sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Sunnuntai! (ja se treeniviikkokatsaus)

Tänään heräsin ilman jalkojen lihaskipuja. Parhautta! Kävelen jo aivan normaalisti. :D Muitakaan outoja oloja ei ole ollut, noin niskajumien lisäksi. Ainoana on enää hieman kipeä vasemman jalan säären etuosa, kun nilkkaa taittaa tietyllä tavalla. Taitaa olla aivan ensimmäistä kertaa päässyt tietyt kalvot ja jänteet töihin.. :') Mutta ei ole suurta kipua, joten kävely sujuu. Jalkatreeniä en kuitenkaan tuon vuoksi lähtenyt tänään suorittamaan. Lisäksi annan hartioille lepopäivän, ettei tarvitse sitä kuuttakymmentäkiloa vielä iskeä siihen kireiden lihaksien päälle. Mietin aamulla, että minkä treenin sitä oikein sitten tekisi, mutten keksinyt mitään järkevää. Huomenna on kuitenkin ojentajat ja olkapäät vuorossa ja ylihuomenna selkä ja hauis. Ei niitä siis viitsi rääkätä nyt. Jotain teki kuitenkin mieli tehdä ja ulkona oli kivan rauhaisa sunnuntaiaamun usva, joten päätin käydä jalkoja testaamassa (verryttelemässä, palauttelemassa) hyvin rauhallisella sunnuntaikävelyllä.




Reilun tunnin kävelin. Jalat eivät olleet moksiskaan. Sykekin oli normaalia alhaisempi. Montaa ihmistä ei vastaan tullut. Että mä tykkään näistä peltojen keskellä menevistä loputtomista teistä.. Olen jotenkin löytänyt sieltä sellaisen rauhan, jossa ajatukset lepää. Lisäksi olen oppinut rakastamaan tätä usvaa. Tämä ei ole vielä edes paha usva täällä. Näkee vielä pitkälle. Pian on kuitenkin odotettavissa aika, kun sumua on ympäri vuorokauden (tosin ei ole tänäänkään kaikonnut) ja se tekee totaalisen seinän. Ei näe, ei edes kuule. Se on niin tiheää, että se sulkee äänet ulkopuolelle. Silloin tuolla peltojen keskellä on hassua olla, kun et oikeasti näe mitään muuta, kuin pari metriä joka suuntaan. Kuulet hiljaisuuden. Kohta vuosi sitten tänne saavuttiin, juurikin tuohon sumuisaan aikaan. Silloin se pelotti valtavasti, kun kaikki muukin pelotti. Nyt se rauhoittaa. Se ikäänkuin sulkee turvalliseen syliinsä. En olisi uskonut, että tuota usvaa voisi rakastaa. Sen keskelle oikein kaipaa..


Viime vuodelta. Tällaista ympäri vuorokauden. Tämäkin joskus päivällä/
iltapäivällä otettu kuva. Aurinko ei läpäise.

Otin myös kävelyllä tänään pikkuvideon. Pyörähdin siis vain puhelimen kera 360° ympäri. Eli ei mitään sen kummallisempaa. :) Toivottavasti pelittää! Ja kuuntele, kun sorsa räkättää mulle. :D




Vielä päivän ruokakuvat ennen treeniviikkokatsausta. Ensimmäinen on minun annokseni ja toinen miehen annos..




Jaa mitäkö siinä on? No jytysoppaa :D Eli kasvissosekeittoa. :) On taas lievästi tuhtia tavaraa. :D Meillä mies pyytää aika lailla kerran viikkoon kasvissosekeittoa. Ison kattilallisen teen aina kerrallaan ja pari-kolme päivää siitä syö, taitaa olla meidän molempien lemppariruokaa. Ja kun mä olen hamstrannut tosiaan jääkaappiin noita salaattisekoituspusseja (ihan liikaa!), niin epätoivoisesti syön niitä pois. Kasvissopan kanssa. :'D Eli omenasalaatti, kasvissopalla ja raejuustolla. Ihan käsittämättömän hyvää! En tiedä mikä siinä on, mutta salaatti + omena maistuu ihan taivaalliselta minkä tahansa kasvisruoan kanssa. <3

Jos sitten sitä viikon (hieman poikkeuksellista) treenikatsausta kehiin:

Maanantai:
Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet

Kesto: 1:22

+ 46min kävely/hölkkä/juoksu

4.20km


Tiistai:
Selkä, hauikset, vatsa

Kesto: 1:36


Keskiviikko:
Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet

Kesto: 1:28


Torstai:
Vaellus

Kesto: 7:07
Km: 18.90
Keskisyke: 143
Maksimisyke: 178
Kulutus: n. 3000kcal


Perjantai + lauantai:
Lepo


Sunnuntai:
Kevyt kävely

Kesto: 1:09
Km: 5.68
Keskisyke: 98
Maksimisyke: 126
Kulutus: 145kcal




Kovin normaalista poikkeava viikko. Vaellus määritti hyvin pitkälti koko viikon kulun, jo ennen torstaita, eli jalat jäi keskiviikoltakin tekemättä. Onneksi olin viisas, olisi voinut pikkasen olla hapokasta menoa torstaina pitkin vuoria. :'D

