Näytetään tekstit, joissa on tunniste puoliero. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puoliero. Näytä kaikki tekstit

torstai 16. tammikuuta 2014

Muotopuoli

Takana hyvin nukuttu ja kivuton yö - kyllä tämä siis tästä! Vatsa ilmoittelee edelleen itsestään silloin tällöin, mutta se menee jo itsekseen ohi ilman mitään toimenpiteitä (esim. Rennietä). Peukut pystyssä, että pian tämä kaikki on ohi jo.

Aamu oli sumuinen.

Eilisen jäljiltä on ojentajat hellänä. Itseasiassa niihin alkoi tuntua jo pitkälti eilisen puolella. Tänään oli vuorossa yrityksiä kipeyttää hauikset (toivottavasti onnistuin) ja selkä (toivottavasti epäonnistuin). Hauiksille neljä liikettä ja selälle kaksi. Ja takaolkapäille yksi.

En fanita tätä ilmettä..

Selälle nyt kulmasoutua käsipainolla käsi kerrallaan, kun viimeksi se vammakäsipuoli jäi niin paljon alemmas kuin vähemmän vammakäsi. Nyt pystyi keskittymään paremmin jokaiseen nostoon. En tosin tiedä nousukorkeutta, kun oisi pitänyt kuvata molemmin puolin. Sitä varten oisi pitänyt siirrellä tukena ollutta penkkiä käsien välillä ja vaihtaa puolta. Liikaa vaadittu ainakin tänään. :D


Kädessä oli 15 kiloa, oisi saanut olla vähän enemmän. Ensi kerralla sitten! Remmejä käytin, jotta kykenin keskittymään pelkästään siihen nostoon, enkä painosta kiinni pitämiseen. Nyt tunnustellaan, että menikö perille. Ristiriitaiset fiilikset sen suhteen, että toivonko kipua. ;)


Ylläolevan hikikainalokuvan tarkoituksena on kattella hauisten (ja vähän ojentajankin) kokoeroa. Aika helposti havaittavissa, ei tartte mittanauhaa.. Osa kokoerosta saattaa tosin johtua siitäkin, että en kykene sitä jännittämään kunnolla. En osaa sanoa, onko tuossa nyt täysi jännitys. Yritin kyllä aivan täysillä. Vahvempi se silti on, aina ollutkin, kuin isommalla hauiksella varustettu käsi. Kesällä oli ihana asia, kun sai selville, että syntymässä oli tullut se erbin pareesi, eikä tarvinnut enää ihmetellä näitä kaikenlaisia puolierojuttuja, väreilevää habaa ja irtoilevaa lapaa. Kaikelle olikin yhtäkkiä selitys, eikä ne asiat siksi enää häiritse. Mutta kyllä ne silti ketuttaa. :D Vaikka oisihan mun voinut käydä huomattavasti huonomminkin. Voisi olla, että toinen käsi olisi vaikka lähes kokonaan toimintakyvytön ja kovin kipeä.

Olisin kovin tahtonut pihalle tänään, aamun sumu oli hirmuisen houkutteleva ja sen jälkeen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, eikä tuullut. Mutta sen sijaan crossailin, sillä oli pyykinpesupäivä. Ja minähän en konetta yksin jätä päälle.

Postissa tuli kilo ceylon -kanelia. Tosijuttu.

Ruoaksi tein tänään kesäkurpitsanpuolikkaita uunissa. Voitelin ne valkosipulichiliöljyseoksella ja päälle heitin mieluisia mausteita. Currya, kurkumaa, savustettua paprikaa, oreganoa ja intialaista garam masalaa. Ja mustapippuria pippurimyllyjäniksestä. Kuvasta näkyykin, että tuo ei ole niin hyvä mylly, tulee isoja paloja ulos.. Mutta kun se on niin söpö, ei voi vaihtaa. :D

Menossa uuniin.

Mulla on karmaiseva määrä kirsikkatomaatteja nyt jääkaapissa, kun en ole niitä voinut (tahtonut) vatsan takia syödä. Tänäänkään en vielä uskaltanut raakana vedellä ja päädyinkin paistelemaan niitä pannulla sipulin kanssa, jos se veisi vähän sitä mahdollista vatsaärsytystä pois.. Pakko niitä on kuitenkin koittaa syödä, ettei roskiin mene. En tahdo heittää ruokaa roskiin. Ja vieläkin oisi 600g tuhottavana. :')

Tuorebasilikaa ja persiljaa seassa mausteiden lisäksi.

Olihan näissä taas kaikkea, mistä vatsa voisi suuttua (mausteita, öljyä, sipulia, ne tomaatit..). Ja niin se vähän suuttuikin. Ei kuitenkaan niin paljoa, että oisi pitänyt tehdä asialle jotain. Jälkeenpäin tajusin, että oisin nyt voinut jättää edes sen paprikamausteen pois!



