aika tehdä niitä uudelleen. Täytteeksi rullasin eilisen sapuskan jämät. Namnam. Eikun siis omnomnom.

Semmonen perjantai. Ei hassumpaa. Onnistunut kävelylenkki ja onnistuneita kuvia. Ja sitten vielä pinaattiplättyjä, jotka on tällä hetkellä ihan selkeitä lemppareita ruokapuolella. Onneksi löysin sen jauhon kaupasta ja onneksi keksin tehdä siitä pinaattiplättyjä. Ja onneksi on olemassa No Egg, jotta tämmönen kananmunatonkin saa tehtyä plättyjä. Pienissä asioissa se onni vaan on. <3 Hyvää viikonloppua!

Plättyjä siellä, pyllyjä täällä

Voi kiirusta! Eilen olisi ollut treeneihin liittymätöntä asiaa, mutta päätin kuluttaa aikani blogin sijaan muihin asioihin. Kyseinen asia tulee sitten toisessa kohtaa, kun treenikuulumisia ei ole kerrottavaksi, eli varmaankin perjantaina sitten. Ainakin uusi yritys silloin. ;)

Eilisestä kuitenkin sen verran, että piiiiitkästä aikaa aamupalalle palasi banskupannaria. Se jäi joskus puolivahingossa pois, kun yhtenä iltana en enää jaksanut tehdä uutta satsia seuraavalle neljälle päivälle. Silloin tein aina tämän ohjeen mukaan. Nyt tahdoin kuitenkin ihan plättyjä enkä uunipannaria ja näitä plättyjä söinkin ennen kun keksin tuon uuniversion. Nyt siis jatkossa taas paistelen aina illalla ittelleni aamuksi plättysen. Tämä on mun mielestä kylmänä parasta. Ja hillolla. Ja raejuustolla. Nomnom.

Eiliseksi ruoaksi tein pinaattiplättyjä taas! Samalla ohjeella kuin viimeksi, paitsi että nostin pinaatin määrää sieltä 170 grammasta jonnekin 220 grammaan. Hyvin toimi silläkin, ellei jopa paremmin. ;) Munhan oli tarkoitus tehdä porkkanalettuja ja laitoin kaikki valmiiksi ja sitten menin hakemaan jääkaapista niitä porkkanoita.. eikä mulla ollut niitä. :D No onneksi oli pinaattia pakkasessa, että sain tehtyä siitä lettutaikinasta jotain kun olin sen jo aloittanut. Täytteeksi pääsi edellisen päivän raastewokin jämät ja olipas muuten niin valtavan hyvää ruokaa, ettei meinannut kestää!

Noin, nyt on eiliset ruokakuviot käyty läpi ja voidaan siirtyä tähän päivään! Tämä päivä alkoikin aika sumuisissa tunnelmissa..

Treenivuorossahan oli jalat, vatsa ja kyljet. Viime viikon kevyen jälkeen taas tositoimissa ja tekikin mieli ihan kunnolla kurittaa. Treenin aloitus lykkääntyi tosi pitkälle kaikenlaisen tekemisen vuoksi, mutta ei se treenissä tuntunut mitenkään huonona juttuna. Vaikka yleensä tuntuukin, että puhtia oisi jo vähän poissa, kun se oma aamupäivän pirteyshuippu on takana. Treeniä edeltävään rullailuunkin meni aikaa vaikka kuinka, kun etureiden ulkosivut oli jotenkin ihan juntturassa ja niitä en melkein edes kyennyt rullaamaan. Ja silti oli pakko, jotta saa jotenkin järkevästi treenattua koipia. Kyllä ne siitä aukesivat hyvin lopulta.

Lämpöä crossarilla.

Oon viime aikoina tehnyt split squatit niin, että vinyylipaino on lattialla päkiän alla, jolloin kantapäällä työntäminen tapahtuu automaattisesti ja liike kohdistuu kankkuun. Tänään noita reisijuntturoita ihmetellessäni keksin niille varmaan syyn juuri tuosta. Mun jalka kääntyy siinä vinyylillä työntämään vähän ulkosyrjällä ja se on vissiin juntturoituttanut (on se sana) nuo etureiden ulkosyrjät. Tänään siis ilman vinyylejä päkiän alla ja tuntui paljon mukavammalle. Pienellä painolla tehdessä ne vinyylit on ok, mutta suurempi paino ei tee hyvää. Ja tänään päätinkin tavoistani poiketen tehdä kolme kovaa sarjaa, eikä yhtä keveämpää sinne alle. Kuudellakympillä tein 3x10 per jalka. Nam!

