Pari rankempaa päivää takana. Jotain yllättävää tapahtui, jonka pyörteissä hukkasin itseni kokonaan.
Hetkeksi maailma lakkasi totaalisesti liikkumasta. Ruoka ei maistunut pariin päivään, vaikka vatsa kuinka sitä huusi.
Kesken eilisen kävelyn saatu sähköposti ystävältä avasi asioihin uusia näkökulmia ja toi niin paljon toivoa, että meinasi pakahtua. En ollutkaan niin hukassa, kun luulin olevani. Olen sittenkin minä.
Keho on vähän heikko vähäisistä syömisistä johtuen, joten päivän jalkatreeni tehtiin kevyesti. Nyt palautellaan ruokahalua ja etsitään taas tasapainoa. Ja ehkä blogikin heräilee tästä enemmän eloon jälleen.
Tsemppiä sinne, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin :)
VastaaPoistaKiitti Eve! Onneksi ollaan siinä pisteessä, että voi jo sanoa kaiken jo kääntyneen parhain päin. :)
PoistaIsoja halauksia tätäkin kautta rakas Heidi!! <3
VastaaPoistaOlet tärkeä!
Jättirutistuksia sulle, ihana ja tärkeä Monna!! <3
PoistaHalaukset miultakin vielä myös tätä kautta <3 Pidetään linjat kuumina, siskot :)
Poista<3! Ja linjat ne pysyy kuumina, onneksi! ;)
Poistatsempit sinne, toivottavasti kaikki kääntyy pian iloksi taas :)
VastaaPoistaKiitos! Ja iloa on onneksi jo, eli ei tässä mitään hätää enää ole. :)
PoistaIhmeellinen vuosi, koko ajan kuulee surullisia uutisia ja tuntuu ettei kellään mene nyt erityisen hyvin... Voimahalaus ja auringonpaistetta sinne täältä !! <3
VastaaPoistaTuntuu kyllä monella olevan yhtä sun toista. :/
PoistaKiitos paljon sullekin Janna! <3 Täällä ollaan jo onneksi melkein kuin mitään ei olisi sattunutkaan. Pientä hienosäätöä enää jäljellä. ;)