Älä kokeile tätäkään kotona

Tai onhan siinä potentiaalia. Ei toiminut minulla. Kyseessä siis kolmenkympin levypainon metsästys hankkimatta kolmenkympin levypainoa. :D

Viimeksi kokeiluni Musti&Mirri -kangaskassin kanssa olivat lähes katastrofaalisia. Sainkin silloin vinkin koittaa tukevaa vyötä, jolla sitoisi levypainot yhteen. Innostuin heti, ja ajattelin miten mukava siitä olisi pitää kiinnikin. Mielessäni taivutukset sujuivat suurella sujuvuudella ilman sähläyksiä. No ei siinä ihan niin käynyt.

Otin ensin yhden vyön ja laitoin sen sitomaan ne kaksi painoa toisiinsa. Tämä olisi ollut tarpeeksi, ellei olisi ollut kannettava nyt ranne eteenpäin taivutettuna, eikä kehoa päin. Siispä vielä toinen vyö siihen, jotta ranteen sai oikeaan suuntaan.

Olisi voinut luulla, että kaikki oli sitten hyvin. Mutta ei ollut. Vyö oli ehkä liian leveä ja periksiantamaton käteen, joten se painoi kipeästi. Lisäksi painot eivät pysyneet nätisti vierekkäin vaan juoksentelivat tuolleen pois toistensa luota kuin kuvassa. Olisi ehkä pitänyt laittaa vielä yksi vyö toiselle puolelle tuota estämään.. Kolina oli valtava, käteen sattui ja painot tuntuivat valuvan aina alemmas, ja lopulta ensimmäisten 12 toistoa/kylki jälkeen tein enää 6/kylki ja luovutin, koska hakkasivat jo säärtä vasten eikä koko touhusta tullut mitään. En ole satavarma, että noista yksikään toisto meni kyljille. Viimeiseksi taas 20kg kiekko käteen ja taas se oli überkevyt. 32/kylki ja se oli siinä. Nyt mä luovutan kikkailujen kanssa. Kai sillä kahdellakympilläkin sitten pärjää. Tekee vaan niin maan perkuleesti!

Päätön nainen kiittää ja kuittaa.

Älä kokeile tätä kotona

Eilisessä(kin) postauksessa mainitsin siitä, että tarvitsisi hankkia 20kg suurempi levypaino (tai vaikka kahvakuula), kun meillä tuo 20kg on suurin. Kahtakymppiä käytän pohkeissa ja sitten kylkitaivutuksessa (side bendissä). Pohkeissa ollaan vasta vähän yli kahdenkymmenen toistoissa, mutta kyljissä mennään jo 3x30/kylki. Se on hirvittävää sahaamista ja ajallisestikin aika hurjaa. Lisäksi siinä tulee jo tyhmä olo, kun taivuttelet siinä itseäsi ikuisuuden puolelta toiselle. Käsikin vähän sattuu viimeisissä, ei sitä ole hauska roikottaa siinä minuuttikaupalla.

Eilen vähän katseltiin, että mitä sitten tilaisi ja mihin hintaan. Järkytyin laakista, kun hinnat pyörivät helposti satasen nurkilla. Luovutin samantien. Ei käy. Heidi keksii itse ihan oman tavan tähän. Ja sainkin idean, että laittaa 20kg:n lisäksi toisenkin kiekon jonnekin kassiin ja roikottelee sitä. Semmoisesta oisi varmaan kiva pitää kiinnikin.

Innosta puhisten tänään ennen treeniä kävin meidän kassit ja pussit läpi. Miksi sitten päädyin Musti&Mirri -kassiin, sitä en oikein tiedä. Tuntui tukevalta. Kävi vain ilmi, että 20kg kiekko on sinne liian leveä. Survoin sinne sitten kaksi viidentoista kiekkoa ja ajattelin kokeilla sillä.

Ensimmäiset vaikeudet tulivat vastaan siinä kun koitin saada siitä hyvää otetta. Kantokahvat olivat liian pitkät ja piti kiertää niitä ranteiden ympäri. Jotta ne olisi saanut hyvin ranteiden ympäri, niin siihen olivatkin liian lyhyet. Hyvin epämukavasti siis ne sai.

Ensimmäisellä kerralla taivutin 12 per kylki. Painomäärä (30kg) tuntui hyvälle. Toisella kerralla taivutin samat. Näiden toistojen aikana alkoi kassi rutista. Vähän jännitti, mutta uskalsin vielä tehdä toisella puolella samat. Taas rutisi. Tässä vaiheessa päätin, että sen lisäksi että tuo on harvinaisen epämukavaa, se on myös ehkä vähän vaarallista. Otin kiekot pois kassista. Siinä vaiheessa sitten kävikin jo näin:

Just in time. RIP Musti&Mirri -kassi.

Viimeisiksi toistoiksi otin taas käteeni sen tutun 20 kilon kiekon. Ei ole muuten koskaan tuntunut vielä noin kevyeltä käteen. Viimeiset taivutukset eivät olleet tuntua enää yhtään missään vaikka siinä itseäni kallistelin minkä kerkesin. Lopulta molemmille kyljille 36 toistoa ja se oli siinä. Olipa kylkitreeni.

Tanko I will kill you yaaarrrrr

En kokeile toiste. Älä säkään kokeile ensimmäistäkään kertaa. Kangaskassit ja punttitreeni ei sovi yhteen.

