Närästelevä kylmänkyhmytär

Eilen hehkutin vähäistä särkylääkemäärää. No, ihan niin vähillä en päässyt.. Ja jos ei olisi menty aikaisin nukkumaan, niin saman verran oisi pitänyt niitä napsia kuin aiemminkin. Kai se on vain uskottava, että se annos on se, mikä mulla vain aina menee.

Tänään aamulla kiusasi sitten taas aivan tajuton närästys. Ihan oksetti. Ehkä kerran vuodessa tai kahdessa pitää syödä Rennietä ja tänään niitä piti mussutella. Ylävatsalla korvensi. Äkkiseltään googlettelemalla syyksi todennäköisesti paljastui Aspirin. Vaikka se ei ennen olekaan tuolleen tehnyt mulle. Kerta se ensimmäinenkin. Olo onneksi helpotti sillä Renniellä, mitä onneksi oli kotona! Mutta kaiken tuon vuoksi treenin alku siirtyi normaalia pidemmälle päivään. Ei sitä oikein tehnyt mieli mennä riehumaan punttien kanssa, kun vatsa oli tulessa.

Keskitettyä. Pakkotoistoja.

Mutta sitten kun treeni lähti käyntiin niin se todella lähti käyntiin! Pieniä muutoksia tuli, jotta sain painot fiksusti. Esimerkiksi superipari keskitetty-hammerit lakkasivat parittelemasta, kun hammerit sujuu tätä nykyä kahta kiloa suuremmalla painolla kuin keskitetty. Ja niihin tarvitsee samoja vinyyleitä molempiin. Joten ero tuli näille. Taisivat jopa toimia paremmin erikseen.

Tämän lisäksi jätin nyt vihdoin alataljan kuminauhalla pois. Teen jo kulmasoutua mutkatangossa ja päädyin nyt tekemään sitä myös käsipainoilla. Ennenkin olen liikettä tehnyt, ihan pääasiallisena selkäliikkeenäkin, mutta en koskaan kahdella painolla samaan aikaan. Oikein ketutti nähdä videolta tuo suoritus, kun siinä näkyy niin hyvin, miten eri tasolla kädet menee, miten toinen (vammakäsi) jää niiiiin paljon alemmas kuin toinen.. Huoh! Pitää ehkä mieluummin tehdä nuo käsi kerrallaan, jotta kykenee keskittymään siihen vammakäteen vähän laajemmin. Ehkä se siitä nousee korkeammalle, kun saa ajatuksen siirrettyä pelkästään siihen.

Mä tahtoisin sellaisen (hervottoman) hyppyrihauiksen. Miksei mulla oo sellaista? :D Onko se hyppyrimalli geneettinen ja sellaista ei voi kuka tahansa rakentaa? Mutta kun mä tahdoonnnnhhhh..

Ulkona oli ihan jumalaisen nätti ilma. Aurinko paistoi, ei pilviä taivaalla, ei laisinkaan tuulta (Skotlannissa ei tuulta?!?!), varpuset sirkuttivat pensasaidassa, lämpömittari näytti auringossa +18°C.. Ja kukat kukkii ja ötökät pörrää. Näyttää keväältä ja varmaan olisikin, jos ei oisi talvikin vielä tulematta. Mutta kyllähän sen tietää, että tuolla pihalla on silti kylmä, sanoi mittari ja silmät mitä tahansa. Joka tapauksessa sinne tahdoin ehdottomasti mennä!

Tuohon suuntaan. Siellä on ulko-ovi.

Pihatiellä se jo selvisi, että vaikka aurinko lämmittää kahdeksantoista astetta, niin ei se edes tieltä sulata jäätä. Oli liukasta! Monessa kohtaa sai vähän liukastella, vaikka aurinko niihin paistoikin. Vesilammikot oli jäätyneet ja olihan siellä se kunnon jäätävä viimakin, vaikka muuten ei tuullutkaan. Ja taisi olla kyllä toistaiseksi jäätävin tähän talveen (jos tämä nyt talvea on).

Olisin halunnut kävellä 10-12km, mutta koska kello oli jo niin paljon, jouduin puolittamaan tuon matkan. Kävelin 5.80km, aikaan 1:06min. Ihanan raikas lenkki oli!

