Haaste: mikä saa minut liikkumaan ja mikä jäämään sohvalle

Sansu haastoi minut miettimään näitä otsikon asioita. Vastaava postausidea on ollut mielessä jo varmaan blogin alkuajoista lähtien, mutta jostain syystä aina jäänyt. Nyt ei jää! Toisaalta olen aihetta käynyt siellä täällä läpi, kun on esimerkiksi ollut kyse motivaatiosta. Että tämä ei ole motivaatiokysymys. Tämä on vain jotain, mikä kuuluu elämään. Ei tarvitse siis erikseen motivoida itseään tekemään. Siinä se menee samassa samaan tapaan, kuin vaikka syöminen.

Mutta kun oikein listataan, niin laittaisin sinne seuraavat asiat:

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi
Olen paljon paremmalla tuulella, kun saan kuntoilla. Jos on paljon mielessä, urheilu auttaa nollaamaan mielen tai vaihtoehtoisesti siinä ohessa (esimerkiksi ulkoliikunnassa) asiat alkavat ratketa kuin itsestään. Jos raivostuttaa, ei ole parempaa tapaa purkaa sitä kuin puntteihin tai vaikka polkupyörän selässä, vesisateessa, kuraisilla teillä. Se tunne on mahtava.

Fyysisesti tietysti voi kaikkivaltaisesti paremmin. Itsellä konkreettisia asioita esimerkiksi polvikivut, jotka pysyvät liikunnalla kurissa. Jo muutaman päivän tauko tuo kivut takaisin. Kehoni tarvitsee ja janoaa liikuntaa. Siitä on tullut sille normaalitila, löhöilystä vieras. En enää osaa juuri olla aloillani, jos siihen ei ole konkreettista syytä.

Voima
On se oikeasti aika kivaa pystyä itse tekemään kaikenlaista, joihin ennen tarvitsi aina miehen apua. Kantamaan kauppakassit, roudaamaan muuttolaatikoita, tai vaikka imuroidessa siirtelemään huonekaluja pois tieltä. Olen mielelläni vahva (vahvempi kuin peruspulliainen, matkaa on vielä kunnolliseen vahvuuteen :D).

Olla hyvä jossain
Jokaisella on jokin asia, missä on hyvä. Itselläni on ollut varmaan aina pienoinen kompleksi alitajunnassa sen suhteen, että kun ne koulut jäi sinne peruskouluun aikoinaan erinäisistä syistä. Olen ollut vähän ehkä tyhjä jollain lailla. En ole saavuttanut sillä saralla sitä, mitä varmaankin 90% kaikista ihmisistä on saavuttanut. Ei tuo oikeasti enää vaivaa, ehkä koska olen löytänyt jotain muuta, missä olen hyvä. Ja minähän olen muuten hemmetin hyvä juuri tässä! Teen mitä sanon tekeväni, en repsahtele, teen juuri niin kuin olen suunnitellut tekeväni - ja aivan vaivatta. Tuosta noin vaan! Koska olen hyvä tässä!

Itsensä ylittäminen, kehitys
Punttitreenaaminen on siitä ehkä kivointa, että tuloksia näkee ihan paljaalla silmällä siitä, että lihakset kasvaa. On hienoa pystyä kehittämään itseään koko ajan eteenpäin, rikkoa uusia rajoja, nostaa aina vain suurempia painoja. On myös valtavan hienoa pystyä johonkin hirvittävän rankkaan suoritukseen sen vuoksi, että on itseään kehittänyt, on itse itsensä rakentanut siihen kuntoon, että kykenee. Taannoinen vaellus oli yksi tällainen selkeä asia.

Ulkonäkö
Valehtelisin, jos väittäisin, etten tätä tee ulkonäön vuoksi yhtään. Minä pidän lihaksista, minusta ne on kauniita. Tykkään siitä mitä näen peilissä. Tykkään kehostani, nyt näillä lihaksilla, ensimmäistä kertaa elämässäni. Tykkään näyttää sporttiselta, että olemuksesta näkee sen, että jotain on tehty. Kehosta on tullut sopusuhtaisempi, vaatteet istuvat paremmin (okei, jotkut kiristää habasta tai reisistä :D). Lisäksi tämän ulkonäkömuutoksen (ja sisäisen hyvinvoinnin) myötä on tullut kuvioihin itsevarmuus. Minusta on tullut hirvittävän vahva tämän muutoksen myötä. Tiedän oman arvoni, enkä anna muiden väittää muuta. Tai saavat toki väittää, mutta koska tiedän ja tunnen itseni, ei se vaikuta siihen, miten itsestäni ajattelisin.

------------
Joten miksi sitten jäisinkin sohvalle?
------------

Sairastaminen
Tämä on selkeä. Kun on kipeä, silloin levätään. Ja silloin myös levätään niin kauan, että tauti on poissa, eikä odoteta vain sitä, että kuume laski edellisenä päivänä ja taas paahdetaan menemään. Olen mielestäni hyvä potilas. Pidän huolen, että olo on normaali ennen kuin palaan treenien pariin.

Muut menot
Kyllä, joskus on menoa. Koko päivän menoa tai esimerkiksi aamupäivän menoa. Koska tykkään pääasiassa treenata aamupäivällä, on mahdollista, että siltä päivältä jää treeni väliin, vaikka olisikin loppupäivä aikaa. Oikeastaan riippuu treenistä. Jalkatreenin voi vielä tehdä, mutta tuonne hartiaseudulle tehtävää treeniä on jännitysniskalaisena aika heikko vääntää menemään enää illalla.

Kevyt viikko
Tavalla tai toisella kevyt viikko toteutuu joka 4-6 viikko.

Muu leposyy
Sen täytyy olla validi syy. Mutta kun kehoani ja mieltäni kuuntelen ja jos se sanoo, että ei missään nimessä tänään, niin sitten ei tänään. Punttitreenin kohdalla se harvoin näin huutelee, mutta jos olin suunnitellut ekstrana jotain tiettyä ja olenkin aivan poikki päätreenin jälkeen, jätän tottakai extrat pois. En anna itseni mennä siihen, että treenaan pakosta. Treenaan pelkästään siksi, että nautin siitä.


Siinä minun listani. En ole lukenut vielä muiden vastaavia, jotta en ottanut keneltäkään alitajuntaan vaikutteita. En siis myöskään tiedä keitä on jo haastettu, mutta haastan joka tapauksessa seuraavat:

Monna, Anna ja tiiti. Olkaapa hyvät ja listaa kehiin mielellään niinkuin HETI. :D