Perjantain sekasoppa

Kiitokset kaikille viesteistä edelliseen postaukseeni. Tsempit tuli perille ja tänään on jo parempi mieli. :)

Nyt on siis kaksi päivää takana perusarkea. Eilinen oli vielä vähän häsläyspäivä ja koko päivä meni oikeastaan kaksi tuntia normaalista aikataulusta jäljessä kun nukuttiin univelkoja pois, huimaan kahdeksaan asti.. :) Crossaritreeni jäi tuon kaiken vuoksi väliin. Ei se mitään, sillä kevyt viikko menossa kuitenkin ja perustreeni on aina se ykkösasia. Eilen oli myös jotenkin edelleen niin uupunut olo, että päädyin mittaamaan kuumeenkin. Ei sitä ollut, hyvä. Olo oli kuitenkin sen mukainen. Varmaan henkinen uupumus uuvuttaa kehon siinä samalla.

Tänään heräiltiin jo normaaliin aikaan ja edessä oli ensimmäinen päivä viikkoon, kun ei ollut mitään menoa minnekään. Normaalin treenin lisäksi oli hyvin aikaa myös crossailla. Voimat on toisissa liikkeissä ollut nyt kateissa ja toistoja vähän vähemmän, kun taas toisissa liikkeissä on voimia ollut enemmän kuin ennen ja toistot lisääntyivät. Huomenna ajattelin olla pitämättä peruslauantailepopäivää ja tehdä sunnuntain jalkatreenin, kun tuntuu hassulle lepäillä tuossa välissä, kun koko viikko on eiliseen asti lepäilty. Sunnuntaina ajattelin vähän ehkä käydä aamupäivällä pyörällä polkemassa tai jotain vastaavaa. En vielä tiedä. Miehellä on huomenna illemmalla puolimaraton ja sinne menen mukaan, tälläkin kertaa.

Huh, löytyi se haba tänäänkin. Ei ollut surkastunut tässä välissä! :')

Tuntuu, että viime aikoina on tuo lempparilihakseni (jonka esittelin täällä) pinkaissut kasvuun. Ei kai se ihmekään ole, kun toistot pinkaisivat myös kasvuun.

Loppupäivälle toivoisin mahdollisuutta köllötellä parvekkeella auringossa. Täällä on pääsääntöisesti ollut nyt todella nätit ilmat ja seuraaville päiville on aika tuskaisen kuumat kelit luvassa. Seuraavat viisi päivää on ennusteen mukaan tällaiset:

Vähän liian lämmin.

Taivaalla on nyt auringon edessä välillä pilviä. Saas nähdä. Menen ehkä parvekkeelle huutamaan niille, että pois sieltä. Tämä täti tahtoo kölliä nyt auringossa! Ja tyhjentää mielenkin siinä samalla, hikikarpaloiden mukana. Kehokin kaipaisi sellaista ylimääräisten nesteiden tiristämistä. Aiemmin kertomani nälkävaihe lopahti kaksi päivää sitten ja nyt ei ole nälkä ollenkaan ja vatsa vähän turvoksissa taas. Suurena syynä tuohon on varmasti se, että ruokailut ei nyt viimeiseen viikkoon ole noudattanut ihan niin säännöllistä kaavaa kuin normaalina arkena. Sisällöltään niissä ei ole ollut juurikaan eroa, eli hyvin terveellisellä linjalla ollaan edelleen tietysti menty, mutta tien päällä kun on viettänyt aikaa, niin sitä on joutunut autossa nauttimaan välillä eväitä. Mm. proteiinipatukoita on välillä mennyt kaksi päivässä, normaalin yhden sijaan. Keho huomaa heti, että nyt poikettiin normaalista ja kertoo siitä minulle tyypilliseen tapaan, eli turvotuksella. Hikoilulla siitä pääsee onneksi kivasti eroon. Paistakoon siis aurinko minulle tänään! Painohan on ja pysyy sadan gramman tarkkuudella samassa. On se jännä. :)

Torstailöpinät perjantaina

Olipas eilen kiireinen päivä, kun en mitään ehtinyt kirjoitella tänne! Aamusta oli treeni ja hetken päästä toinen (crossailu), suihku, kokkailua, kahvihetki ja sitten parvekkeelle lojumaan. Sama kuvina:

Side bend -liikettä meni jo 3x25 20kg. Määrät nousee joka kerta ja kylkipumppi on joka kerta suurempi. :D

Ruoaksi tein tomaattista maissipolentaa. NAM.

Polentaa kanttarellien kanssa. TOINEN NAM.

Sitten biksut päälle, aurinkorasvat iholle ja parvekkeelle! Ryhtiin oisi tietty voinut vähän panostaa..

Ensin aurinko yltää vain koiville.

Samaa tahtia kun aurinko alkaa yltää ylös, alkaa parvekkeen kaide peittää alakroppaa.
Tästä oli pakko sensuroida ilme pois. :'D Riittää jo, että tuolta pilkistää ihan vähän hikinen naama. :D

Ja kun äiti on parvekkeella, on kissan saatava olla niin lähellä kuin mahdollista. Siinä kuumassa auringossa makoili
koko sen kaksi ja puoli tuntia kun olin parvekkeella. Hassu. <3