Voi olla että crossailu jää nyt vähemmälle, jos näitä kivoja usvapäiviä sattuu enemmänkin sopiviin viikonpäiviin. Ulkona on niin raikas ilma, ja sinne tekee nyt selvästi enempi mieli mennä. Hölköttelemään tai kävelemään. Miksei pyöräilemäänkin. Tuntuu myös, että punttitreenipuolella tulee jotain muutoksia. En vielä tiedä mitä, mutta jotain minussa kytee, onko sitten painojen tai toistojen tai liikkeiden vaihtoa tai vastaavaa, en tiedä vielä. Jännityksellä ootamme mitä keksin. :D Ehkä jo huomenna!

16 kommenttia:

  1. Nuo maisemat<3 mul oli viel pari vuotta sitten heppa...pöhkön kaa ois tuollasissa paikoissa tehnyt ihania retkiä<3 kävellen mentiin yleensä molemmat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih.. Pöhkö <3 Ehkä suloisin ajatus ikinä, että käy kävelylenkillä Pöhkö-nimisen hevosen kanssa. <3

      Poista
  2. Mä niin rakastan sun vatsaa!!! <3 :D

    VastaaPoista
  3. Mielettömiä maisemia! Se on just eikä melkein kun mä pakkaan kassin ja tuun teille asumaan ja sun treenattavaksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaaahas :D :D No ainakin ilmoitit ensin, kiitti siitä! :'D

      Poista
  4. Ihania maisemia <3 Mitäköhän muuten yleensä esim maratonilta kestää palautua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, siis niinkun kauanko? Noin suomennettuna :D Ah, ehkä ens yönä TAAS kunnon unet :D

      Poista
    2. :'D

      Tosi yksilöllistä on maratonilta palautuminen. Pahimpien lihaskipujen suhteen varmaan pari päivää. Noin viikko siihen, että keho toipuu suureksi osaksi muuten. Ja kai siinä menee kuukausikin, että toipuu ihan totaalisesti. Tuota aikaa tuskin itse havaitsee poikkeavana enää, mutta kehossa varmasti tapahtuu kaikenlaista edelleen.

      Poista
    3. Juurikin näin. Jos haluaa helpon muistisäännön. Okei helpohkon, kun pitää maileina ajatella. Niin palautuminen juoksukilpailusta kestää yhtä monta päivää kuin matkan pituus maileina. Eli maraton on 26 mailia joten 26 päivää kestää palautua.

      Poista
  5. Tuo soppa näyttää ihan siltä mitä mun koira välillä oksentaa :D En kyllä yhtään epäile etteikö se maistuisi paremmalle. Ja sanon tämän kaikella rakkaudella, koska kaikki kastikkeet ja mössöt mitä itse kyhään, näyttävät myös siltä että jokin eläin olisi voinut pahoin minun paistinpannulle/kattilaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahahaha :D Joo ei se kaunista ole, saati sitten että kuvassa se on tuollaista ruskeaa, vaikka oikeasti se on oranssia. :D Hih, mä harvoin teen kovin kaunista ruokaa. :'D Mutta niiiiiin hyvää! Ja onneksi se maku on pääasia. Tyylipisteitä ei jaella - onneksi! :')

      Poista
  6. Nyt onkin vähän tasaisempia maisemia noihin teidän vaellusreissun vastaaviin verrattuna ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä on jotenkin huomattavasti helpompi kävellä.. :')

      Poista
  7. Oi, miten komeat maisemat teillä on. Aika maalaismainen. Ja missä osassa Saksaa te asuttekaan? =) Ajattelin vain, että aika maalaismaisemat teillä :) Itse olen ollut Saksassa viikon vaihdossa, Pohjois/Länsi-Saksassa, suunnilleen Düsseldorfin ja Münsterin välillä, Paderbornissa. Sielläkin oli paljon vanhoja rakennuksia ja kirkkoja... Terveisiä sinne Saksaan! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me asutaan ihan etelässä, keskellä pientä maalaiskylää. Keskellä maatilaa! Lehmiä, possuja, hevosia, hirvittävästi kissoja.. <3 Täältä pääsee helposti ja nopeasti ajelemaan viereisiin maihin koska vain, eli ihan etelässä tosiaan ollaan. :) Kiitti terkuista! ;)

      Poista