Hyvä pumppi tuli!

Syväkyykyissä tein 3x6 ja takakyykyissä 3x8. Hyvää huomenta -liikkeessä sain nostaa painoja, kun ensimmäisellä meni 12. Seuraavissa kahdessa sarjassa toistot jäi kymmeneen. Tahdon siis kokeilla nyt jotain muuta kuin niitä pitkälti ikuisia kahdentoista toiston sarjoja, mihin mulla aina usein toistot vaan aina jotenkin menee.

Vatsaliikkeissä täytyy taas hehkuttaa liikeparia vatsarutistukset pallon päällä ja voimapyörä. Superina ihan killeri. Sietämättömän ihanan kamalan killeriä. Semmosta.

Oli kyllä tosi hyvä treeni. Luulenpa olevani huomenna ja ylihuomenna aika rikki. Nyt jo koskee vähän joka osaa koivista ja takamuksesta. Ihanaa on, että kevyt viikko on ohi ja saa puurtaa taas täysillä!

Jalkapäivän sapuskana lautasella taas jättimäinen uunipottu ja kaveriksi paistelin herkkusieniä valkosipuliöljyssä ja tuoreyrteissä. Pottu näyttää kuvassa pieneltä mutta iso se on.

Ja seuraavaksi taas banskuplätyn paistoon!

Tuulisia videoita ja rottajuttuja

Huhhuh. Uskaltauduin tänään pihalle valtaisasta tuulesta huolimatta. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, joten tahdoin mennä ison putken kanssa katselemaan mitä sieltä löytyisi vai löytyisikö mitään. Ei kyllä ollut kovin korkealla odotukset, kun tuuli on sitä luokkaa, ettei tuota putkea pysty hallitsemaan, ottaa se tuuli siihenkin. Mutta sinne silti!

Koolla on väliä.

Ehkä lintuja kuvaamaan, jos niitä näkyy.

Vähän oli haastavaa pukeutumisen kanssa, kun auringossa oli +15°C ja sitten taas on tuo valtava tuuli, joka kylmää sisuskalutkin. Laitoinkin lämpimästi päälle, kerraston ja fleecen ja kaikkea, ja se osoittautuikin juurikin oikeaksi valinnaksi. Ei tullut hiki eikä tullut kylmä. 

Mutta tuulta tosiaan oli. Tässä kuvaa paikasta, jossa itse olin tuulelta suojassa, mutta jossa sai jännätä tippuuko oksia niskaan.

Tuolla alueella on tosiaan kunnon isoja ja paksuja oksia pitkin tienvarsia, niitä katkeilee näissä tuulissa ja tuollakin pätkällä niistä varoitellaan kyltillä.

Melkein kaikki jo kukkii. Näitä narsisseja on ihan niittykaupalla siellä täällä.

Ilman suurempaa suunnitelmaa menin, lähinnä annoin tuulen päättää, että mihin kannattaa mennä ja milloin käännytään kotiin. Suojaisissa paikoissa oli mukava tallustella, jos ei ajatellut mahdollisia niskaan putoavia oksia tai kaatuvia puita, mutta aukealla oli oikeasti vähän haastava mennä. Tämä kävely oli kyllä ihan tosissaan aerobista, sillä paikallaankin seisominen tuolla tuulessa olisi ollut aerobista.

Otin riskin ja päätin tallustella yhdelle avoimelle paikalle, jossa mennään peltojen keskellä. Aattelin mennä yhteen tiettyyn paikkaan asti, jossa oon muinoin mennyt paljon. Mutta kun asutus loppui ja näin, miten pellolta hyökki kunnon pölypilviä suoraan tietä kohti, mietin hetken, että kannattaako sinne mennä. Linnutkin näytti lentävän pakoon. :D Mutta päätin, että antaa mennä. Silmät ja suu kiinni niin ei hiekkapilvet haittaa!

Paitsi, että haittasi. Eikä niinkään hiekkapilvet (vaikka mulla olikin huulirasvatut huulet täynnä hiekanjyviä sen jälkeen), vaan se tuulen voimakkuus. Se oli aikamoista. Ei ollut enää hyvä olla, koko päähän alkoi sattua se jatkuva pauhu ja viima. Alla videota kännykällä siitä, kun päätin pysähtyä ja kääntyä ympäri. Äänet jos on päällä niin kuulee varmasti tuulen pauhun. Sitä en tietty tajunnut, että kuva ei käänny automaattisesti pystystä vaakaan, sori siitä. :D Siellä pellolla koitin kuvata niitä pölypilviä. Saas nähdä millä laadulla se tänne tulee, että saako mitään selvää, kun Blogger muuttaa laadun aika paljon huonommaksi. Mutta siinä on nyt kuitenkin. Ihan leikkaamaton.