Mutta olihan hyvää. Etenkin nuo kesäkurpitsat. Niistä tuli pitkälti aivan taivaallisia. <3

Huomenna perjantain jalkapyllytreenit ja katsellaan, joskos sitä pääsisi niitä vatsojakin jo pitkästä aikaa tekemään. Ja nyt seuraavaksi tämän pariin, mikä on valmiiksi jääkaapissa (sekoitettuna) oottamassa:


torstai 30. toukokuuta 2013

Selkäkuvaa, puolieroa ja haastetta taas

Mm. niistä on päivän postaus koostettu. Aamulla tosiaan oli hauis-/selkätreeni. Hyvin meni aivan viimeisiin asti, jolloin alkoi voimat hiipua. Taisi hiilaripotku aamupalalta loppua siihen paikkaan, kun treeniä en aloittanut vielä silloin kun normaalisti, vaan aamupalasta ehti kulua jo tovi. Onneksi tuo potku loppui aivan viimeisessä setissä, ja sen vuoksi jätin tekemättä (!) vain yhden sarjan. Turhaa sitä vääntää jos ei ole voimaa vääntää, se on semmosta epämääräistä räpeltämistä sitten vaan eikä taida liikekään enää mennä ihan sinne minne pitää. ;) Mutta ei tämä minua masentanut, siihen asti oli ollut todella hyvä treeni. Tuntuma taas haboissa ja selässä oli ihan tajuttoman hyvä! Huomenna en varmaan edes enää muista, että jotain oisi jäänyt tekemättä.

Hyvin meni kaikesta huolimatta!

Kovin perinteisellä setillä mentiin taas, haboille arskaa (7-7-7) ja preacher curlia ja muita vääntöjä ja kääntöjä. :D Preacherissa olin taas ystäväni Sohvan Koristetyynyn kanssa läheisissä tunnelmissa:

Sen hellään huomaan voi mennä vähän tai paljon piiloon.
Arskaa vakavalla naamalla.

Selästä nappasin treenin päätteeksi kuvan, kun sitä harvemmin tulee katteltua. Tässä rinnakkain kuva plussilta tammikuun puolivälistä. On kyllä paljon leveämpi selkä ja isompi (jytkympi :D) täti noin niin kuin muutenkin. Painoa tuossa ekassa on noin 2,5 kiloa enempi. Aika jännä ajatella, että ei siinä selässä ollut oikeasti lihasta, vaan kaikki tuo suurempi koko on ihan vaan nestettä ja läskiä. :D Yläkropastahan se ensimmäisenä lähtikin. :( Kyllä mä ottaisin tuon neste-/läskimäärän takaisin yläkroppaan koska vaan. Mutku ei. Ollaan tämmönen ylhäältä kuivakka akka sitten. :'D


Käsien puoliero on taas selkeä tuossa tämän päivän kuvassa, sekä ojentajassa että hauiksessa. Vahvempi puoli on vaan pienempi ja en sitä käsitä. Sillä puolella on kipeät triggerijuilit ja vammaolkapää ja ties mitä. Onkohan siellä joku hermotusvamma. Tänään kun peilille pullistelin (as always) haboja, niin tuo oikea hauis ei vaan pullistu ja siellä väreilee. Siis ihan siinä hauiksessa ne säikeet heiluu ja väpättää ja vaikka mitä, kun koitan jännittää. Toinen puoli taas jännittyy kuin kivi, ei mitään ongelmia. Jos siellä on sitten joku hermo puristuksissa. Vähän semmoseen kipuun nuo mun juilitkin välillä viittaa. Pirullinen kipu onkin. Justiinsa tälläkin hetkellä taas juilii ja on tosi huono istua. Se ei tykkää, kun istun niin, että nojaan. Öärgh. Jospa vaihtaisin asentoa sitten. :D

Ulkona oli tuulista ja sateista ja jostain syystä se houkutti tänään ihan hirveesti ja sinnehän piti mennä. Huomenna on edessä jalkatreeniä, niin ajattelin käydä rauhallisen lenkin vaan, lähinnä jalkoja herätelläkseni huomista varten. Kymmenen kilometriä talsin ja aikaa meni 1:50. Lähes 11min/km vauhtia keskimäärin, eli hissuksiin tuli tosiaan mentyä. Ilma oli yllättävän lämmin, vaikka ei aurinko paistellutkaan. Sukkahousut ja villasukat ja fleecet ja kaulahuivit ja hanskat kaikki oli tietty päällä. Vähän oisi vähemmällä pärjännyt. :D Mutta mieluummin liian kuuma kuin kylmä.

