Elävien kirjoissa

Hei vaan kaikille ja perjantaita! Täällä ollaan taas! Ihan hengissä ja suhteellisen hyvissä voimissakin. ;) Ei, ei ollut hauskaa, ei ollut nättiä, mutta selvitty on ja elämä on taas raiteillaan ja kaikki on ihanaa. :D

Ihan hirveästi en menneen viikon tapahtumiin mene, mutta treeneistä ja muista pitää tietysti kertoa. Kyllä, olen treenannut tässä välissä. Päätin, että keskityn asioihin joihin voin vaikuttaa. Niskaan en voi vaikuttaa. Sen suhteen piti luovuttaa ja ottaa vastaan se mitä sieltä saapuu. Vaikutukset tuntuvat tällä hetkellä ei niinkään arkuutena tai jäykkyytenä, vaan siten, että sanat menee aivan sekaisin ja puhun välillä puuta heinää, tai sitten sanoja ei yksinkertaisesti löydy. Lauseen muodostamiseen saattaa mennä tovi. Veri ei siis kierrä. Lisäksi kehossa on vähän väliä sellainen heikotustärinä, mikä on mulle hirveän tuttua näissä niskajutuissa. Korva saattaa myös hyökätä yhtäkkisesti kiinni ja huutaa kuin syötävä ja kuulo on hetken poissa.

Mutta muihin perusasioihin kykenin vaikuttamaan, eli tahdoin, että tämän pätkän jälkeen ainoa ongelma olisi se niska. Ettei tarvitsisi päästä taas kiinni treenirutiineihin ja syömisiin. Tahdoin myös nukkua mahdollisimman paljon -> piti olla mahdollisimman väsynyt iltaisin -> piti treenata kovin ja paljon -> piti syödä.

Treenien sisällöistä tulee enemmän sunnuntain (tupla)viikkokatsauksessa. Mutta lauantaina pidin lepopäivän, ja sunnuntaista torstaihin oli joka päivä punttitreenin lisäksi aerobinen. Punttitreenit sujuivat paremmin kuin hyvin ja kehitystä tuli tässä ajassa vähän siellä sun täällä, ihan huikeaakin kehitystä. Nukuin joka yö 9-11 tuntia, eli huomattavasti enemmän kuin normaalit 6-7 tuntia. Siinä varmaan syytä kehitykselle. Aerobiset hoituivat crossarilla ja kävellessä ulkona. Treenien aikana pää pysyi aina kasassa, muuten ei välttämättä niin hienosti. Onneksi on olemassa liikunta. Ihan todellinen henkireikä tällaisina aikoina! Energiaa riitti ja virtaa oli, kroppa kesti. Tänään pidän lepopäivää, en koska kroppa sitä huutaisi vieläkään tai että ei huvittaisi treenata, mutta sen verran täysillä tässä on menty viisi päivää, että piti pysähtyä kun siihen oli nyt mahdollisuus, kun pää pysyy tänään kasassa ihan ilmankin liikuntaa. ;)

Jonkun päivän pumppipullistelut.

Nettiä en tosiaan käyttänyt. Koneen avasin pari kertaa ladatakseni Garminin ja ottaakseni sieltä tietoja ulos. Kaikki mahdolliset pullistelukuvat tuli otettua puhelimella, tärisevin käsin. :D Treenit menivät hiljaisuudessa, normaalisti kun on kone auki ja iTunes soittamassa musiikkia. Nyt en edes tahtonut kuunnella musiikkia, se olisi ollut liikaa. Hiljaisuus oli hyvä.

Ruokailut sujuivat sikäli normaalisti, että söin sen noin kolmen tunnin välein. Liiemmin ei kyllä nälkä vaivannut, mutta ruoka kuitenkin maistui ja sitä piti saada, jotta jaksoi liikkua. Toisaalta taas nukuin enemmän, joten automaattisesti yksi ateria päivässä jäi pois. Pidin kiinni niistä mitä ehdin syödä. Salaattiannoksia pääruoat suurimmaksi osaksi oli, vasta eilen torstaina söin lämmintä ruokaa (kasvissoppaa). Tämä johtui kuitenkin lähinnä eniten siitä, että mulla oli neljälle salaattiannokselle salaattia jääkaapissa menossa vanhaksi (jo sunnuntaina), joten söin niitä pois. Ei sillä, eipä tuossa sen vähempää energiaa ole kuin muissakaan kasvispöperöissä, joskus jopa enemmän. :')

Mutta painoahan tässä on pudoteltu tämäkin viikko ja tiesin, että se tulee putoamaan tällä viikolla. Vaaka vahvisti viikon pudotuksen määräksi tänään -900g. Aika hurja lukema. Saati sitten, että enpä ole vielä siellä missä tahtoisin olla, kun peiliin katsoo, ja tässä on enää kilo matkaa siihen, mistä alunperin lähdin. Tämäkin kaikki paino taisi tipahtaa yläkropasta pois. Vatsa + takapuoli on edelleen samassa kuosissa kuin tässä koko ajan. Pahastihan se näyttää sille, että siihen lähtöpainoon saa taas tipauttaa takaisin. Tosi tylsää. Ottaisin yläkroppaan vaikka kaksi kiloa lisää koska vain ja alakropasta kilon pois. Mutta näinhän se ei mene, vaan yläkroppa pienenee ensin ja vasta viimeisenä lähtee ne, mitkä saisivat lähteä ensimmäisenä. Ja sitten sitä on taas ihan minimaalisen pieni, mutta ollaan sitten. Kyllä onneksi siellä sun täällä näkyy silti kehitystä. :) Nyt paino siis 47.5kg. Enkä missään tapauksessa laittaisi bikineitä tässä kunnossa päälle. P*rkeleen p*rse. :D

Boys are stupid but I don't care. Eilen. Ei pumppia.

