tiistai 18. helmikuuta 2014

Hilavitkutuksia hissutellen

Heräsin tänään kesken unen näkemisen, eli tervetuloa pöhnä koko päiväksi! Siinä unessa olivat keksineet syyn noille noille mun vatsaoikuille ja ruokavaliohoitona oli syödä niitä ruokia, jotka sain lapulla käteen. Siinä oli neljä eri kalalajia. Ja ne oli kaikki akvaariokaloja. Sellaisia jotain hemmetin kolikkokaloja. Iiiiyyyhhh. Kyllä tunsin, että tasan ei käyneet onnenlahjat. Onneksi heräsin ennen kuin menin niitä syömään. Semisti vastenmielistä..


Tänään oli sen täysin sovelletun jalkatreenin vuoro, jossa ei saisi tulla mikään messevä hiki, jossa ei tarvitse kenkiä ja jossa ei voi kyykätä millään tavalla. Koska parantuva tatuointi. Siispä päädyin tekemään aika pakarapumppailupainotteista treeniä. Vaikka onhan mun jalkatreenit normaalistikin ensisijaisesti pyllytreenejä. ;) Mutta kaikenlaiset kyykyt sentään ottaa jalkoihin muutenkin.


Normiliikkeistä mukana oli leg curl on ball yhdellä jalalla, sekä loitontajat kuminauhan avulla. Kyykkyjen tilalle pääsi mm. pakarapotkut kuminauhalla (ylin kuva). Ja sitten lantionnostot, joista en ole koskaan tykännyt, enkä tykkää vieläkään. Tein niitä ensin yhdellä jalalla, pallon päällä. Toinen puoli onnistui hyvin, mutta toisella puolella se tasapainottelu tuntui polvitaipeen tienoilla ikävästi, eikä pakarassa laisinkaan. Seuraavat kaksi sarjaa tein selkä penkkiä vasten ihan käsipaino sylissä (17kg).


Enemmän meni tuokin etureisille kuin takapuolelle, ja siksi en liikkeestä tykkää. Olen kokeillut lattialla, pienellä korokkeella, isolla korokkeella, ilman painoa, pienellä painolla, kohtalaisella painolla, suurella painolla, tangolla, levypainolla, käsipainolla, jalat kaukana, jalat lähellä, kaikkea siltä välillä, jalat toisistaan kaukana, toisiaan lähellä, kaikkea siltä välillä, kantapäillä työntäen, peppua puristaen, ylhäällä hetken pitäen.. Mitä vielä? :D Joo en tykkää, kun se tuntuu mulla ensisijaisesti etureisissä, eikä kannikoissa. Nyt tarvitsee ehkä yhdesti vielä tehdä tuota, ennen kuin pääsen takaisin kyykyttelyn pariin. Varmasti hyvä liike, mutta ei mulle. Onneksi en koe tarvitsevani tuota muutenkaan, kun mun kankku rakentuu onnistuneesti muilla liikkeillä.


Vatsalle tein rutistuksia pallolla (uusi ehdoton lemppari), sekä pääsin pitkästä aikaa myös voimapyörän pariin, kun käsi on lopettanut vihlottelun. Lisäksi kylkitaivutuksia. Oli taas matikkakyvyt kohdillaan, kun aloin kylkiä tehdä ihmetellen, miksi se painaa niin hemmetin paljon. No olihan siinä kymmenen kiloa liikaa tavaraa..


Pylly sai treenissä kaipaamaansa täytettä, vaikka se nyt on edelleen pienempi kuin ennen, kiitos vatsataudin aiheuttaman syömättömyyskauden. Ja nyt tällä viikolla tuskin pystyy vielä toisessakaan treenissä kyykkyjä tekemään, joten pumppailut jatkuu. Tuntuu ihan mälsältä hissutella painojen ja liikkeiden kanssa ja hilavitkutella pallojen ja kuminauhojen kanssa kunnon isojen liikkeiden sijaan. Eihän näissä saa edes jalkoja hapoille! No ensi viikolla viimeistään kyykitään taas. Siihen asti pumppaillaan vaan, että pysyy kankut ylipäätään hengissä. Ja eiköhän tälläkin treenillä saatu vähän jotain lihaskipuja jos ei muuta, kun edellisestä kunnon jalkatreenistä on kaksi viikkoa ja edellisestä kevyestäkin viikko. Ja en silti valita, sillä tatuoinnin sain, ja se on mulle nyt vaan tärkeämpi kuin kyykyt. ;)


Jalkapäivä = lämpimällä ruoalla enemmän hiilareita -päivä. Alkuperäiset ruokasuunnitelmat (porkkana+kesäkurpitsa+riisinuudelit) menivät uusiksi tarvittavien välineiden ollessa astianpesukoneessa. Kiire oli, joten iso uuniparhausperuna pakkasesta ja mikron kautta lautaselle. Raejuustoa rinnalle ja astetta köyhempi salaatti kaveriksi, eli pelkkiä parhauskirsikkatomaatteja. Kyllä vaan pottu taas maistui. Ennenkin olen sanonut, että olen ihan kahelina perunoihin. Tilanne ei ole muuttunut siitä miksikään. :)

Edelleen menee pienet farkut jalkaan, kun
eivät ole enää niin pienet. :(

Huomenna olkapäitä ja ojentajia! Käsi ei vihlo, joten pääsen tekemään niitä ihanaisia vipareita kunnon painoilla piiiitkästä aikaa! Parhauskeskiviikko tulossa! Toivottavasti teilläkin on sellainen. Ja toivottavasti teitä ei pakoteta syömään akvaariokaloja.

7 kommenttia:

  1. Eikä tuota sun unta! Aika eksoottiselta kuullostaa tuo ruokavaliohoito :')
    Otan osaa kyykyttömyyteesi... Kyykkääminen kun on kuningasliike ja on niin huiman kivaa kun hiki lentää ja kankut väsyy :) no onneksi pääset taas pian kyykkyjen ja perspoltteen pariin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua niin ällöttää ajatus akvaariokalojen syömisestä. Ne varmaan narskuisivat inhottavasti hampaissa. :')
      Näin on, kaikenlaiset kyykyt on vaan niin paljon kokonaisvaltaisempia ja raskaampia liikkeitä kun tuollaiset hilavitkutukset. Mutta pian taas!

      Poista
  2. Haha ! :D No toivottavasti ei pakoteta syömään akvaariokaloja. Kiva nähdä välillä sultakin tämmönen nopee ateriavaihtoehto - oot sittenkin tavallinen tallaaja ;D Hihi!

    Kyllä se peppu äkkiä saa omansa takaisin kun pääset kyykähtelemään, usko pois :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon kanssa, että ketään ei missään koskaan pakoteta syömään akvaariokaloja! :')
      Onhan meillä noita nopeita vaihtoehtoja. :) Nämä perunat on hyviä, kun on kypsiä uuniperunoita, jotka mikrossa kuumennetaan. Niissä ei ole mitään muuta lisätty kuin vähän auringonkukkaöljyä. Ei siis mitään epäterveellistä näissäkään. ;)

      Poista
    2. Niin joo, ja kyllä se peppu on onneksi sellainen herääväinen lihas, että sieltä se taas tulloo kun kyykytkin tulloo! ;)

      Poista
  3. otan myöskin osaa kyykyttömyyteen, mutta sanon vaan että täällä huutelee yksi jonka viimeisestä kunnon treenistä ylipäätään on kohta neljä viikkoa... :'(((((

    VastaaPoista