Mutta vaikka tuuli oli tuommoinen, niin nättiä siellä oli. Käväsin pitkästä aikaa myös tuossa yhdellä kujalla, jossa on tosi nättejä puita. Tuosta paikasta on täällä ollut ennenkin kuvia, toisesta suunnasta vaan kuin tämä (kännykkäräpsy, kun putki on kamerassa liian pitkä, että saisi kuvaan enemmän kun yhden tai kaksi oksaa :D).

Se mikä tässä kujassa on myös mukavaa, on kaiverrukset näissä puissa. Melkein jokaisessa lukee jotain, nimimerkkejä, nimiä, päivämääriä ja tunnustuksia rakkaudesta. Ja pari jotain muuta. Kuten että joku on hot ja joku toinen on gay..

Kävikin mielessä, että tuonne pitää käydä kaivertamassa nimet ennen kun täältä lähdetään. Jätetään muisto, että oltiin täällä. Mutta ei mitään hot tai gay -juttuja. :D

Kotona oli pää ihan sekaisin. Tuo tuuli ottaa jotenkin mun päähän tosi kovin ja turvottaa naaman. Tuuli puhalsi koviten oikealle puolelle kasvoja ja se puoli oli kotiin saavuttua ihan turvoksissa, silmäluomia myöten. Lisäksi silmät karsastavat tuommoisten reissujen jälkeen ja pupillitkin on eri kokoiset. Karsastus ja pupillijuttu on mulle normaaleja juttuja migreenikohtauksen jälkeen, vaikka ne ei taida siellä(kään) olla noin niinkuin muuten normaaleja juttuja. :D Otin kuvankin, mutta vaan miehelle kehtasin näyttää. Ihan oli naama epämuodostunut. En oikein ymmärrä miten se tuuli vaikuttaa tuolleen. Huomenna on todennäköisesti vielä naama vähän turvonnut.

Lähde: http://earth.nullschool.net

Kotona tarkastelin myös tuulen nopeutta, että milläköhän kovuudella se meillä suunnilleen puhalsi. Näytti olevan noin 14m/s. Puuskat sitten vielä asia erikseen. Onneksi ei ole pohjoistuuli. Se alkaa vasta ylihuomenna, samalla kun tuuli kovenee entisestään. Jee. :')

Lenkille tuli mittaa 5.60km ja kestoa 1:15min. Keskisyke oli 108 ja maksimit 140. Pysähtelyjä oli kuvaamisen vuoksi jokusia, mutta aerobinen oli. Mulla oli jalat ihan hajalla kun pääsin kotiin ja olin ihan loppu. Tuulelle kiitoksia, että sain tästä kävelystä kunnon treenin!

Tommonen oli tallustelu tänään. Eka video on otettu tuolla vitosen kohdilla ja toka oikeassa alanurkassa ennen kääntymistä.

Semmonen ikävä juttu tuli bongattua takaisin tullessa, että joku oli ripotellut ilmeistä rotanmyrkkyä sinne tien varrelle. Ihan varma en ollut, että onko se rotanmyrkkyä, mutta googlettelut ja kavereilta kyselyt sen vahvistivat ainakin todennäköiseksi sellaiseksi. Ilmoittelin paikalliselle eläinjärjestölle ja sitten vielä Scottish SPCA:lle, että ehkä on myrkkyä siellä. Ei meinaan ollut sellaisessa kohdassa, jossa sillä on tarkoitus rottia tai hiiriä tappaa. Sen sijaan se oli paikalla, josta kulkee useita koiria päivässä ja paljon kissojakin täällä liikkuu. Että pistää vihaksi, jos se myrkkyä on ja joku semmosta täällä levittelee.

Tommosta tavaraa.

Vähän ikävämpi päätös siis lenkille, mutta on ainakin viety asia eteenpäin. Ja jos joku ihmettelee miksi en noukkinut sitä sieltä pois, niin mitään välinettä mulla ei siihen ollut. Paljain käsin tai edes hanskoilla en myrkkyjä käsittele, enkä ota mitään riskejä muutenkaan, että toisin sitä kotiin, missä mulla on kissa.

Huomenna treenilepo ja intialaista ruokaa massun täydeltä. Mulla on nyt jo nälkä kun aattelen. Jee huominen. <3 Hyvää viikonloppua!