Nyt kun mun verenkiertoni on parantunut ihan jumalattomasti käsissä (ja jaloissa), niin usein ensimmäisen 15-30min kuluttua olen joutunut ottamaan hanskat pois kädestä, kun tuolla ulkona menen. Ja nehän pysyivät tiiviisti kädessä kesälläkin vielä.. Tänään ei kuitenkaan tullut himoja niitä kiskoa muualle, sillä viima oli tosiaan sitä luokkaa, että oisin jäätynyt siihen paikkaan. Lisäksi olen joutunut pitämään niitä muutenkin kädessä, vaikka hikoiluttaisi, koska kylmänkyhmyt. Noista olikin vähän puhetta viime talvena, jolloin joku lukija vinkkasi, että kipeissä varpaissani on tuommoisia. Nimihän on aivan kamala. :D Englanniksi chilblains, paljon parempi. No, noita on tosiaan ollut mulla varpaissa joka ikinen talvi monen vuoden ajan ja täällä viimassa (sekä ulko-, että sisäviimassa) niitä oli viime talvena paljon. Nyt niitä on ollut vasta yksi lievä. Koskaan ei missään muualla ole ollut kuin varpaissa. Mutta nyt, kun olen tuolla mennyt ilman hanskoja ja altistanut käteni viimalle, sain rystyseeni yhden patin. Siitä lähtien hanskat on pysyneet kädessä.. Sitten viime viikon kävelyn jälkeen tulikin varpaiden ja käsien sijaan toisen silmän alaluomeen. :( Se on aika arka, mutta ei onneksi näy kovin selvästi ulospäin. Vähän kyllä hirvittää, jos niitä alkaa naamaan jo tulla.. Katsellaan siis parin päivän päästä, että mitä tästä päivästä jäi käteen (naamaan). Viima oli sitä luokkaa, että naamaa oikein särki luita myöten välillä.

Se sitten taas mitä ei ole (vielä) tänä talvena ollenkaan, on koko viime talven ja kevään kiusannut naamareaktio tuohon viimaan, joista kirjoittelin kuvin kera ainakin täällä. Mulle ei koskaan selvinnyt se, mistä se johtui. Ei se vaan sopinut mihinkään kuvaukseen, mistä luin. Lääkäriin ei sen vuoksi sentään tarvinnut koskaan mennä. Ehkä tänä talvena sitten tuli tuon tilalle kylmänkyhmyjä. Jee. :D

Myöhäisestä lenkin ajankohdasta johtuen pääsin kokkailemaan aivan hirmuisen myöhään omalla mittapuullani. Aivan viimeistään olen syönyt lämpimän ruoan joka päivä neljältä, mieluiten kahden-kolmen välillä. Tänään ruoka oli valmis vasta viideltä ja siitä johtuen piti ottaa vähän pienempi annos, sillä seuraava ateria odotti jo siinä tunnin päässä. Aterioita ei kuitenkaan viitsi skipata, ettei vallan miinuksille jäädä tällaisina päivinä.

Pippurimyllyjänis.

Raastoin kolme isoa porkkanaa ja kaksi isoa kesäkurpitsaa. Yhden porkkanoista raastoin pieneksi raasteeksi, kaikki loput normaalilla terällä. Pannulle kypsymään, sekaan jossain kohtaa purkillinen tomaattimurskaa, yrtit ja mausteet, ja sitten tummaa soijarouhetta, kunnes nestemäärä katosi (imeytyi rouheeseen). Sai muhia kannen alla vielä jonkin aikaa. Levyltä olin ottanut jo pois.

Vähän on tullut rouhetta käytettyä. Nyt bongasin, että menee vanhaksikin parin kuukauden päästä. En uskaltanut katsoa milloin menee sen kanssa samaan aikaan ostettu, avaamaton pussukka kuivasoijapalleroisia. Ne on ihan taivaallisia, mutta niistä saa ei-niin-taivaalliset ilmavaivat. :D

Oli todella hyvää. Soijarouhe meni ihan jauhelihasta taas. Kaduin kyllä tuota kaikkea tomaattia ja mausteisuutta, kun ruokailun jälkeen alkoi taas sisuskalut korventaa siitä mahalaukun portin tienoilta. Jokuset Renniet piti taas ottaa. Toivottavasti huomenna on jo paremmassa kunnossa. Muuten tarvitseekin karsia sitten vähän jotain ruoka-aineita hetkeksi pois. Mun tomskut! Yhyy.