Internettiä kun en käyttänyt, niin otin hyllystä kirjan luettavaksi (muutakin siis kuin Viivi & Wagner tai Fingerporeja). Nappasin Kaisa Jaakkolan Hormonitasapaino -kirjan. Hyllyssä on myös Hormonidieetti, mutta tämä kiinnosti jo nimen puolesta enemmän, vaikka tuo toinen onkin ennen tätä kirjoitettu.

Vielä on vähän kesken, mutta vissiin lähemmäs 300 sivua olen sitä nyt lukenut. Ihan hirveän mielenkiintoinen kirja! Suosittelen jo tässä vaiheessa ihan jokaiselle (miehelle ja naiselle), joka on vähääkään kiinnostunut kehonsa kuuntelusta ja sen taidon oppimisesta. Kirja on osittain hirveän informatiivinen, mutta kuitenkin lähestyy myös helposti ymmärrettävältä kantilta. Itsellä on mieli suorastaan räjähtänyt tästä kaikesta uudesta tiedosta. Ihan älyttömän kiehtovaa! Miten ihmiskehossa hormonit vaikuttavat ihan kaikkeen, miten niihin vaikuttaa se mitä syödään, miten eletään, stressataan, nukutaan, ajatellaan.. Miten mikäkin hormoni vaikuttaa, mihin, mitä kautta, millä keinoin voi itse vaikuttaa mihinkin, mitä kannattaa syödä/juoda ja mitä ei ja mihin aikaan päivästä, miten kannattaa treenata ja miten ei, miten hormonit vaikuttavat näissäkin asioissa.. ja ennen kaikkea siis MIKSI. Tykkään, että kerrotaan miksi. Itse harvemmin teen mitään, jos asiaa ei perustella, että miksi minun pitäisi niin tehdä. Esimerkiksi vuosia sitten en syönyt aamupalaa heti herättyäni. Miksi? Koska joka paikassa toitotettiin, että se pitää syödä, se on tärkeää, mutta kukaan ei kertonut miksi se pitää syödä, miksi se on tärkeää. Vasta kun opin sen, aloin syödä aamupalaa.

Pari pointtia, mistä nappasin kuvan, kun kolahti. Soijasta hän näyttää olevan samaa mieltä, kuin mihin olen itsekin kallistunut kun asiaa olen aikoinani pitkin nettiä kolunnut:

"Älä osta soijaproteiinijauhetta. Se on liian tiivismuotoista soijaa: ethän halua mahdollisia soijan estrogeenisia vaikutuksia vartalollesi.

Tofua ja tempehiä voit käyttää silloin tällöin. Miehille en suosittele edes näitä soijan muotoja jokapäiväiseksi ruoaksi. Soijalesitiiniä en sen sijaan pidä haitallisena soijatuotteena,

vaan siitä saat aivoillesi tärkeitä rasvoja."

Ja hamppuproteiinista hän vahvistaa saman, kuin mitä joskus jo kommenttiboksissani käytiin hamppuprotskuasian yhteydessä läpi:

"Hamppuproteiinijauhe 50g

- Hamppuproteiini sisältää paljon kuitua,

joten se ei sovi palautusjuomaproteiiniksi.

Proteiinien imeytyminen hidastuu kuidun takia.

Valitse palautumisjuomaan mieluummin riisiproteiinijauhe."

Itsehän en tosiaan voinut edes tuota käyttää kuin pari kertaa muutenkaan, kun aiheutti semmoiset vatsakivut, että sai kaksinkerroin olla. Kuitua tosiaan. :)

Mutta juu, ehdottomasti suosittelen kirjaa jokaiselle. Varsinkin, jos yhtään kehon toiminta kiehtoo ja sen tuntemaan oppiminen, siitä tietoiseksi tuleminen. Ja jos sattuu olemaan sellainen olo, että kropassa ei ole tällä hetkellä kaikki kunnossa (esimerkiksi vatsan toiminta, univaikeudet, miten mikään ei kiinnosta jne. jne.), mutta et tiedä miksi ja mikä mättää, voi olla että tätä luettuasi tiedät ja osaat tilanteen korjata. Jostain syystä itsellä oli sellainen mielikuva, että kyseessä on naisille suunnattu kirja, mutta tuo ei tosiaan pidä paikkansa. Suosittelen varsinkin miespuolisille oluen ystäville. :D Olen oppinut niiiiin paljon tuosta kirjasta!

Tarkemmin menneistä treeneistä sunnuntain treenipaketissa. Pahoittelen kirjoitusvirheitä tai päättömiä lauseita, jos sellaisia on. Pää ei ole niskan vuoksi skarpeimmillaan. Parhausviikonloppua jokaiselle ja palailemme viimeistään ylihuomenna. :)