 |
| :'D |
Meillä on menossa vähän erilainen viikko täällä ja sen vuoksi on kaikenlaista häslättävää. Ei ole edes blogia ehtinyt päivitellä! Treenit on toki hoidettu perinteisesti, mutta niiden jälkeen ei olekaan ollut sen koommin luppoaikaa. Tänäänkin on koko päivä oltu menossa ja vasta nyt ehti istahtaa alas. Kyseisestä viikosta kerron jossain kohtaa myöhemmin, nyt en viitsi huudella sitä maailmalle. :)
Mitään suurempaa aihetta mulla ei olekaan käsiteltäväksi, joten mennään sekalaisella postauksella, aiheena vähän kaikki. Maanantain perustreenin jälkeen taas veri veti ulos, eikä crossari vieläkään maistunut. Joten lähdin reippaalle kävelylle, sunnuntain jalkatreenin jumeja palautellakseni.
Ilma oli vilpoinen. Vaikkei pakkasta ollutkaan, niin viima täällä on kylmä, joskus kesälläkin, vaikka lämmintä olisi kuinka. Viitisen kilometriä reippailin. Yhdessä kohtaa loppumatkasta päätin kokeilla sitä itselle miellyttävintä juoksuvauhtia, eli sellaista sprinttimenoa, ja alle 4min/km se sitten on. Jouduin tosin tuon kokeilemaan loivaan alamäkeen, kun siinä sattui olemaan asvalttia. Tämä hiekkatie oli sellaista kivaa löllöä, mikä takertui lenkkareiden pohjaan ja liukastelin siinä jo kävellen. Mutta tuo vauhti oli todella mukava. En edes tunne jalkojani. Ne toimivat ihan itsestään. Sanomattakin kuitenkin selvää, ettei tuolla vauhdilla mennä pitkää matkaa. Sykekin pomppasi aika heti sinne päälle 170 lyönnin. Polvet eivät tästä vielä kipuilleet. Ensi kerralla sitten useampi veto ja katsellaan uudelleen. Alan uskoa (varoen), ettei polvet enää suutu.
Ruoaksi tein eilen kesäkurpitsaa ja paistettuja ananasrenkaita. Paistoin ensin öljyssä kuumalla pannulla kesäkurpitsoihin tumman pinnan, heitin mausteet päälle ja uuni sai hoitaa loput sillä aikaa, kun itse kävin suihkussa. Pannulla oliiviöljyssä paistoin myös ananasrenkaat. Tykkään ananaksesta paljon, niin kylmänä kuin lämpimänä. Kylmänä tosin suosin ehdottomasti tuoretta ananasta. Maku on jotain aivan erilaista, kuin säilykkeessä.. Kesäkurpitsojen päällä on perusmausteiden lisäksi tuoretta persiljaa ja ruohosipulia. Olisi ollut myös valkosipulia ehdottomasti, jos ei olisi tarvinnut tulevien tärkeiden asioiden ja tapaamisten vuoksi pitää hengitystä raikkaana. :D Hyvää se oli näinkin! Samaa syötiin vielä tänään.
En malttaisi olla kertomatta teille viljattoman viikon huikeista vaikutuksista jo nyt, mutta maltanpa kuitenkin. :D Uusi aamupala joka tapauksessa maistuu ihan älyttömän hyvälle ja tiedän jo nyt, etten tule palaamaan weetabixien pariin - tämä on jotain paljon parempaa. Täysin viljattomaksi en ole suunnitellut ryhtyväni (ellei joskus tule lääkärin määräystä), kun en tosiaan sitä juuri kuluta muutenkaan, mutta nyt mennään täysin ilman tämä aika (parisen viikkoa ainakin, raportoin kyllä viikon jälkeen jo!), jotta saa kaikki mahdolliset vaikutukset ja fiilikset tarpeeksi hyvin irti. Lisääntyneen rahkankulutuksen vuoksi meidän rahkaostokset kasvoivat hieman kokoa:
Tuossa on seitsemäntoista purkkia. Minä syön kolme päivässä ja mies yhden. Joskus niitä tarvitsee ruoanlaittoonkin. Kaksi kertaa viikossa käydään kaupassa. Eli ihan kiitettävästi saa nyt raahata kotiin. :') Onneksi maksavat alle 40 senttiä kappale! :)
Tänään kauppamatkalla ajattelin teitä ja aattelin kuvata videon autosta. Huonohan se on, mutta otinpa kuitenkin. :D Poikkeuksellisesti videolla on autoja sikin sokin. Jokin tapahtuma sattui tietenkin juuri tuohon kohtaan ja tuohon aikaan. Höh. Tonavan yli siinä kuitenkin mennään. Meillä on kiva lähikauppamatka, kun ylitetään sillä Tonava (mikä siis virtaa ihan meidän vieressä) ja kun sää on tarpeeksi kirkas ja näkyvyys hyvä, näemme horisontissa myös Alpit. <3
Ja loppuun vielä spontaani kuvapläjäys, kun tässä kirjoitellessa kissa hyppäsi ihmettelemään tuohon taakseni (eli on nälkäinen ja ruoka-aika lähestyy). Napsaisin jokusen kuvan. Mä voin leikkiä, että hän tuli siihen huutelemaan terveisiä. Vaikka oikeasti on nälkäinen. Mutta leikitään, että terkkuja.