Ei sitten

Takakireys jatkuu. Ehkä vähän helpompi kävellä jo tänään, mutta muuten on takareidet ihan kosketusarat. Ensin mietin, että tehdään sitten sellainen jalkatreeni kun vain pystyy tekemään, mutta enpä tehnytkään. Miksi tehdä puolitehoinen tänään kun huomenna voisi tehdä täydellä teholla jo? Vatsalihastreeniäkään en viitsinyt vetäistä nimenomaan näistä takareisistä johtuen, kun vatsalihaspenkillä olisi ollut tuskaa ja se on liian oleellinen osa mun vatsatreeniä pois jätettäväksi.

No, kun ei ole sitä aerobista vielä tähän viikkoon tullut, niin tänään pistin tunnin verran menemään crosstrainerilla. Ihan vetreytysmielessä, en nostanut tasoa ja menin rauhaksiin. Crossari piti saada treenihuoneesta olohuoneeseen aamulla, kun treenihuoneessa voi kattella vaan dvd:tä ja mun teki mieli katsoa kanavia. Tossa se tietty on edelleen, kun en sitä yksin saa takaisin. :) Kaksi Frasieria sieltä tuli putkeen ja siihen ajoitin tuon menemiseni, niin oli kivaa katseltavaa. Viimeisen pari-kolme minuuttia pingoin vähän nopsemmin, kun tavoite oli tunti ja se oli täynnä, mutta ihan oli kohta oli myös tulossa 20 kilometriä täyteen. Piti se tietysti saada täyteen ja mahdollisimman nopsaan ettei mene paljoa yli tuntia touhuun kuitenkaan. Kahdella minuutilla meni yli.

Inhottavaa crossailussa on mulle se, että mulla puutuu päkiät. En tiedä miksi. Jotenkin se asento on niin etukeno, vaikka en käytä niitä käsiosioitakaan (jolloin olisi vielä suurempi etukeno), että vaan turtuu. Siihen menee vähän ylimääräistä energiaa, kun ei tunnu kivalle ja pitää koittaa vaihtaa painopistettä vähän väliä ja heilutella varpaita ja sitten onkin rytmi sekaisin. Kengät mulla on siinä, ilman kenkiä puutuu pahemmin. Normaalisti menen niillä mun perustreenikengillä joilla puntteilenkin, mutta tänään pistin oikein lenkkarini jalkaan, ihan vaan ettei puutuisi. No puutui silti. Tylsä homma. Onko joku toinen huomannut samaa tapahtuvaksi?

Kävely oisi tietysti ollut ykkösvaihtoehto, mutta minkäs teet kun peruivat kevään. Mulla on varpaat ihan hirveän herkkänä nyt sisälläkin, kun sisällä on automaattisesti viileämpää heti kun ulkonakin on, ja olenkin onnistunut ihan täällä kotona saamaan heti uusia chillblainseja, eli kylmänkyhmyjä (tää sana naurattaa mua aina :D). Kipeitä on. :( Eipä tule lähdettyä ulos tarpomaan huviksensa ennen kuin kevät tulee takaisin. Niin, ja naamakin on ottanut nokkiinsa vissiin ihan kauppareissuista, eli siitä kun kävelet autolta kaupalle ja takaisin ja kotipäässä sama juttu. Ihan on punaisella laikulla ja aristaa vähän. Tämä Skotlannin viima aiheuttaa mulle siis suuria ongelmia. :D No ehkä mä selviän.

Seuraavaksi ruokaa laittamaan. Oisi kasvissosekeittopäivä. Porkkanaa ainakin. Muuta en vielä tiedä. Sen näkee siinä kokkailun ohessa sitten. :)

Kissakin katselee, että mikä tää tällänen keli oikein on.