Vihreetä.

Ruoaksi kokkailin tänään porkkanasosekeittoa. Teki mieli makeaa sellaista ja laitoin pari viipaletta persikkaa soseeksi sekaan. Tulikin makeaa, muttei ollenkaan liikaa. Potkua olisi saanut olla vähän vähemmän. Arvasin tehdessä, että potkua tulee, kun siinä sitruunapippuria ripotellessa silmät vähän pullistuivat päästä, kun tajusin, että OHO VÄHÄN LIPSAHTI. :') Raejuuston kanssa tietty söin ja se vei sitä potkuakin pois ja oikein hyvää se oli.

Jos saisin valita, eläisin varmaan tällä hetkellä pelkästään kirsikkatomaateilla.
Olen viime ajat ollut ihan kahelina niihin! Harmi, ettei niillä pelkästään oikein voi elää.

Sitten vaihteeksi haasteen kimppuun. :) Sain Liinalta uuden haasteen, kun hän ensin haastoi mut tekemään Viikon menu -haasteen, sitten haastoin hänet toisella haasteella takaisin ja sain taas bumerangina seuraavan! Ihme touhua. :) Olenkin tämän haasteen jo aiemmin tehnyt, niin vastailen nyt vain esitettyihin kysymyksiin, enkä jakele sen enempää eteenpäin. :)

Liinan laatimat kysymykset ja omat vastaukseni on tässä:

1. Kesän paras grilliherkku?
En osaa sanoa milloin olisin viimeksi grillaillut. :O Mulle tulee mieleen vaan kaikki semmoiset, mitä söin silloin kun söin lihaakin vielä, eli niistä on hetki aikaa! Pelkällä kasvisruoalla en ole tainnut grillauksiin osallistua. Kai se olisi jotain vihannesvartaita sienien kanssa tai jotain. Maissi on aina hirveän hyvää grillattuna, mutta ei sitä oikein voi sanoa, kun mun vatsa ei sitä kestäisi. Ei se silloin oo paras. :D Että tämmönen ympäripyöreä vastaus. Parempi, kuin että emmäätiiä? :D

2. Jos saisit vapaalipun joillekin festareille, niin mitkä kolme bändiä/artistia haluaisit esiintymään?
En oo koskaan ikinä milloinkaan ollut millään festarilla. Ei ole houkuttanut, eikä houkuta vieläkään. Vaikka siellä oisi itse herra Springsteen, jättäisin todennäköisesti väliin ja menisin kahdeksatta kertaa kattomaan kyseistä miestä ihan kunnon keikalle. ;) Eli.. emmäätiiä. :D Hahaa!

3. Mikä on seuraava tavoitteesi urheilun parissa, oli se sitten kuinka pieni tahansa?
Huomenna hyvä jalkatreeni. :D Siinä on mun ainoa tavoite justiinsa nyt.

4. Mikä on suhteesi alkoholiin?
No kaikki varmaan tietää, että olen absolutisti. :) Viimeisestä alkoholiannoksesta alkaa vissiin olla seitsemän vuotta. Asian taustoista ja perusteellinen vastaus tähän kysymykseen löytyy reilut vuosi sitten kirjoittamastani tekstistä Pohjanmaan kautta!

5. Kuvaile täydellinen vapaapäiväsi.
Iiihh. Näitä mulla on onneksi useita. Semmoisena päivänä me miehen kanssa tehtäisiin vaikka mitä yhteistä kivaa. Päivään sisältyisi ainakin yhteistä hauskaa liikuntaa (esim. sulkapallo, vaellus tms.), ehkä kahvit jossain tai ravintolavisiitti. Vaihtoehtoisesti kokkailtaisiin yhdessä jotain hirveän makoisaa sapuskaa. Ja sitten massut täynnä ja päivän aktiviteeteista ihanan raukeina vietettäisiin loppuilta telkkarin äärellä, katteltaisiin hyvää leffaa tai lemppari tv-sarjaa boksilta. Ja höpistäisiin ihan kaikesta, kunnes olisi niin väsy, että pitäisi päästä nukkumaan. Ja sinne käperryttäisiin ja tyytyväisenä tuhistaisiin aamuun asti. :') Tämmösiä meidän yhteiset ajat on. Ne on ihan parhautta.

Semmosta! Kaikki sitten heti vaan peukut pystyyn, että huomenna kulkee jalkatreeni. Ja peukkuja ei ole lupa laskea. Ne on pystyssä änyyteenyt lähtien ja siinä pysyy, kunnes mun treeni on ohi. Eli siinä joskus yhdentoista aikaan teidän aikaa huomenna. Kiitos. Ootte kivoja!