Näytetään tekstit, joissa on tunniste garmin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste garmin. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. lokakuuta 2012

Tahmeasti starttasi

Olihan aamu. Nyt kun on jalkojen lihaskivuista päästy, maksetaan siitä vaelluksessa raahamastani repusta, mikä teki kivaa hartioille. Heräsin vielä suhteellisen normaalilla ololla, mutta siinä aamupalan jälkeen ja aamukahvia juodessa alkoi olla niskaoireet enenevään suuntaan. Alkoi päässä huutaa, jossain pään oikealla puolella. Sellainen hurina, mikä peittää muut äänet allensa. Paheni ja paheni, kunnes olo oli kuin pään sisällä olisi ollut tyhjäkäynnillä huriseva auto. Oma ääni alkoi sattua omaan korvaan ja kuiskuttelin vain, lisäksi ulkopuoliset äänet tekivät ikävää. Sellaiset matalat, hurisevat, kumisevat. Kuten perus askeleen ääni, kun mies kävelee täällä asunnossa. Tump, tump, tump.. Au. Ei muuta kuin hierontapöydälle leviäksi ja hierottavaksi. Ei auttanut. Heitettiin vielä lihaksia rentouttavaa tököttiä hartioiden ja niskan alueelle. Kömmin sänkyyn, hieroin vielä oikean leukanivelen ja poskilihasta. Otin puolen tunnin tirsat (simahdin samantien, vaikka kahvikin oli jo juotu) ja nousin ilman tätä korvaoiretta.

Mutta olo oli ihan sellainen aika helvetillinen, jos näin kauniisti asian ilmaisisi. :D Aivan pöhnäinen, murjottu, tukkoinen, väsynyt. Kalpea. Kyllä siinä piti hetki miettiä, että jäisikö treeni väliin, varsinkin kun vuorossa oli olkapäät ja ojentajat. Olo kuitenkin parani jonkin verran kun vähän heräsi taas ja ajattelin, etten mitään menetä jos koitan. Aina voi ottaa kevyemmin tai jättää jopa kesken. Mutta mitä vielä, hyvin meni ja täysin normaalisti, ilman mitään oireita tai huonoja oloja. Tuntui, että sain jotenkin ihan hirvittävän pumpin tuonne ojentajiin ja hetkellisesti sen vuoksi kasvoi semmoset läpsyttimet käsivarsiin. :') Ympärysmitta kasvoi (näin silmillä arvioituna) sen verran, että hetken jo mietin rikoinko jotain jollain lailla, kun niin oudolle näytti. Haba hukkui sinne, ojentaja hukutti. Jotenkin on niin tottunut, että noista kahdesta se haba on kyllä suurempi. :') No, tänään oli toisin! Huomenna sitten taas paluu normaaliin, eli habankasvatustreeniä luvassa.


Läpsyn läpsyn ne läpsytti. Jos oisin heilutellut. Mutta en mä heilutellut. Ois pitänyt. :(

Mutta hyvä treeni siis oli. En vielä fiksaillut mitään sen suurempaa tuohon treeniin tai tuleviin, kun aamu meni niin poikkeuksellisella tavalla, etten kyennyt ajattelemaan koko juttua. Katsellaan siis edelleen, mitä keksin.

Aerobisena kävin taas pyrähtämässä ulkona, kävelin ja hölköttelin. On kyllä jalat nyt palautuneet ihan totaalisesti, ei koskenut ja hyvin jaksoi. Semmoisen peruscrossailun keston verran olin pihalla. On muuten totuttelemista nyt Garminin antamiin kulutusmääriin, kun vertailee niitä Polarin vastaaviin treeneihin, niin jää parisataa kaloria alemmas. Tämä olikin googlettamalla pian selvitetty, että en ole ainoa, joka tätä on ihmetellyt. Garminilla perustuu tuo eri teknologiaan. Silti tuntuu niin alhaiselta, että kävin pihalla 130 keskisykkeellä maksimin ollessa 172 ja kestoa tuli päälle 37 minuuttia.. ja kulutus oli 145kcal. Samoin punttitreenissä jäätiin parisataa alle Polarin vastaavan. Netistä löytyi myös huikeita eroja ihmisillä pidemmissä treeneissä, jolloin kulutukset ovat muutamia tuhansia, ja tällöin Garmin antaa sen parituhatta alle. Mikä sitten on se ihan oikea, onko se jotain siltä väliltä. Törmäsin myös googletellessani ensimmäistä kertaa siihen, että sykkeellä ei välttämättä olisi kulutuksen kanssa mitään merkitystä. Jotenkin omaan korvaan se kuulostaa niin oudolta. Pitää perehtyä. Vai ootko sinä siellä jo perehtynyt? Valaise minua!

Nyt sohvalle. Täykkärit kutsuu. Ja miehen viekkupaikka. <3

lauantai 20. lokakuuta 2012

No sattuu!

