Tammikuu:
Tammikuussa oli vielä punainen Elumen -väri päässä. Huom, se ainoa punainen mikä pysyy! ;)
Helmikuu:
Ja vielä helmikuussakin. Väri oli mielestäni edelleen itselleni kiva, mutta tukassa oli muuten jotain vialla, ja sain taistella sen kanssa vaikka kuinka paljon joka päivä. Luulen, että se oli vähän liian lyhyt. Silloin en sitä tiennyt, en vain saanut sitä koskaan hyvin. Loppukuusta leikkasin vinon otsiksen (ja kuvassa ehkä hieman turvonneet silmät o.O).
Maaliskuu:
Kokeilin erilaista otsiksen mittaa, pidin sitä eri tavoin, muttei mikään ollut oikeasti hyvä. Taistelu jatkui! Kunnes..
(edelleen maaliskuu)
Värjäsin punaisen piiloon. En tahtonut olla enää punapää, en tahtonut olla niin näkyvä, että ihmiset kaupoissa huutelivat I love your hair! En enää tuntenut olevani niin räiskyvä. Punapäähän on ensisijaisesti sisäinen tunne, minusta. Siispä tumma väri päälle. Elumenin punaista ei niin vain peitetä ja se kyllä puski piiiiitkään sieltä alta läpi. Sitähän ei saa myöskään pois värinpoistolla. Elumenin omalla voi koittaa poistaa, mutta sekin on todennäköisesti hyödytöntä. Päädyin värjäämään päälle, kaupan värillä. Elumen ei oikein itse peitä Elumenia.
Koska tukka oli ongelmainen, enkä saanut sitä mitenkään, pidin ensin clipsuja päässä (eka kuva), jotta sain pitkän tukan. Ja tunsin muuten ensimmäistä kertaa kuukausiin itseni nätiksi. :') Clipsien jatkuva laitto ja poisto kuitenkin ärsytti, joten laitoin itselleni teipit (kaksi muuta kuvaa). Mulla on noita teippejä jos jonkinlaista vuosien varrelta. :D Tukka oli uutta, mutta tiesin, että se on vähän huonompilaatuista, eli että sen elinikä on aika lyhyt.
Huhtikuu:
Huhtikuussa taas tapahtui. Päähän pääsi tehosteraitaa kuparina ja loppupeleissä pätkäsin tukan huomattavasti lyhyemmäksi. En jaksanut enää sitä takkuuntumista, mitä tämä huonolaatuinen tukka jatkuvasti kehitti. Totesin kuitenkin, ettei tuo mitta tee mulle mitään ja otin lopulta pidennykset kokonaan pois. Aika hämmästynyt ilme kuvassa. :D Näkee myös hyvin miten paljon punainen puskee läpi.
Toukokuu:
Toukokuussa tukka oli aika kiva, mutta edelleen sain sen kanssa taistella vähän väliä. Pitkälti joka päivä. Näistä kuvista sitä ei näe, mutta joistain toisista näki, että jokin siinä vain oli pielessä. Veikkaan edelleen, että se oli mun kasvoilleni inasen liian lyhyt.
Kesäkuu:
Samalla tukalla taisteltiin kesäkuussa. Näihin aikoihin taisin alkaa haaveilla sivusiilistä. :')
Heinäkuu:
Heinäkuussa tukka oli tummentunut tuhkansävyiseksi, jolloin punaisuus saatiin taas hetkeksi piiloon. Elumenin tuhkaa käytin tässäkin. Heinäkuu meni suurimmaksi osaksi migreeneissä (kuten moni varmaan muistaa) ja osittain myös sairaalassa sen vuoksi, joten eipä tullut sen enempää tukkaa mietittyä. Painan muuten kuvassa jotain 46kg. Nykyään aika monta kiloa enempi. :) Olihan tuolloin lihaserottuvuus jotain ihan muuta kuin nyt.
Elokuu:
Elokuussa, kun alkoi migreeneistä päästä yli ja toipua, iski taas tukkakriisi, tietty. :D Sivusiili houkutteli, mutta en uskaltanut vielä. Siispä taas kokeiltiin clipsuja päähän aina välillä. Ja kukkapinniä!
Syyskuu:
Ja syyskuussa se sitten tapahtui! Miehen parranajovehkeet käteen ja surina päälle! Se oli jännä hetki. En ehkä ikinä unohda miltä se tuntui. Enkä sitä miltä tuo sänki tuntui kun sitä silitti. :D Kotioloissa tuo oli siistein tukka ikinä, mutta en osannut sitä laittaa niin, että olisin voinut mennä sen kanssa pihalle. Lisäksi Skotlannissa oli aina kylmä ja mulla oli pää ihan umpijäässä koko ajan. :D Ulos mennessä tulikin laitettua clipsut taas vaan päähän, kun en muuta osannut.
Kunnes taas kyllästyin jatkuvaan laittamiseen ja pois ottamiseen, ja laitoin teipit päähän. Samoja kuin viimeksi ja näistä jo näkee, että laatu oli huono. Mutta minusta oli siistiä, että sivulta pilkahteli melkein kalju! Sitten tilasin parempaa tukkaa:
Ensin se oli superpitkä, mutta taas totesin, ettei sekään mitta sovi kun kasvoilleni. Otin pituudesta aika paljon pois ja lopulta myös kerrostin sitä edestä.
Ja nämä kaikki siis syyskuulta, oli aika tapahtumarikas kuukausi tukka-asioissa. :D
Lokakuu:
Sama tyyli jatkui lokakuussa ja kukkapinni vieraili aina välillä. Etutukka oli löytänyt tiensä taas eteen.
Marraskuu:
Elämä takana, etutukka edessä. Eiku.. Sama tyyli siis edelleen. Tästä vaan näkee tuon pidennyksen värieron omaan tukkaan nähden. Myöhemmin värjäsin pidennyksenkin tummemmaksi.
Joulukuu:
Ja samalla tyylillä vielä joulukuussa. Siinä viihdyin muistaakseni aika hyvin, eikä tarvinnut taistella.
En äkkiseltään muista kuinka pitkään mentiin tuolla pitkällä, mutta jossain kohtaa se lyheni. Ensin polkaksi noin olkapäille ja sitten vielä lisää. Nykyään on aika lyhyt, mutta sen inasen pidempi kuin niillä ajoilla, kun se oli inasen liian lyhyt. ;) Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen tukkani mittaan ja muutenkin. Edelleen vaan on jokunen teippi päässä, sillä niitä sivusiilejä saa kasvatella pois tässä vieläkin. :D Paljoa ei enää puutu, että sieltä saa tasaisen lopputuloksen aikaiseksi ihan omallakin tukalla. Siihen asti, mennään tällä.
























