Jalat on aika pitkälti kosketusarat. :) Pohkeet pahimpina. Nilkat sattuu, säären etuosat sattuu, etureidet, sivureidet, pakarat. Kävelen tänään vielä kehnommin kuin eilen. Eilen illalla iski taas vatsaan hirvittävä kuvotus. En tiedä onko niskajuttuja vai jotain muuta. Tänään ei ole kuvotellut, toistaiseksi. Seistessä puutuu toisen jalan isovarvas ja sen viereinen kaveri, mutta sitäkin tänään vähemmän. Mutta kyllä, pidin siis ehdottomasti treenittömän palautumispäivän tänäänkin. Kaupassa piti kuitenkin käydä. Mies otti videokuvaa kun koitin köpötellä leveällä haara-asennolla käytävän portaita alas. Siinä voinee jotain päätellä jalkojen kunnosta. :D Niin, ja en tosiaan aatellut huomenna jalkatreeniä vetäistä.. :')

Lepopäivä on kauppapäivä.

Mutta palautuminen on kuitenkin vauhdissa. Ainoastaan hetken paikallaanolon jälkeen on liikkumaan lähtö vaikeaa, silloin sattuu. Mutta vetreytyy ne siitä. Huomenna varmasti huomattavasti paremmat, muttei kuitenkaan jalkatreenikunnossa. Katselen oloa vasta huomenna, että tekeekö sitä mitään treeniä sen tilalla vai palautellaanko vielä. Kyllähän tuo vaellus oli mun kropalle tosi iso juttu. Kun miettii jo pelkästään sitä nousua; kolme tuntia ja noin 148 keskisykkeellä, maksimit 178. No sehän on jo mulle semmoinen maraton, matkan mitasta viis! Sen lisäksi tietysti mentiin vielä neljä tuntia lisää. :D

Kropassa on varmaan aikamoinen rasitustila päällä, energiavajaus (ei tosiaan toivoakaan, että olisin syönyt sen noin kolmetonnia ylimääräistä kaloria päivään) ja varmaan vielä nestehukkakin. Puhumattakaan mun hartioideni kunnosta sen repun kantamisen vuoksi! Viime yönä heräsin kääntämään kylkeä ja totesin, että oli aivan hirveä nälkä, niin kova nälkä että oli paha olo. En noussut syömään, mutta keho tosiaan vähän kaipailee energiaa. Tietenkin. Olen antanut sille mm. leipää, pähkinöitä ja muuta pientä ylimääräistä, mitä on lisäilty sinne tänne. Olon mukaan kuitenkin mennään ja pakkosyöntiä en harrasta (kun siitä ei tule hyvä olo).

Kun kätevästi pääsi aiheeseen nimeltään ravinto..


..esittelyssä uusia tulokkaita ja vanhoja ystäviä. 100% hedelmäsosetta, ei sisällä muita aineita. Omena-mango, omena ja omena-banaani. Juuri tuhottiin tuollainen omenapänikkä (mikä oli paljon suurempi) ja tilailtiin uusi satsi ja uusia makuja. Eivät sisällä säilöntäaineita, joten yksi kerrallaan maistellaan purkki alusta loppuun, ettei pilaannu. Iltapalarahkan sekaan pääsi eilen kokeiluun omena-mango ja sinne se istui hienosti, kaikkien muiden miljoonien ainesosien lisäksi. :D Mandelmusia piti tilata suurempia päniköitä, kun viimeksi 4 x pienemmät purkit loppuivat yllättäen kesken, niin tilattiin nyt sitten yhteensä kaksi kiloa. Joskos ne hetkeksi riittäisi. :') Rahkan joukkoon siis tätäkin.


Viimepäivien sapuskoja. Uunipaprikoista jäi sitä soijapalleroherkkusienisipulimitälie -täytettä ja sen kaveriksi piti jotain eilen tehdä, joten jääkaapin pari munakoisoa pääsi viipaleiksi, mausteet + puristettua valkosipulia päälle ja uunissa kypsäksi. Huippuyksinkertaista taas. Tänään oli sitten niitä munakoisoja ilman kavereita ja hirvittävä kasa salaattisekoitusta vanhaksi menossa, joten itselleni tein tuollaisen salaattiannoksen. Munakoisot laitoin siihen päälle ihan jääkaappikylmänä ja kasa raejuustoa tietysti sekaan. Tykkäsin, paljon.

Ja loppuun vielä pikkuesittelyä uudesta Garminista, joka saapui kotiin sopivasti keskiviikkona illalla, ennen torstain vaellusta.


Siinä se oli paketissa. Ja sitten siinä se oli paketista. Ja sitten siellä oli oikein suomenkieliset ohjeet. Oih. <3

Katsellaan tuleeko huomenna treenailtua vai ei, vielä en osaa sanoa yhtään kumpi on todennäköisempää. Kroppa saa kertoa tehdäänkö jotain vai ollaanko tekemättä. Treenatkaa te kuitenkin varoiksi mun puolesta kanssa. :)